Asikainen, Arja

Hänninen, Otto

Julkari

Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. vsk.52Altistumisen  kokonaiskuva tarkentuuEU:n ympäristömeludirektiivin (EC 2002) mukaiset, vuonna 2012 toteutetut toisen kierroksen meluselvitykset mahdollista-vat entistä tarkemman suomalaisten tielii-kennemelualtistuksen arvioinnin, vaikka vieläkään arviot eivät kata kaikkia.  Melu-direktiivi edellyttää altistuksen arvioinnin vain yli 100 000 asukkaan kaupungeissa se-kä vilkasliikenteisten maanteiden varsilla (3 milj. ajoneuvoa vuodessa). Pienemmät kaupungit katuineen ja pääosa pienemmistä teistä jäävät edelleen altistuksen arvioinnin ulkopuolelle. Tieliikennemelun  torjunnan  terveys- ja  hyvinvointivaikutuksetArja Asikainen ja Otto Hänninen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, KuopioLiikennemelu on merkittävä terveys- ja hyvinvointivaikutusten aiheuttaja Suomessa. Tieliikennemelu aiheuttaa valtaosan haitoista, raide- ja ilmailuliikenteen jäädessä koko väestön osalta vähäisempään rooliin. Suurin osa tautitaakasta aiheutuu unihäiriöistä (57 %) ja kiusaantuneisuudesta (39 %), sydänkohtausten osuuden jäädessä pieneksi (4 %).EU:n ympäristömeludirektiivin toinen vaihe toimeenpantiin vuonna 2012 ja sen vaatimusten mukaisesti on päivitetty arvioita suomalaisten altistumista tieliikennemelulle kattaen kaupunkien ulkopuolisen runsasliikenteisimmän maantieverkoston sekä kahdeksan suurinta kaupunkia1. Kaikilta osin meluselvitysten raportointi ei vieläkään tuota altistustietoja terveysvaikutusarvioinnin kannalta riittävällä tarkkuudella.1 sisältäen Kauniaisen, jolle arvio on tehty  osana pääkaupunkiseutuaYmpäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. vsk. 53jen suuruusluokan päivittämiseksi koko-simme altistustiedot uusimmista tieliiken-nemeluselvityksistä ja yhdistimme tiedot mahdolliset päällekkäisyydet huomioiden (taulukot 1 ja 2). Nämä altistustiedot tarjo-avat luotettavamman kuvan altistuneiden määristä verrattuna aiempaan terveysvai-kutusarviointiin, jossa altistustiedot kat-toivat pienemmän väestömäärän eikä alle < 55 dB:n luokissa altistuvien määristä ollut arvioita saatavissa lainkaan vaan niiden koko asetettiin samalle tasolle luokan 55–60 dB kanssa. Lisäksi yömelutasoista ei ollut erillistä arviota saatavilla, vaan yö-melulle käytettiin samoja altistujamääriä kuin vuorokausimelulle (Hänninen ym. 2010, Asikainen ja Hänninen 2013).Eri melualeilla asuvien henkilöiden määrien arvioimista koko maassa han-kaloittaa lisäksi se, että kaupunkien ja liikenneviraston selvityksissä raportoi-daan päällekkäisiä alueita ja käytettyjen menetelmien välillä on tuloksiin vaikut-tavia eroja.  Terveysvaikutusarvioinnin kannalta epävarmuutta lisää myös tieto-jen puuttuminen alempien melualueiden asukkaiden määristä. EU-direktiivin mukaisessa meluselvityksessä vaaditaan tieto vain yli 55 dB (Lden) vuorokausimelu- ja yli 50 dB:n (Ln) yömelualuilla asuvien henkilöiden määristä, vaikka terveys- ja hyvinvointivaikutuksia esiintyy jo 42 dB ulkomelutasoilla (EEA 2010). Tieliikennemelun kansanterveyshaitto-Taulukko 1. Vuorokauden keskimelualueilla (Lden) asuvien altistuneiden määrät meludirektiivin mukaisten vuoden 2012 raporttien pohjalta. Altistuneista puuttuvat pienten kaupunkien (< 100 000 asukasta) katu- ja tieverkon varrella asuvat. Harmaalla merkityt puuttuivat vastaavista raporteista ja arvioitiin karkeasti erikseen.Kaupunkialueiden selvitykset sisältävät sekä maantiet että kadut. Harmaalla pohjalla ovat arvioita: a) Ei raportoitua dataa käytettävissä, joten oletettu sama väestö kuin 45–50 dB luokassa. b) Perustuu Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen maanteiden luokkien 45–50 dB ja 50–55 dB  suhteeseen, kaupunkien arviot perustuvat Lahden alueen vastaavaan aineistoonc) Perustuu Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen maanteiden luokkien 50–55 dB ja 55–60 dB  suhteeseen, kaupunkien arviot perustuvat Lahden alueen vastaavaan aineistoon. 1) Maanteiden meluselvitys Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuu 2012. Oulun aineisto jätettiin  huomioimatta2) Liikenneviraston maanteiden meluselvitys 2012.Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. vsk.54Tieliikennemelun  tautitaakka vuonna 2012Altistuneiden määrien ja taulukossa 3 ku-vattujen parametrien avulla laskettiin tielii-kennemelun aiheuttamien haittaa kärsivien lukumäärät ja tautitaakka2. Vaikutuksina huomioitiin sydäninfarktit, kiusaantunei-suus ja unihäiriöt Euroopan ympäristövi-raston ohjeen mukaisesti (EEA 2010). Al-tistustasona käytettiin kunkin meluluokan keskiarvotasoa.Ainoastaan suurimpien kaupunkien ja vilkkaimpien maanteiden piirissä asuva väestö on mukana arvioissa. Siitä huolimat-ta tautitaakka (n. 8 700 DALY) on hieman korkeampi kuin aiempi arvio kaiken liiken-nemelun aiheuttamasta tautitaakasta koko Suomen tasolla (Asikainen ja Hänninen 2013). Tämä johtuu tarkentuneesta altis-tuneiden määrien arviosta, päivitetyistä aiempaa matalammista vaikutuslasken-nan alarajoista sekä sydäninfarktikuollei-suuden huomioimisesta sairastavuuden ohella.Yli puolet vaikutuksista aiheutuu EU meludirektiivin toimenpiderajaa alemmilla altistuksilla (kuva 1). Vaikka näillä alem-milla melutasoilla terveys- ja hyvinvointi-vaikutusten riski on matala ja niitä kokee pieni osa altistuvista, nousee tautitaakka kuitenkin korkeaksi suurten altistujamää-rien vuoksi.Taulukko 2. Yömelualueilla (Ln) asuvien altistuneiden määrät meludirektiivien mukaisten vuoden 2012 raporttien pohjalta. Altistuneista puuttuvat pienten kaupunkien (<100 000 asukasta) katu- ja tieverkon varrella asuvat. Harmaalla merkityt puuttuivat vastaavista raporteista ja arvioitiin karkeasti erikseen.Kaupunkialueiden selvitykset sisältävät sekä maantiet että kadut. Harmaalla pohjalla ovat arvioita: a) Ei raportoitua dataa käytettävissä, joten oletettu sama väestö kuin 45–50 dB luokassa. b) Perustuu Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen maanteiden luokkien 45–50 dB ja 50–55 dB  suhteeseen, kaupunkien arviot perustuvat Lahden alueen vastaavaan aineistoon. 1) Maanteiden meluselvitys Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuu 2012. Oulun aineisto jätettiin  huomioimatta2) Liikenneviraston maanteiden meluselvitys 2012.2 Disability adjusted lifeyears (DALY)Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. vsk. 55Taulukko 3. Tautitaakan laskennassa käytetyt parametrit ja tautitaakka terveysvaikutuksittain. Altistusvastefunktiot (EEA 2010): a) % HA = 9,868*10-4 *(Lden - 42)3 - 1,436 * 10-2 (Lden - 42)2 + 0,5118 (Lden – 42),b) % HSD = 20,8 - 1,05 Ln+ 0,01486 Ln2 , c) OR = 1,629657 - 0,000613 * (Lden)2 + 0,000007357 * (Lden)3. Lisäksi vuonna 2012:  väestö 5 426 674 (Tilastokeskus), sydänkohtausten määrä 23 705 (SOTKANET),  sydänkohtauskuolemia n. 11 000 (Tilastokeskus) ja keskimääräinen melun aiheuttamien  sydäninfarktien väestösyyosuus (PAF) = 0,33 %.1) EEA 2010, 2) Tieliikennemelun aiheuttamien sydäninfarktitapausten määrä, mahdolliseen  riskiryhmään kuuluvia eli > 60 dB Lden melulle altistuvia 416 000 henkilöä, 3) sydäninfarkti-   tapauksista 47 % oletettu kuolemaan johtaviksi, 4) elinajanodote WHO Frontier 2050 Global  Health Estimates 2012 pohjalta.Kuva 1. Tieliikennemelun aiheuttama tautitaakka (DALY/vuosi) vuonna 2012 meluluokittain  (% palkkien päällä kuvaa meluluokan osuutta kokonaistautitaakasta) sekä altistuneiden osuus (%) meluluokassa (viiva).Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. vsk.56Tieliikennemelun torjuntatoimenpiteiden  vaikutusEU meludirektiivin mukaisten torjunta-suunnitelmien tarkoituksena on suojata yli 55 dB Lden keskivuorokausimelu- ja yli 50 dB Ln yömeluvyöhykkeillä asuvia ja meluntorjuntasuunnitelmissa täytyy kuvata torjuntatoimenpiteiden vaikutus näillä melualuilla altistuvien lukumää-riin. Meluntorjuntasuunnitelmien mukaan käytettävät torjuntatoimenpiteet vaihtele-vat kohteen mukaan meluesteiden, melu-vallien, meluseinien, nopeusrajoitusten, rakennusten äänieristyksen ja hiljaisten tiepäällysteiden välillä. Suunnitelmien tarkastelu osoittaa, että toimenpiteistä hyötyy yleensä pieni joukko väestöstä (taulukko 4).Terveysvaikutusarvioinnin kannalta nämä vuoden 2013 meluntorjuntasuunni-telmat eivät tarjoa kaikilta osin riittävän yksityiskohtaista tietoa eri meluluokissa olevien altistuneiden määrien muutoksis-ta. Useimmissa suunnitelmissa raportoi-daan ainoastaan niiden henkilöiden yh-teismäärä, joiden melualtistus alenisi alle toimenpiderajojen (55 dB Lden ja 50 dB Ln) tai joiden melualtistus alenisi vähintään 3 dB. Toimenpiteiden vaikuttavuuden tul-kintaa vaikeuttavat melun tunnusluvut eli kansallisten LAeq7-22 ja LAeq22-7 arvojen sekä EU:n vaatimien Lden ja Ln arvojen vaihteleva käyttö. PohdintaMelu on keskeinen ympäristöterveyteen vaikuttava riskitekijä. Tautitaakka-arviot osoittavat, että nykyiset direktiivin ja ra-kennusterveysohjeen mukaiset toimenpi-derajat pyrkivät suojelemaan kaikkein kor-keimmilla melualueilla asuvia, mutta eivät Taulukko 4. Arvio meluntorjuntasuunnitelmien vaikutuksista altistuvien asukkaiden määriin.Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. vsk. 57ota huomioon henkilöitä, jotka altistuvat raja-arvoja alemmille, mutta kuitenkin hy-vinvointivaikutuksia aiheuttaville meluta-soille. Tässä katsauksessa mukana olleiden meluntorjuntasuunnitelmien toimenpiteet vaikuttivat varsin pieneen joukkoon ihmi-siä, joten kansanterveyshyödytkin jäävät pieniksi. Kansanterveyden kannalta olisikin tärkeää pyrkiä toimeenpanemaan yleisellä tasolla vaikuttavia, liikennemelua alentavia toimenpiteitä kuten hiljaisten päällysteiden suosimista kaikkialla, entistä laajempaa ra-kennusten ääneneristykseen panostamista sekä mahdollisia rajoituksia nastarenkaiden käytössä.Melun terveysvaikutusarvioiden hyö-dyntämistä päätöksenteossa voitaisiin parantaa, jos melualtistus raportoitaisiin kaupunkitason sijaan esimerkiksi kunta- tai maakuntatasolla, jolloin raportoinnin päällekkäisyydet olisi helpommin hallit-tavissa ja altistustiedosta tulisi entistä kat-tavampaa.Melun terveysvaikutusten arviointiin liittyy lukuisia epävarmuustekijöitä. Arvi-osta puuttuvat edelleen terveysvaikutusten osalta tinnitus, kohonnut verenpaine sekä oppimis- ja keskittymisvaikeudet. Epävar-muuksia liittyy myös vaikutusten alarajoi-hin eli ulkomelutasoihin, joilla terveys- ja hyvinvointivaikutuksia ilmenee. Vaikutus-ten alarajat perustuvat tutkimuksiin, jotka on tehty pääasiassa maissa, joissa raken-nuskanta on Suomalaista rakennuskantaa huonommin äänieristetty. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa sama ulkomelutaso ai-heuttaakin matalamman melutason sisä-tiloihin ja vaikutukset alkaisivatkin vasta korkeammilla ulkomelutasoilla. Tästä on saatu viitteitä Helsingissä tehdyssä tutki-muksessa, jossa unihäiriöitä havaittaisiin vasta ulkomelutasoilla yli 50 dB Ln  (Halonen ym. 2012). Jos tätä käytettäisiin alarajana tässä nykyisessä laskelmassa, laskisi uni-häiriöiden tautitaakka yllä olevasta arviosta noin puoleen. KirjallisuusAsikainen A, Hänninen O, Pekkanen J. (2013). Ympäristöaltisteisiin liittyvä  tautitaakka Suomessa. Ympäristö ja  Terveys-lehti 5: 68–74. http://www. julkari.fi/handle/10024/110739 Asikainen ja Hänninen (2015). Näkökohtia tieliikennemelun hallintaan. Ympäristö ja Terveys lehti 6:38–40. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015111117079 Directive 2002/49/EC. The Environ-mental Noise Directive (END).  http://ec.europa.eu/environment/noise/ directive_en.htm EEA 2010. Good practice guide on noise exposure and potential health effects. Technical report No 11/2010,  Luxembourg, ISBN 978-92-9213-140-1, ISSN 1725-2237, doi:10.2800/54080Johtopäätöksetu Tieliikennemelulle altistuvien määrät  ovat tarkentuneet EU direktiivin vaati- mien meluselvitysten myötä, mutta  • edelleen alle 100 000 asukkaan    taajamat puuttuvat arvioista  • samoin kuin tiet, joilla keskivuoro-   kausiliikenne on alle 3 miljoonaa    ajoneuvoau Tässä päivitetyn arvion mukaan lähes 60 % tieliikennemelun aiheuttamasta  tautitaakasta aiheutuu alle 55 dB:n  melutasoillau Terveysvaikutusarvioinnin kannalta  meluselvityksissä pitäisi raportoida  altistuvien määrät myös direktiivin  vaatimaa melutasoa alemmissa luokissa,  40 dB:n tasosta lähtien (Lden sekä Ln).Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. vsk.58Halonen, JI., Vahtera, J., Stansfeld, S., Yli-Tuomi, T., Salo, P., Pentti, J., Kivimäki,M., Lanki, T. (2012).  Associations between Nighttime  Traffic Noise and Sleep: The Finnish Public Sector Study. Environmental Health Perspectives, 120:1391–1396.Helsinki 2013.  Pitkänen E, Haahla A, Määttä A, Kokkonen J, Kontkanen O. Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman tarkistus 2013, Helsingin kaupungin ympäristökes-kuksen julkaisuja 21/2013, http://www.hel.fi/hel2/ymk/meluselvitys/2013%20lisaykset/MELUNTORJUNNAN%20TOIMINTASUUNNITELMAN%20 TARKISTUS%202013_versio%2012_12_2013.pdf Hänninen O, Leino O, Kuusisto E,  Komulainen H, Meriläinen P, Haveri-nen-Shaugnessy U, Miettinen I, Pekka-nen J, (2010). Elinympäristön altisteiden terveysvaikutukset Suomessa. Ympä-ristö ja Terveys 3:12–35. http://www.julkari.fi/handle/10024/99682 Lahti 2012. Lahden meluselvitys 2012. Lahden kaupunki ja Liikennevirasto 31.3.2012.  http://www.lahti.fi/www/images.nsf/files/EE7EDF329115A568C22579EA0029FACB/$file/EU%20raport-ti%20-%20Lahti%20-%2031032012.pdf Maanteiden meluselvitys Pohjois-Pohjan-maan ja Kainuu 2012. Niskanen I, Lap-palainen S, Lyly T, Rekola I. Maantei-den meluselvitys Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueilla vuonna 2012. Liikennevirasto 2012. ISBN 978- 952-255-107-8Liikenneviraston maanteiden meluselvi-tys. Liikennevirasto 2012. ISBN 978-952-255-139-9 http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lr_2012_liikenneviras-ton_maanteiden_web.pdf Maantiet 2013. Liikenneviraston melun-torjunnan toimintasuunnitelma 2013–2018, Liikennevirasto 2013, ISBN 978-952-255-310-2  http://www2.liiken-nevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lr_2013_lii-kenneviraston_meluntorjunnan_web.pdf Oulu 2012. Oulun kaupungin melusel-vitys vuonna 2012. Liikennevirasto, WSP tammikuu 2012. http://www.ouka.fi/c/document_library/get_file?uuid=9db932ad-514c-4aad-894c-98-d52c43a574&groupId=64417 Oulu 2013. Oulun kaupungin meluntor-junnan toimintasuunnitelma 2013–2018, WSP/Oulun kaupunki 2013, http://www.infotripla.fi/oulunliikenne/julkai-sut/Liikenneymp%C3%A4rist%C3%B6/Oulun_meluntorjunnan_toimintasuunnitelma_2013_osa1.pdf Pääkaupunkiseutu 2012. Pääkaupun-kiseudun ympäristömeludirektiivin mukainen meluselvitys. Yhdistelmära-portti. Sito 11.5.2012. http://www.hel.fi/hel2/ymk/meluselvitys/tiedostot/PKS_yhdistelmaraportti.pdf Tampere 2012. Tampereen kaupun-gin meluselvitys vuonna 2012. WSP 21.12.2011. http://www.tampere.fi/liitteet/t/64aFCNkdA/Tampereenmelu-selvitys2012_raportti.pdf Tampere 2013. Tampereen kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2013–2018, WSP/Tampereen kaupunki, Ympäristönsuojelun julkaisuja 1/2013, ISBN 978-951-609-698-1 http://www.tampere.fi/liitteet/m/unnamed_11247/meluntorjunnantoimintasuunnitel-ma2013-2018._raportti.pdf Turku 2012. Ympäristömeludirektiivin mukainen ympäristömeluselvitys Tu-russa. Pöyry 1.6. 2012.Turku 2013. Turun meluntorjunnan toi-mintasuunnitelma 2013–2018, Pöyry/Turun kaupunki 12.6.2013.         

Tieliikennemelun torjunnan terveys- ja hyvinvointivaikutukset

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129904/Asikainen%20%26%20H%c3%a4nninen%202016.YT1-2016%2c%20s52-58.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Tieliikennemelun torjunnan terveys- ja hyvinvointivaikutukset

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari