Suomen energiapolitiikan päämääränä on uusiutuvan energian käytön lisääminen Euroopan unionin asettamien tavoitteiden mukaisesti. Kantojen käyttö energiaksi on kasvanut jatkuvasti 2000-luvulla, mutta tutkimustietoa varsinkin maaperävaikutuksista on vielä vähän. Ravinnetalouden kannalta kantojen korjuu on suotavampi vaihtoehto kuin latvuksien korjuu, sillä neulasissa on paljon ravinteita. Toisaalta kantojen biomassa hajoaisi hitaasti 100 vuoden aikana, jos kannot jätettäisiin lahoamaan maahan, ja hajoavat kannot toimivat ravinteiden kerääjinä vähentäen huuhtoutumista avohakkuiden jälkeen.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kantojen korjuun vaikutuksia maanpinnan häiriintymiseen sekä maaperän happamuuteen ja hiili- ja typpivarastoihin pitkällä aikavälillä. Tutkimusalueena käytettiin kolmea Keski-Suomessa sijaitsevaa kantojen korjuualuetta, joilla kantojen korjuusta oli vuonna 2013 kulunut 9-13 vuotta. Maanpinnan häiriintymistä arvioitiin sekä silmävaraisesti että maanäytteisiin perustuvalla pistefrekvenssimenetelmällä. Koealoilta kerättiin maaperänäytteet humuskerroksesta ja ylimmästä 25 cm kivennäismaakerroksesta systemaattisella linja-arvioinnilla. Kivennäismaanäytteet jaettiin 5 cm luokkiin, jotka kuivattiin ja seulottiin. Näytteistä analysoitiin hiili- ja typpipitoisuudet, sekä pH. Tilastolliset analyysit tehtiin varianssianalyysillä Maaperän pH vaihteli 4,2 ja 5 välillä. Hiilen ja typen varastoissa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. Honkolan ja Haukilahden kantojen korjuualoilla oli häiriintymätöntä maanpintaa keskimäärin 59-65%, ja osuudet olivat merkitsevästi suuremmat (70-77%), kun kantoja ei ollut korjattu. Mättäitä oli vastaavasti kantojen korjuualoilla 18-23% ja vertailualoilla 13-17%. Kuoppia oli kantojen korjuualoilla keskimäärin 15-17% ja vertailualoilla 6-14%. Maanpinnan häiriintymisen mittausmenetelmistä yhden metrin välein suoritettava pistefrekvenssiarviointi vaikuttaa käytännön kannalta parhaalta.Because of European unions goals, direction of Finnish energy politics has been the increase of renewable energy. Stump harvesting has been in focus, because it is thought to be carbon neutral. Using stumps for energy has increased through the 2000s. It is better to harvest stumps than tree crowns, for they contain a lot of nutrients in the needles. On the other hand leaving stumps on the site will let them slowly decompose, and as they also collect nutrients they can decrease leaching.
This study aimed to determine the long term effects of stump harvesting on soil disturbance and carbon and nitrogen storage. Study areas are in central Finland, where in 2013 there had been 9-13 years since stump harvesting. Soil surface disturbance was estimated both visually and with the point frequency method based on soil samples. For determination of soil carbon and nitrogen content there was a systematic line-assessment, where the soil samples were taken and divided to full 5cm layers that were dried and sieved. Carbon and nitrogen content and soil pH was analysed. Statistical analysis was made with variance analysis.
Soil pH was between 4,2 and 5. At Honkola and Haukilahti in the stump harvesting areas the share of undisturbed soil surface was between 59-65% and where there was no stump harvesting this share was significantly larger, between 70-77%. The share of mounds was 18-23% in stump harvesting areas and where there was no stump harvesting 13-17%. Pits accounted for 15-17% in stump harvesting areas and where there was no stump harvesting 6-14%. The point frequency determination at one meter intervals was the best practical method for estimating soil surface disturbance
