Muttilainen, Vesa

Valkama, Elisa

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

OIKEUSPOLIITTINEN TUTKIMUSLAITOSHelsinki 24.10.2003 TiedotusvälineilleJulkisuuteen 24.10.2003 klo 9.30VELKASOVINTO-OHJELMAN ENSIMMÄINEN VUOSI –havaintoja ohjelman sisällöstä, velallisten asemasta ja lamavelkojen järjestelystäValtion ja pankkien velkasovinto-ohjelma ei ole käynnistynyt ohjelman osapuoltenodottamalla tavalla. Sovintojen määrä on jäänyt ennakoitua pienemmäksi, eikä ohjelmaole tuonut velkojen järjestelyyn kuin vähän sisällöllisesti uusia piirteitä. Lisäksisovintojen laadinnan ongelmat ovat olleet samanlaisia kuin aiemminkin velkojenvapaaehtoisjärjestelyissä. Ohjelma puolustaa paikkaansa määräaikaisena kokeiluna,mutta ei pysyvänä ratkaisuna vakaviin velkaongelmiin.Velkasovinto-ohjelman ensimmäistä vuotta on arvioitu Oikeuspoliittisentutkimuslaitoksen tuoreessa tutkimusraportissa (Muttilainen, Vesa & Valkama, Elisa:Velkasovinto-ohjelman ensimmäinen vuosi. Havaintoja ohjelman sisällöstä, velallistenasemasta ja lamavelkojen järjestelystä. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustie-donantoja 56. Helsinki 2003). Tutkimuksessa on selvitetty ohjelman tavoitteita,asiamääriä, velallisten tilannetta ja sovintoratkaisujen sisältöä. Aineistona on käytettyvelkojilta koottuja tilastotietoja ja erillisaineistoa velkojien ratkaisemista sovintoasiois-ta.Ohjelman tavoitteet ja velkasovintoasioiden määräVelkaongelmiin joutuneiden velallisten asemaa on parannettu Suomessa olennaisesti1990-luvun alusta lähtien. Velkajärjestelylaki, velkaneuvontapalvelut ja monet muutuudistukset ovat auttaneet velallisia selviytymään vakavista velkaongelmista. Kuitenkinosa vaikeuksiin joutuneista velallisista on jäänyt ilman apua.Keväällä 2002 valtio ja velkojat sopivat lamasta saakka maksuvaikeuksissaolleiden velallisten auttamisesta vapaaehtoisella velkasovinto-ohjelmalla. Ohjelmankohteena ovat velalliset ja takaajat, joiden ratkaisemattomat velkaongelmat ovatperäisin vuosilta 1990–1994.Velkasovinnossa velallisen tilanne korjataan vapaaehtoisella sopimuksellavelkajärjestelylain pelisääntöjä noudattaen. Menettely on velkoja-aloitteinen ja päävel-koja vastaa ratkaisun kokoamisesta. Ohjelma käynnistyi syksyllä 2002 ja kestää kaksivuotta.Velkasovinto-ohjelman ensimmäisenä vuonna pankit ja perintätoimistot lähetti-vät maksuvaikeuksiin joutuneille asiakkailleen 73 000 sovintokirjettä. Samana aikanalähes 13 000 velallista otti yhteyttä velkojaan. Sovintoratkaisuja on syntynyt noin 1 700.Toukokuussa 2003 käynnistyi kevennetty velkasovintomenettely vakavimmissamaksuvaikeuksissa oleville velallisille. Kelan toimisto tai sosiaaliviranomainen antaavelalliselle todistuksen maksukyvyttömyydestä ja velkoja voi vapauttaa tämän veloista.Kevennetyn velkasovinnon oli saanut syyskuun loppuun mennessä 300 velallista.Postiosoite Käyntiosoite Vaihde Telekopio SähköpostiPL 157 Uudenmaankatu 37 (09) 18251 (09) 1825 7865 optula.om@om.vn.fi00121 HELSINKI 00120 HELSINKI2Velallisten tilanne ja ratkaisujen sisältöVelkasovinnon hakijoita ja heille laadittuja sovintoratkaisuja kuvaavan erillisaineistonmukaan kuusi kymmenestä velallisesta on miehiä ja loppuosa naisia. Keski-ikä on 51 vuotta.Lähes puolet velallista elää parisuhteessa. Joka toisella velallisella on sidoksia yritysvelkoi-hin. Yrityskytkennät liittyvät useimmiten omaan päättyneeseen yritystoimintaan. Velkasovin-toa hakiessaan lähes puolet velallisista työskenteli palkansaajana. Neljännes oli eläkkeellä,viidennes työttömänä ja alle kymmenesosa yrittäjänä.Velallisten nettotulot ovat keskimäärin 1000 euroa kuukaudessa. Välttämättömienmenojen vähentämisen jälkeen tuloista jää rahaa velkojen hoitamiseen tyypillisesti 130 euroakuukaudessa. Vain harvalla velallisella on rahaksi muutettavaa varallisuutta.Velkaa on keskimäärin 45 000 euroa ja velkasuhteita neljä kappaletta velallistakohden. Velat koostuvat pääosin kulutusluotoista, yritysveloista ja takausveloista. Velkojiaon keskimäärin kaksi ja ne ovat yleensä pankkeja. Kaikki velat eivät aina kuulu sovinnonpiiriin.Neljä kymmenestä velallisesta on ottanut yhteyttä velkojan kirjeen perusteella ja kuusikymmenestä muulla tavoin. Yli puolet velallisista on saanut velkasovintoasiassa jokovelkaneuvonnan tai lakimiehen apua. Sovintohakemuksen käsittely kestää arviolta keskimää-rin neljä kuukautta. Velkojat ovat hylänneet kuudesosan sovintoesityksistä.Sovinto pohjautuu useimmiten viiden vuoden maksuohjelmaan. Osa velallisistamaksaa velkojaan kertasuorituksella. Kaikkiaan viisi kuudesta velallisesta maksaa edes osanveloistaan. Yhteensä kolmelta velalliselta neljästä on alennettu maksuvelvoitteiden määrääainakin osittain. Velkasovinnoissa kertyy rahaa velkojille yhteensä noin 6 700 euroa.Keskimäärin kymmenesosa velkojen yhteismäärästä tulee maksettua.Sovintojen lopputulos on samanlainen kuin tuomioistuinten vahvistamissa velkajärjes-telyissä. Pääosa velallisista maksaa edes osan veloistaan, mutta valtaosa velkojen yhteismää-rästä jää maksamatta. Talous- ja velkatilanteen perusteella sovinto-ohjelmaan hakeutuneidenvelallisten asema ei ole niin vakava kuin velkajärjestelyasiakkailla.Ohjelman arviointiaVelkasovintotilastojen mukaan ohjelman määrälliset tavoitteet eivät ole toteutuneet senosapuolten arvioimalla tavalla. Pieni vähemmistö velkojan sovintokirjeen saaneista velallisis-ta on ottanut yhteyttä velkojaan. Lisäksi sovintojen määrä on jäänyt vähäiseksi. Toisaaltaohjelma on tavoittanut muitakin kuin sovintokirjeen saaneita velallisia.Velkasovinnot ovat osoittaneet, että eri velkojien kesken on usein vaikeaa saada aikaankaikkia tyydyttävää sovintoa. Useita velkojia sisältävissä velkasovintoasioissa hylkäys-prosentti onkin moninkertainen verrattuna yhden velkojan tapauksiin. Lisäksi sopimisenongelmia kuvaa se, että toisinaan kaikki velat eivät kuulu sovinnon piiriin.Velkasovinto-ohjelma on tuonut velkojen järjestelyyn vain vähän sisällöllisesti uusiapiirteitä. Uutena painotuksena voidaan kuitenkin pitää velkojen välitöntä anteeksiantoakevennetyn velkasovintomallin mukaisesti ilman laajoja taloustilanteen selvityksiä.Velkasovinto-ohjelma puolustaa paikkaansa määräaikaisena kokeiluna, mutta eipysyvänä ratkaisuna vakaviin velkaongelmiin. Ei voida pitää toivottavana, jos velallistenauttamista varten syntyy jatkuvasti uusia ja sisällöllisesti toisiaan muistuttavia järjestelmiä.Kuitenkin kevennetyn sovintomallin jatkaminen jossakin muodossa saattaisi olla perusteltua.Lisätietoja antavat erikoistutkija Vesa Muttilainen (09) 160 67857 ja tutkija Elisa Valkama (09) 160 67728Julkaisun voi tilata Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta puh. 09-1825 7855

Velkasovinto-ohjelman ensimmäinen vuosi

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto