Public and academic discussion of gambling has been characterised by numerous contradictions. Although definitions of gambling as a sinful activity or even as a crime are now things of the past, the contemporary debate on whether gamblinkö-g is actually a social problem, an individual problem, a socially beneficial activity or perhaps just another form of consumption has been heated. This study maintains that no such conclusive definition of the social role of gambling can be found because societies discuss gambling differently based on contextual conditions. The research question asks whether the understandings of gambling differ between two European societies, Finland and France, and if so, how these differences are manifested.
To answer this question a comparative study has been conducted. The research data consist of group interviews conducted among gamblers in Finland and in France, along with legal texts that regulate gambling in each country. Finland and France were chosen for this study owing to practical constraints but also to represent two European countries with differing gambling traditions but with similar overall availability of gambling opportunities. This made it possible to analyse institutional differences related to provision and legislation, as well as to compare cultural differences related to habits of thought and deep cultural structures. The study argues that social contexts influence not only the kind of gambling offers made available, but also how gambling is discussed, how it is justified, how it is understood and even how ensuing problems are conceptualised. Sociological theory is used to show that the way we understand social concepts such as gambling is specific to a particular cultural and institutional context.
The results show that Finland and France differ in terms of how their gambling legislation has been justified and in how gamblers themselves discuss the activity. Differences were found in relation to what was considered an acceptable reason to gamble, what was considered the cause of problem gambling and how well the gambling offers of their respective countries were accepted. It is argued here that these differences reflect separate historical traditions of gambling, varying institutional organisations providing gambling opportunities, cultural differences in how blame is assigned, and varying conceptualisations of individuality in Finland and France. The analysis supports the hypothesis, showing that the way gambling is understood depends on the social context. The comparative analysis also demonstrates that gambling is a social issue and should be treated as such when its consequences, its availability or its importance to societies are discussed.Rahapelaamista koskeva julkinen ja akateeminen keskustelu on ollut hyvin jakautunutta ja lokeroitunutta. Vaikka länsimaisessa ajattelussa rahapelaamista ei enää pidetäkään rikoksena tai syntinä, myös nykypäivänä kiistellään siitä, pitäisikö pelaamista tutkia sosiaalisena ongelmana, henkilökohtaisena ongelmana, sosiaalisesti hyödyllisenä harrastuksena tai ehkä vain yhtenä kulutuksen muotona. Tässä tutkimuksessa korostetaan, ettei pelaamista voi määritellä vain yhdellä tavalla, sillä rahapelaamisen määritelmät riippuvat aina sosiaalisesta kontekstista. Tutkimus kysyy, miten rahapelaaminen ymmärretään kahdessa eurooppalaisessa maassa, Suomessa ja Ranskassa, ja millaisia eroja ymmärryksissä on.
Kysymykseen on vastattu kvalitatiivisin menetelmin. Tutkimusaineisto koostuu suomalaisten ja ranskalaisten viihdepelaajien kanssa tehdyistä ryhmähaastatteluista, sekä lakiteksteistä, joilla rahapelaamista säädellään näissä kahdessa maassa. Suomi ja Ranska valikoituivat tutkimuskohteiksi käytännön syistä, mutta myös siksi, että maat edustavat erilaisia rahapelaamiseen liittyvien perinteitä sekä samankaltaista rahapelien saatavuutta. Tämän ansiosta analyysi ylettyy paitsi rahapelitarjonnan ja -lainsäädännön institutionaalisten erojen vertailuun, mutta myös kulttuuristen erojen ja syvärakenteiden tutkimiseen. Tutkimus osoittaa, että sosiaaliset kontekstit vaikuttavat paitsi pelitarjontaan, myös siihen, miten peleistä keskustellaan, miten pelaamista ja pelitarjontaa oikeutetaan, miten pelaaminen ymmärretään ja miten mahdolliset ongelmat käsitteellistetään. Sosiologisen teorian avulla tutkimuksessa keskustellaan siitä, kuinka eri institutionaalisissa ja kulttuurisissa konteksteissa rahapelaamisen kaltaiset käsitteet voidaan ymmärtää eri tavoin.
Tuloksista tulee ilmi, että Suomi ja Ranska eroavat toisistaan sekä siinä, kuinka rahapelilainsäädäntöä on oikeutettu, että siinä, miten pelaajat keskustelevat pelaamisesta. Pelaajien käsitykset hyväksyttävistä syistä pelata, ongelmapelaamisen syistä sekä maan pelitarjonnan hyväksyttävyydestä erosivat. Tutkimuksessa esitetään, että nämä erot heijastelevat erilaisia rahapelaamiseen liittyviä historiallisia perinteitä, erilaista rahapelitarjontaa, mutta myös kulttuurisia eroja vastuun ja individualismin suhteen. Analyysi tukee hypoteesia, jonka mukaan se, miten pelaaminen ymmärretään, riippuu sosiaalisesta kontekstista. Rahapelaaminen on sosiaalinen ilmiö, ja tämä sosiaalinen perusta tulisi pitää mielessä myös kun pelaamisen vaikutuksista, tarjonnasta tai tärkeydestä yhteiskunnalle keskustellaan
