Lassfolk, Kai

Ojanen, Mikko

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

NRO 3 20133kai lassfolk, FT, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto mikko ojanen, Musiikin suunnan päätoimittaja NoiN 50 vuotta suomalaista elektroakustista musiikkiaSyksyllä 2012 juhlittiin ensimmäisen suomalaisen pysyvän elekt-ronimusiikkistudion 50-vuotista toimintaa. Erkki Kurenniemen Helsingin yliopiston musiikkitieteen laitokselle rakentaman ”Ääniteknillisen laboratorion” ensimmäinen julkisesti esitetty sävellys oli tunnetusti Kurenniemen On-Off (1963). Elektroakus-tisia sävellyksiä ja yrityksiä studion perustamiseksi tehtiin jo 1950-luvulla, mutta musiikinlaji institutionalisoitui Suomessa Kurenniemen ja hänen yhteistyökumppaniensa ja tukijoidensa ansiosta.Elektroakustinen musiikki on laajentanut musiikin käsi-tettä ja yleisöä yli perinteisten taidemusiikkikonserttien ääni-, elokuva- ja mediataiteeseen. Siitä on tullut taideinstituuti-oita yhdistävä tekijä. Tuoreena osoituksena on Kurenniemen nousu nykytaiteen kansainväliseen eturiviin vuoden 2012 dOCUMENTA(13)-näyttelyn ja tätä seuranneiden muiden näytte-lyiden myötä. Kurenniemen työ toki näyttäytyy taidenäyttelyissä huomattavasti musiikkia laajempana kokonaistaideteoksena. Musiikki ja sähkösoittimet muodostavat silti näyttelykokonai-suuksien keskeisen osan.Tämä teemanumero juhlistaa suomalaisen elektroakustisen musiikin taivalta eri aikakausia ja aihepiirejä käsittelevien kir-joitusten muodossa. Joukossa on aikanaan ajankohtaisten teks-tien uudelleen julkaisuja ja aiemmin julkaisemattomia vanhoja ja uusia artikkeleita. Kirjoittajina ovat alan vaikuttajat ja puoles-tapuhujat Erkki Salmenhaarasta Petri Kuljuntaustaan. Aiheina ovat musiikki, säveltäminen, teknologia, instituutiot, tapahtu-NRO 3 20134mat ja tutkimus. Säveltäjistä nousevat esiin erityisesti kesällä 2013 edesmennyt Henrik Otto Donner sekä mu-siikkitieteen studiossa sävellysuransa aloittanut Patrick Kosk, molemmat kahden artikkelin kautta. Eri vuosi-kymmenten teksteissä alan toimijat keskustelevat kol-mella kielellä keskenään sekä kohteina että kirjoittajina.Alan toiminnan yhtenä leimallisena aspektina on ol-lut kamppailu rahasta ja toimintapuitteista. Rahaa on tarvittu niin laitteisiin, säveltämiseen, esittämiseen kuin koulutukseenkin. Tekijät ovat usein kokeneet jääneen-sä marginaaliin sekä musiikin kentässä että instituuti-oiden piirissä. Toisaalta teknologian kehitys on vapaut-tanut sävellystyön suurten instituutioiden alaisuudesta ja helpottanut osaltaan taloudellisia toimintamahdolli-suuksia. Instituutiot ovat kuitenkin auttaneet yhteisöl-lisyyden muodostumisessa: säveltäjät ja toimijat ovat hakeutuneet yhteen ja verkostoituneet, myös kansain-välisesti. Suomessa ei ole ollut yhtä suvereenia elektro-nisen musiikin keskusta vaan toimijat ovat liikkuneet paikasta toiseen joskus hyvinkin vapaasti. Siksi alan toi-mintaa ei voi tarkastella kattavasti esimerkiksi pelkäs-tään yhden studion kontekstissa. Tämä teemanumero osoittaakin osaltaan, että suomalaisen elektroakustisen musiikin historian tutkimuksen piirissä on tarvetta laa-jemmalle tutkimusprojektille.

Noin 50 vuotta suomalaista elektroakustista musiikkia

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto