Tiivistelmä
Opinnäytetyön aihe sai alkunsa Haukkalan sairaalan kotihoidonyksiköstä. Henkilökunta koki tarvitsevansa kirjallista ohjemateriaalia annettavaksi perheille tiedonsaannin tueksi. Työ tehtiin pohjautuen kirjallisuuskatsaukseen ja asiantuntijahaastatteluihin. Asiantuntijahaastattelut käsiteltiin sisällönanalyysillä. Teorian pohjalta työstettiin potilasohje lapsen masennuksesta Haukkalan sairaalan käyttöön.
Opinnäytetyössä perehdyttiin alakouluikäisen lapsen masennukseen ja sen hoitoon. Tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsikin voi olla masentunut ja lasten pahoinvointi on lisääntynyt. Tiedonsaanti sairaudesta ja hoidosta on osoittautunut puutteelliseksi. Samalla on noussut tarve kehittää mielenterveyspalveluita.
Lapsen masennuksen varhainen tunnistaminen on tärkeää ja haastavaa, sillä masennuksen oireet ovat moninaisia ja yksilöllisiä. Masentunut lapsi monesti turhaan leimautuu käytösongelmaiseksi. Toisaalta ylitunnollisuudella oireilevasta lapsesta ei osata edes huolestua. Yhteistyösuhde korostui hoidon jokaisella osa-alueella. Psykoedukatiivinen ohjaus on perusta hoitosuhteen onnistumiselle. Hoitoon sitoutumista vahvistetaan antamalla asianmukaista tietoa. Tiedonannolla pyritään vähentämään turhia pelkoja, mahdollisia syyllisyydentunteita ja tukea uskoa parantumiseen. Terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja yhteistyötahojen tarkoituksena on auttaa perhettä löytämään omia voimavaroja ja selviytymiskeinoja. Hoidon onnistumisen ja lapsen paranemisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että lapsen ja perheen vuorovaikutussuhde toimii. Masennuksen hoitoa voidaan toteuttaa erilaisilla tilanteeseen sopivilla tavoilla, esimerkiksi kotihoidolla, poliklinikkakäynneillä ja tarvittaessa osastohoidolla. Hoitomuotoina voidaan käyttää esimerkiksi keskustelua ja terapioita, joiden onnistumista vakavissa masennuksissa tuetaan lääkehoidolla.
Lapsen masennuksen hoidon punainen lanka on, ettei hoideta yksin lasta, vaan koko perhettä.Abstract
The subject of the thesis originated from the unit of home care of Haukkala Hospital. The per-sonnel expressed a need for guide material to pass to families as a support for gathering infor-mation. Work was done based on literature review and expert interviews. Expert interviews were handled with content analysis. For use in Haukkala Hospital, a patient's instruction concerning child's depression was
constructed based on researched theory.
The authors researched the depression and treatment of an elementary school aged child. Re-search has shown that also a child can be depressed and that child’s distress has increased. Available information on the disorder and the treatment has been found lacking. Also a need to develop mental health services has arisen.
The early recognition of a child's depression is important and challenging, as the symptoms are varied and individual. On one hand a depressed child is often considered to have behaviour problem, and on the other hand, a child whose only symptom is over diligence will be dismissed as a healthy child.
Partnership between health professionals and patient was stressed in each field of the treatment.
Psychoeducational instruction forms the basis of a successful treatment relationship. Proper information strengthens the commitment to treatment. Communication aims to lessen needless fears, alleviate
possible feelings of guilt, and support the trust in healing. Health care, Social services, and collaborative partners strive to help families obtain resources and coping mechanisms. Success of the treatment and the recovery of the child depend heavily on family interaction. The treatment of depression can be
carried out in many ways, choosing the method best suited to the situation, e.g. home care, clinic visits, or care on the ward. Forms of treatment can include for example discussions and therapy. Medical treatment can be used to support treatment in severe depressive episodes.
The main element of treating the depression of a child is to treat the whole family, not just the child
