Acute otitis media (AOM) is an infection that is particularly common in children. The bacterial etiology of AOM, in both children and adults, affects its clinical picture. While in some cases the infection can simply be carefully monitored without treatment, antimicrobials are often prescribed. Caution is required, however, when prescribing antimicrobials as their excessive use has led to antimicrobial resistance; this resistance has been seen among some of the causative pathogens for these infections.
Before the development of antimicrobial treatment, complications due to middle ear infections were common, potentially causing severe symptoms or even death. Some middle ear infections spread into surrounding structures, leading to intratemporal or extratemporal (extracranial or intracranial) complications. This thesis focuses on complicated otitis media and the causative factors of its complications.
In the first two studies, we evaluated the medical records of all (n=100) children (0-16 years old) hospitalized at the Department of Otorhinolaryngology in the Helsinki University Hospital from 2003 to 2012 for acute mastoiditis (AM) or AOM, as well as the infection s bacteriology in relation to the patient s clinical findings and treatment. Using this information, we analyzed the differences in the etiologies and clinical pictures of those children hospitalized due to AOM compared to AM.
In our third study, we examined the medical records of all (n=166) patients hospitalized at our institution from 1970 to 2012 due to intracranial abscesses (IA), including those of otogenic background (oIA).
In the fourth study, we evaluated the bacteriology in relation to the patients clinical findings and treatment in all (n=160) adult patients treated at our institution from 2003 to 2012 for AOM or acute mastoid infection. In adults, acute mastoid infection was subclassified into AM, latent mastoiditis (LM), and AM following chronic middle ear infection (AMc).
The clinical picture of AM in children differed according to the causative pathogen. Streptococcus pneumoniae (Pnc), especially its resistant strains, caused severe symptoms and often led to mastoidectomies. Pseudomonas aeruginosa (Ps) typically affected older children with prior tympanostomy tubes and generally caused milder symptoms. Furthermore, the bacteriological etiology of hospitalized AOM and AM patients was different compared to outpatient AOM. Two of the typical AOM pathogens, Haemophilus influenzae (Hi) and Moraxella catarrhalis (Mc), were uncommon among the hospitalized patients. Pnc, especially its resistant strains, was less common in children hospitalized for AOM compared to AM, and less common in adults than children. Streptococcus pyogenes (StrA) and Ps were both linked to otorrhea and were found only in older children.
Over our 42 year study period, oIAs became less common and typically developed following chronic middle ear infections, often in connection with cholesteatoma.
In adults, the bacteriological etiology and clinical picture of AMc differed from AOM as well as the other acute mastoid infection types (AM, LM). AOM and AM led to less surgical procedures than the more prolonged forms of acute mastoid infection (LM, AMc).
In children, the hospitalized cases of AOM and AM differed from outpatient AOM. In adults, severe AOM, AM, and LM seem to compose a continuum that may lead to chronic otitis media and its acute complications, including oIAs. Otogenic IAs are quite rare, however, and became less common over our study period.Äkillinen välikorvatulehdus on yksi lasten tavallisimmista taudeista; aikuisilla se on lapsia harvinaisempi. Vaikka pelkkä seuranta voi riittää äkillisen välikorvatulehduksen hoidoksi, usein hoitona käytetään antibioottia. Välikorvatulehdus voi levitä välikorvaa ympäröiviin rakenteisiin aiheuttaen vakaviakin komplikaatioita (esim. kartiolisäketulehdus, aivopaise). Ennen antibioottien kehittämistä välikorvatulehduksen komplikaatioita esiintyi nykyistä enemmän. Turhaa antibioottien käyttöä on vältettävä, mutta komplisoitunutta tautia sairastavat potilaat on tunnistettava varhain ja hoidettava tehokkaasti. Tässä tutkimuksessa selvitettiin komplisoituneen välikorvatulehduksen taustatekijöitä.
Äkillisen kartiolisäketulehduksen tai välikorvatulehduksen vuoksi HUS:n Korvaklinikalle sairaalahoitoon vuosina 2003 2012 joutuneiden potilaiden (100 lasta, 160 aikuista) sairauskertomustiedot käytiin läpi. Bakteereiden suhdetta taudinkuvaan ja hoitoon arvioitiin, ja potilasryhmien tietoja vertailtiin keskenään. Kaikkien aivopaiseen vuoksi sairaalahoitoon HUS:n Neurokirurgian klinikalle vuosina 1970 2012 joutuneiden potilaiden (166) sairauskertomustiedot käytiin läpi. Aineistoon sisältyivät myös korvaperäiset aivopaiseet.
Streptococcus pneumoniae on tavallinen välikorvatulehduksen taudinaiheuttaja, myös tässä tutkimuksessa. Erityisesti kartiolisäketulehdusta sairastavilla lapsipotilailla esiintyi muita lapsia ja aikuisia enemmän tavallisille korvatulehduksen hoidossa käytettäville antibiooteille vastustuskykyisiä Streptococcus pneumoniae -kantoja. Nämä johtivat muita taudinaiheuttajia useammin kartiolisäkkeen puhdistusleikkauksiin. Kaksi tavallisimmista äkillisen välikorvatulehduksen taudinaiheuttajista, Haemophilus influenzae ja Moraxella catarrhalis, olivat sen sijaan harvinaisia komplisoitunutta välikorvatulehdusta sairastavilla potilailla. Aikuisilla pitkäkestoisten välikorvatulehdusten äkillisiin komplikaatioihin liittyi enemmän leikkaushoidon tarvetta kuin äkillisten välikorvatulehdusten komplikaatioihin. Korvaperäiset aivopaiseet harvinaistuivat ajan kuluessa, ja ne liittyivät yleensä pitkäkestoiseen välikorvatulehdukseen ja helmiäiskasvamaan.
Avohoidossa hoidettava välikorvatulehdus eroaa sairaalahoitoon johtaneesta välikorvatulehduksesta ja kartiolisäketulehduksesta. Välikorvatulehduksen komplikaatiot voivat johtaa pitkäkestoiseen välikorvatulehdukseen ja sen akuutteihin komplikaatioihin, myös aivopaiseisiin. Korvaperäiset aivopaiseet olivat tutkimusaineistossa kuitenkin harvinaisia, ja niiden määrä vähentyi tutkimusjakson kuluessa
