Mannerström, Marika

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

HELSINGIN YLIOPISTO _ HELSINGFONS UNIVERSITETT¡edekunrâ/Osasto - Fakuler/Sc¡ûonMatemaatt is -luonnont iet eell-inen Eläintieteen laitos, fyslologì_an os- lñs(lu0cnGlukoosin imeytyminen ja aineenvaihdunta taimenefra (salmo trutta)Dgo'¿'ne - Lal,ån'¡'.Fysiologinen eläintiede:;;;,;- ¡ióei",s i,rPro adu-t c skuu 1994 43 sivua+liitteetrla -l7ô^ ôrñ, arbp,.r\ r¡tÊlrv¡slermA - Re'e'âtrnsanat' \vcketorõjàr¡vrvsoa¡¡¡a .- .ôrvâ,¡.rqst¡rtMari-ka Mannerströma - Oåtumyo__-_ ___Lohikalojen hiilihydraattien imeytymisen ja metabol-ian tuntemuksessaon vielä puutteita. 0n havaittu, että lohikalat ej-vät kykene hyödyntä-mään suuria määriä ravinnon hiilihydraatteja: Joko hillihydraaiit eivätsuolesta imeydy kunnol-la tai jos ne imeytyvät, maksaan varastoituu sentoimintaa haittaavia määriä glykogeeniä. Kuitenkin lohet tarvitsevatglukoosia ja valmistavat sitä itse suuriakin määriä mm. aminohapoista jalaktaatista. Käytännön merkitystä lohikalojen ravinnon hij-lihydraattieñhyödyntämiselIä on mm. kalanviljelyssä; kaupallisissa rehuissa on va¡sinpalj on hiilihydraattia .Työn tarkoituksena oli kehittää menetermä, jol1a voidaan selvittääglukoosin imeytymistä ja aineenvaihduntaa taimenella sekä käyttää tätämenetelmää em. asioi.den tutkimiseen.Pakkosyötin taimenille rehun mukana HC-isotoopilla l-eimattua glukoosiasen jälkeen otin näytteitä eri ajankohtina 2 vrk:n ajan. Näytieiksikeräsin ulosteen, verta, palan umpisuolen seinämästä ja maksasta sekäaivot. Verestä sentrifugoin plasman ja punasolut erilleen, muutamistamaksoista eristin glykogeenin. Mittasin näytteiden,'lC-aktiivisuudet jaaktiivisuuksien perusteella tein päätelmiä glukoosin esiintymisestä jaaineenvaihdunnasta eri kohteissa.Ulosteen aktiivisuus oli hyvrn pieni ja viittasi- s:-ihen, että grukoosiimeytyi kalaan hyvin. rmeytymrnen kesti kuitenkin pitkään , 2-24 tunninkuluttua syötöstä umpisuolen seinämön aktiivisuus oli korkeimmillaanja lähes muuttumaton. Plasman aktiivisuus säi1yi syötön jälkeen pitkääkorkeana, täten taimenet muistuttivat sokeritautisia nisãtteit¿. Puna-soluihin el ilmestynyt kahden vuorokauden aikana merkitsevästi aktiivisuutta, minkä perusteella ne tuskin käyttävät glukoosia ainakaan ensísenergianlähteenään. Aivot ottivat verestä runsaasti aktiivisuutta ja tlosten perusteella on mahdollista, että glukoosin kuljetusta aivoiñintapahtui aktiivisesti. Vuorokauden kuluttua syötöstä maksaan ol-i pääty8-9 % syöttämästäni aktiivisuudesta, mutta kaikesta maksassa olevastaaktiivisuudesta oIì- glykogeenina tuoll_oin vain n . 6-7 %.Menetelmä osoittautui lupaavaksi, joskin täLlaisenaan riittämättömäksj-antamaan selkeää tietoa taimenen glukoosimetabohasta. RadioaktirvisuusolLut suoraan rinnastettavissa glukoosikonsentraatioon, sil1ä aktiivisiaolivat kaikkl muutkin yhdisteet, joissa oli gtukoosista peräisin oleviahirliä (;rc) . Sen vuoksi menetelmäã tulis¡- viãrä täydentää kemiallisillaanalyyseillä .IIiIIniII_tIIJAu-inyt].Se t:Ip1¡Ita imen -g 1u k oos i- imeytymin en -meta boliaOvr¡q¡ i,goq'ner

Glukoosin imeytyminen ja aineenvaihdunta taimenella (Salmo trutta)

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto