Lehtiniemi, Maiju

OceanRep

1801 | helmikuu 2015EU:N  VIERASLAJIASETUS  TULI VOIMAANEuroopan unionin uusi,  haitallisia vieraslajeja koskeva asetus  astui voimaan vuoden alussa.  Sen ytimenä on haitallisten vieraslajien luettelo./ TEKSTI MAIJU LEHTINIEMI /1901| helmikuu 2015Teemu LehtiniemiSupikoira kuuluu omassa vieraslajistrategiassamme nimettyihin haitallisiin vieraslajeihin. Suomessa erityisen haitallisia vieraslajeja ovat jättiputket, kurtturuusu, rapurutto, espanjansiruetana, villiminkki ja vaaralliset kasvintuhoojat. Vielä ei tiedetä, päätyykö niistä mikään unionin luetteloon.2001 | helmikuu 2015Vieraslajit ovat maailmanlaajuisesti toiseksi suurin uhka luonnon monimuotoisuudelle, heti elinympäristöjen häviä-misen ja pirstoutumisen jälkeen. Vieraslajien haittojen tor-jumiseen onkin havahduttu viime vuosina.Kansainvälinen vieraslajien haittojen minimointiin täh-täävä suunnitelma hyväksyttiin vuonna 2010 YK:n bio-diversiteettisopimuksen osapuolikokouksessa. Euroopan unionissa on vuodesta 2011 lähtien työstetty lainsäädäntöä, jolla eri maiden kansalliset torjuntatoimet sekä vieraslajien seuranta ja niiden saapumisen säätely saataisiin harmonisoi-tua. EU:n asetus haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämi-sen ennaltaehkäisemisestä ja hallinnasta hyväksyttiin viime syyskuussa, ja se astui voimaan vuoden 2015 alussa.Salamatkustajista suuria haittojaVieraslajit leviävät uusille asuinsijoilleen ihmisten mukana, joko tahallisesti tai tahattomasti. Suuri osa lajeista saapuu ihmisten tietämättä laivojen, junien, autojen, rekkojen ja lentokoneiden mukana salamatkustajana. Matkailu ja kan-sainvälinen kauppa edistävät vieraslajien kulkeutumista ym-päri maailman, ja ilmastonmuutoksen ennustetaan pahenta-van tilannetta entisestään.Vieraslajin aiheuttama haitta voi kohdistua yksittäiseen lajiin tai elinympäristöön, mutta pahimmillaan vaarassa voi olla koko ekosysteemin rakenne ja toiminta. Haitat voivat olla suoria tai epäsuoria ja ne voivat olla ekologisia, talou-dellisia tai terveydellisiä.Euroopassa on kaikkiaan noin 12 000 vieraslajia, joista arviolta 10–15 prosenttia aiheuttaa erilaisia haittoja. Koska haitallisia vieraslajeja on niin paljon, EU:n asetus keskittyy lajeihin, jotka ovat unionin kannalta erityisen haitallisia.Unionin luettelo kootaan tänä vuonnaAsetuksen ytimessä on EU:n haitallisten vieraslajien luette-lo. Sen tekee komissio vuoden 2015 aikana riskinarvioin-tien perusteella. Luetteloon otetaan unionin kannalta mer-kitykselliset haitalliset vieraslajit, joihin erityistoimenpiteet tulee kohdistaa. Erityistoimenpiteitä sovelletaan koko unio-nissa, myös niissä jäsenvaltioissa, joissa lajia ei vielä esiinny eikä todennäköisesti edes tule esiintymään.Tätä ”unionin luetteloa” tulee säännöllisesti päivittää. Luettelossa tulisi keskittyä lajeihin, jotka eivät vielä esiinny unionin alueella tai ovat vasta varhaisessa leviämisen vai-heessa, koska ennaltaehkäisy on sekä ympäristön että kus-tannustehokkuuden kannalta parempi vaihtoehto. Lisäksi luetteloon tulisi sisällyttää lajit, jotka aiheuttavat merkittä-vää haittaa, vaikka lajit olisivat jo laajalle levinneitä.Rajavalvonnalla on tärkeä rooliUnionin luettelon lajien maahantuonti, myynti, kasvatus, käyttö ja levittäminen on EU:ssa kielletty. Näin varmiste-taan, että kaikkialla unionissa toimitaan ajoissa ja johdon-Kurttulehtiruusu valtaa elintilan merenrannan alkuperäisiltä lajeilta.Maiju Lehtiniemi2101| helmikuu 2015 Atlantilta Itämerelle levinnyt merirokko aiheuttaa haittaa kiinnittyessään ihmisen tekemiin rakenteisiin, kuten laitureihin, poijuihin sekä veneiden ja laivojen pohjaan. Merirokot voivat esimerkiksi tukkia jäähdytysvesijärjestelmiä.LAJISTON SEURANTAA LISÄTTÄVÄ SATAMISSAItämereen ja Suomen rannikolle suurin osa vieraslajeista saapuu tahattomasti laivaliikenteen mukana. Painolas-tivedessä tai laivan runkoon kiinnittyneenä on helppo matkustaa kenenkään huomaamatta satamasta toiseen vaikka maailman toiselta laidalta.Vieraslajien leviämisen estämiseksi Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO laati vuonna 2004 painolastive-siyleissopimuksen. Sopimuksen mukaan painolastivesi olisi aina käsiteltävä.Sopimus ei ole vieläkään voimassa, koska sen ratiﬁoi-neiden maiden kauppalaivaston tonnisto ei ole tarpeeksi suuri. Sopimuksen voimaantulo vaatii mukaan 35 pro-senttia maailman tonnistosta ja tammikuussa 2015 mu-kana oli 32,54 prosenttia.EU:n vieraslajiasetus kehottaa jäsenmaita ratiﬁoimaan painolastivesiyleissopimuksen mitä pikimmin. Suomi ei ole vielä ratiﬁoinut sopimusta. Asian pitäisi mennä edus-kunnan käsittelyyn keväällä 2015.Suomen satamissa tulisi aloittaa lajiston jatkuva seu-ranta. Sitä tarvittaisiin myös painolastivesiyleissopimuk-sen takia, sillä varustamo voi hakea vapautusta paino-lastivesien käsittelystä tietylle laivalle ja tietylle reitille. Vapautuksen voi saada, jos voidaan osoittaa, että lähtö-sataman ja määränpään lajisto on sama tai että kummas-sakaan niissä ei esiinny haitallisia vieraslajeja./ MAIJU LEHTINIEMI /mukaisesti, vältetään sisämarkkinoiden vääristyminen ja ehkäistään ennalta tilanteet, joissa yhdessä jäsenvaltiossa to-teutetut toimet vaarantuvat, koska toinen jäsenvaltio ei to-teuta toimia.Kiellosta voidaan poiketa tietyissä tutkimuksellisissa tapauksissa sekä kaupallisten toimien vuoksi, jos komissio hyväksyy tällaisen poikkeustapauksen. Poikkeus voidaan hyväksyä vain, jos siihen liittyy pakottava yleinen etu.Koska suurin osa haitallisista vieraslajeista leviää uusille alueille tahattomasti, on ratkaisevan tärkeää hallita juuri ta-hattoman tuonnin väyliä tehokkaammin. EU:n asetus vaatii jäsenmaita selvittämään tärkeimmät tahattoman tuonnin väylät ja tekemään toimintasuunnitelman niiden hallitsemi-seksi.Rajavalvonta nousee tuontikiellon valvonnassa tärkeään rooliin. Sen pitäisi pystyä tunnistamaan luettelon lajit ja tor-jumaan niiden pääsy maahan.Seurantaa tarvitaanKomissio kehottaa maita parantamaan tietopohjaa haitalli-sista vieraslajeista tutkimuksen ja seurannan avulla. Asetus vaatii jäsenmaita järjestämään sekä maa- että vesiekosys-teemien riittävän seurannan, jotta vieraslajit voidaan ha-vaita ajoissa ja niiden torjuntaan ryhtyä, mikäli se on tar-peen. Seurantajärjestelmän oleellisena osana on tietopank-ki, jonne seurantatiedot tallennetaan. Sen avulla voidaan tarkkailla lajien levinneisyyksiä ja torjuntatoimien onnis-tumista.Suomen oma kansallinen vieraslajistrategia valmistui vuonna 2012. Nyt valmistellaan EU:n asetuksen vaatimia lakimuutoksia, jotka saatetaan voimaan 1.1.2016. EU:n asetuksen vaatimien toimien laajuus ja kustan-nukset Suomessa riippuvat suurelta osin siitä, mitkä vieras-lajit päätyvät unionin luetteloon. Seurantatietojen kokoa-miseen ei Suomessa tarvita uutta järjestelmää, sillä keväällä 2014 käyttöön otettu vieraslajiportaali soveltuu tarkoituk-seen lisäkehitystyön jälkeen. Sen kautta voidaan myös toi-mittaa varhaiset varoitukset haitallisten lajien havainnoista torjunnasta vastaaville tahoille.Suomen oman vieraslajistrategian mukaan meillä on noin 160 haitallista vieraslajia. Niistä erityisen haitallisia ovat jättiputket, kurtturuusu, rapurutto, espanjansiruetana, villiminkki sekä vaaralliset kasvintuhoojat. Vielä ei kuiten-kaan tiedetä, päätyykö niistä mikään unionin luetteloon.Kysymyksiä herättää myös jo laajalle levinneiden unio-nin luetteloon päätyvien vieraslajien mahdolliset torjunta-vaatimukset. Miten sellaisista selvitään, vai kuitataanko ne poikkeusluvilla torjunnan mahdottomuuden perusteella? Artikkelin kirjoittaja, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Maiju Lehtiniemi toimii vieraslajien seurantajaoston puheenjohta-jana ja koordinoi Itämeren vieraslajien levinneisyyden seurantaa.Suomen vieraslajiportaali:www.vieraslajit.ﬁMaiju Lehtiniemi

EU:n vieraslajiasetus tuli voimaan

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

OceanRep