Islam on ajankohtainen ja mielipiteitä herättävä aihe, jonka näkyvyys on lisääntynyt jatkuvasti sekä tiedotusvälineissä että yhteiskunnallisessa ja poliittisessa keskustelussa. Samalla näyttää kuitenkin siltä, että eurooppalaisten kyky ymmärtää islamia ja sen harjoittajia ei ole juurikaan kohentunut. Jyrkkä jako islamilaiseen ja länsimaiseen maailmaan ei päde nykyaikana globalisaation ja ihmisten liikkuvuuden myötä. Silti mielikuvat islamista ovat lännessä usein kielteisiä. Erityisesti naisen asema islamissa tuntuu herättävän keskustelua. Tätä taustaa vasten suomalaisten islamiin kääntyneiden naisten asema näyttäytyy erityisen kiinnostavana.
Tutkielma tarkastelee islamiin kääntyneiden suomalaisnaisten neuvottelua suomalaisesta etnisestä identiteetistä heidän kirjoittamissaan blogiteksteissä. Aihetta lähestytään identiteettityön näkökulmasta. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Millaisia yleisöjä käännynnäiset olettavat kirjoituksilleen? Miten käännynnäiset tuovat suomalaisuutta näkyväksi kirjoituksissaan näille oletetuille yleisöille? 2) Miten käännynnäiset esittävät itsensä suomalaisina musliminaisina ja millä tavoin he pyrkivät muokkaamaan suomalaista etnistä identiteettiään uuden uskonnon puitteissa? Minkälaista sosiaalista ja sukupuolista neuvottelua he käyvät eri yleisöjen kanssa suomalaisuudestaan? Onko neuvottelu erilaista oletetuille erilaisille yleisöille? 3) Miten sosiaaliset suhteet muuttuvat ja minkälaista uutta yhteisöllisyyttä naiset kokevat islamiin kääntymisen myötä?
Arviot islamiin kääntyneiden määrästä Suomessa vaihtelevat 1000:n ja 2000:n välillä. Käännynnäisistä noin kaksi kolmasosaa on naisia. Käännynnäisillä on tärkeä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa ja he toimivat usein kulttuurisina ja poliittisina sovittelijoina valtion ja muslimiyhteisöjen välillä. Tutkielma linkittyy monikulttuurisuutta sekä vähemmistöjen asemaa ja identiteettiä käsittelevään tutkimukseen. Sen tarkoituksena on esittää erilainen näkökulma monikulttuurisuusteemaan mutta tulokulma siihen on poikkeava, koska keskiössä eivät ole maahanmuuttajat.
Aineistona on 13 suomalaisen muslimiksi kääntyneen naisen 742 blogikirjoitusta vuosilta 2007–2013. Aineston analyysitapana on laadullinen temaattinen sisällönanalyysi. Blogit näyttäytyvät vuorovaikutuksen kenttänä, jolla bloggaajat tekevät itselleen ja identiteetilleen tilaa.
Suomalaiset islamiin kääntyneet naiset tekevät blogeissaan jatkuvaa identiteettityötä. Erving Goffmanin termein naiset hallitsevat itsestään rakentamia vaikutelmia. He luovat kirjoituksillaan mielikuvan itsenäisistä toimijoista, jotka ovat tarkan harkinnan jälkeen päättäneet itse vapaasta tahdostaan valita islamin uskon. Naiset joutuvat puolustelemaan muslimiuttaan niin blogeissaan kuin niiden ulkopuolella. Lukijoiden oletetaan usein suhtautuvan islamiin ja muslimeihin ennakkoluuloisesti ja negatiivisesti. Naiset pyrkivät eri tavoilla korjaamaan näitä ennakkoluuloja ja osoittamaan että suomalainen nainen voi olla muslimi menettämättä länsimaista identiteettiään. Islamissa he ihailevat yhteisöllisyyttä, vakiintuneita normeja, perheen arvostusta, sitä että miehellä ja naisella on omat roolinsa ja tehtävänsä yhteiskunnassa sekä islamin rationaalisuutta ja loogisuutta.
Rivien välistä esille nousevia käännynnäisten määrittelemiä suomalaisia arvoja ja suomalaisuudelle tyypillisiä piirteitä ovat sananvapaus, tasa-arvo, suvaitsevaisuus, kaksinaismoralismi, kiireinen elämäntapa, kova arvomaailma ja perhearvojen puute. Naiset olettavat kirjoituksilleen erilaisia yleisöjä ja suomalaisuudesta neuvottelu ei näyttäydy yhtä voimakkaana tai samanlaisena eri oletetuille yleisöille kirjoitettaessa. Tutkimuksen perusteella on nähtävissä merkkejä sinivalkoisesta islamista naisten muokatessa esimerkiksi perinteisiä suomalaisia juhlapyhiä islamiin sopiviksi ja toisaalta islamilaisia tapoja Suomeen sopiviksi.
Muslimit nähdään länsimaissa usein Toisina, joiden arvomaailma on länsimaille vieras. Musliminaisia pidetään alistettuina ja liberaalin ja vapaan länsimaisen naisen vastakohtana. Suomessa huivipäinen musliminainen joutuu kirjoittajien kokemusten mukaan kuulemaan uteluita sekä ikävää huutelua ja vähättelyä. Islamiin kääntyneet suomalaiset naiset rakentavat maahanmuuttajien tavoin hybridejä identiteettejä, jotka eivät ole täysin kiinnittyneet mihinkään kulttuuriin, sekä ovat osa vähemmistöä omassa synnyinmaassaan. He kyseenalaistavat suomalaisuutta ja sanoutuvat siitä osittain irti.
Muslimiksi kääntyminen muuttaa naisten sosiaalisia suhteita ja tuo naisten elämään kaksi selkeää uutta yhteisöä: toiset suomalaiset musliminaiset sekä niissä tapauksissa, että naisella on ulkomaalainen muslimimies, miehen suvun. Uusi muslimiyhteisö koetaan pääasiassa positiiviseksi asiaksi ja siihen kuulumista pidetään erittäin tärkeänä
