During early lactation diet is usually rich in protein to stimulate and support milk production. Increased milk production has been connected with negative energy balance and impaired fertility. The aim of this study was to investigate the effects of concentrate crude protein (CP) level to dairy cow silage intake, milk production and energy balance in early lactation. The study was conducted in the experimental barn of MTT Agrifood Research Finland in Maaninka. The experiment started at October 2013 and finished at April 2014. The experiment lasted 70 days starting from parturition day.
Fifty-five primiparous or multiparous Holstein and Ayrshire cows were allocated to one of three different CP levels in concentrate (149, 179 or 200 g/kg DM) after parturition. Concentrate allowance was 9 or 13 kg. Silage was fed ad libitum through an individual feeding system. Animals were weighed daily. Body condition score (BCS) was determined when blood samples were taken at 10 days before parturition and 7, 21, 42 and 63 days after parturition. The data were subjected to analysis of variance using the SAS MIXED procedure.
Concentrate CP level did not affect silage intake or energy balance. Amino acids digestible from small intestine increased when CP level increased. Increasing CP content of concentrate tended to increase milk and protein yields suggestively. Milk protein yield and milk urea increased when concentrate CP level increased. Concentrate CP level had no significant effect on blood NEFA, BHBA, 3-MH or glucose concentration. There were no significant effects on live weight or BCS change throughout the experiment.
Results of this experiment indicate that increasing concentrate CP level improves milk and protein yield in early lactation. In this experiment concentrate CP level did not affect silage intake or energy balance.Tuotantokauden alussa lypsylehmien valkuaisruokinta on runsasta, jotta voitaisiin stimuloida ja tukea lisääntyvää maidontuotantoa. Runsaaseen maitotuotokseen liittyy kuitenkin voimakkaasti negatiivinen energiatase ja heikentynyt hedelmällisyys. Negatiivista energiatasetta voidaan hallita joko lisäämällä energian saantia tai pienentämällä energian tarvetta. Tämän maisterintutkielman tarkoituksena oli selvittää, voidaanko lypsylehmän poikimisen jälkeistä energiavajetta hallita valkuaisruokinnan rajoittamisen avulla. Hypoteesina oli, että alhaisemmalla väkirehun raakavalkuaispitoisuudella energiatase on vähemmän negatiivinen kuin korkeammalla väkirehun raakavalkuaispitoisuudella, koska valkuaisruokinta stimuloi maitotuotosta ja runsaampi maitotuotos vaatii enemmän energiaa.
Kokeeseen valitut lehmät poikivat 1.10.2013–12.2.2014. Koe kesti 70 päivää, alkaen poikimapäivästä. Poikimisen jälkeen lehmän väkirehun raakavalkuaispitoisuus oli 149, 179 tai 200 g/kg ka. Väkirehumäärä nostettiin maksimiinsa 14 päivässä, minkä jälkeen lehmä jatkoi kiinteällä väkirehutasolla (9 tai 13 kg). Säilörehu oli osittain ensimmäistä ja osittain toista satoa ja sen raaka-aineena oli nurminata-timotei-seos. Maidon määrä mitattiin sekä aamulla että illalla koko kokeen ajan. Eläimet punnittiin väkirehukioskissa ja kuntoluokka määritettiin verinäytteiden oton yhteydessä 10 päivää ennen poikimista ja 7, 21, 42 sekä 63 päivää poikimisesta.
Väkirehun raakavalkuaispitoisuus ei vaikuttanut merkitsevästi kuiva-aineen, säilö- eikä väkirehun syöntiin. Väkirehun rv-pitoisuus ei vaikuttanut energian saantiin, elopainon tai kuntoluokan muutokseen eikä energia- tai OIV-taseeseen. Väkirehun rv-pitoisuus kasvatti suuntaa-antavasti maitotuotosta ja maidon valkuaispitoisuutta. Maidon valkuaistuotos ja ureapitoisuus nousivat lineaarisesti väkirehun rv-pitoisuuden noustessa. Energiakorjatuissa maitotuotoksessa, maidon rasvatuotoksessa tai -pitoisuudessa ei ollut merkitseviä eroja eri väkirehun rv-pitoisuuksilla. Poikimisen jälkeen väkirehun rv-pitoisuus ei vaikuttanut veren glukoosi-, ei-esteröityneiden rasvahappojen, ?-hydroksibutyraatin tai 3-metyylihistidiinin pitoisuuksiin.
Tässä tutkimuksessa väkirehun raakavalkuaispitoisuuden rajoittamisella ei saatu parannettua lehmien negatiivista energiatasetta. Väkirehun raakavalkuaispitoisuuden nosto ei vaikuttanut kuiva-aineen syöntiin. Väkirehun raakavalkuaispitoisuuden nosto lisäsi suuntaa-antavasti maitotuotosta
