Summary: The behaviourist approach to the prevention of drunken driving

Hämäläinen, Vesa

Rajalin, Sirpa

Julkari

R attij uopumuks en t ori unt ak äytt äytymi stiet e elli s e st ä näkökulma st as Rajalin - Vesa HömälöönenYhteiskuntamme on katsonut tarpeelliseksisuojautua erityisen voimakkaasti moottoriajo-neuvoa humalassa kuljettavien aiheuttamaavaaraa vastaan. Muusta, törkeästäkin liiken-teen vaarantamisesta, on katsottu voitavansäätää rangaistukset tieliikennelaissa, muttarattijuopumuksen suhteen on nähty parem-maksi toimia rikoslain puitteissa. Kyseessä onsiis liikenteen erityisongelma, josta yhteiskuntaon huolissaan. Eikä syyttä, sillä huomattavienaineellisten menetysten lisäksi tämän rikolli-suuden seurauksena kuolee vuosittain kymme-niä ihmisiä ja satoja vammautuu.Rikollisuutta käsittelevissä tutkimuksissayhtenä syynä henkilön "valikoitumiseen"rikoksen tekijäksi on nähty irrallisuus ja vie-raantuneisuus (ks. esim. Hirschi 1969). Yksi-löt, jotka syyllistyvät rikoksiin, eivät ole siinämäärin kuin muut kiinnittyneet mm. kotiin,kouluun tai työyhteisöön, jotka puolestaankiinnittävät yksilön laajempiin yhteisöihin jakoko yhteiskuntaan.Yhteisöllä ei ole mahdollisuutta kontrolloidayksilöä tehokkaasti, jos hän ei ole siihen sitou-tunut. Kun nuori irtoaa kodin vaikutuspiiristä,mutta kokee itsensä vielä irralliseksi aikuistenmaailmasta, eivät yhteiskunnassa yleisestihyväksytyt normit tunnu häntä juuri sitovan.Ne eivät ole hänen normejaan. Samassa elä-mäntilanteessa olevat nuoret hakeutuvat tois-tensa seuraan ja muodostavat omia käyttäyty-mismallejaan. Tällöin rattijuopumuskin saat-taa olla ryhmän normien mukaista käyttäyty-mistä eikä niiden vastaista.Tutkijat (Penttilä & al. l986; Pikkarainen &al. 1986) ovat suomalaisen aineiston perus-teella rattijuoppoja kuvatessaan löytäneet viit-teitä siitä, että myös rattijuopumusrikollisuu-den taustalla on irrallisuutta ja vieraantunei-suutta aiheuttavia tekijöitä. Suuri osa rattijuo-pumuksesta epäillyistä nuorista asui kotonaan,mutta puolessa tapauksista heidän vanhem-pansa olivat eronneet. Rattijuopumuksestaepäillyistä nuorista oli työttömiä 2l %. Kokomaan nuorista työttömiä oli keskimäärin l0 %.Tutkimuksessa mukana olleilla rattijuopumuk-sesta epäillyillä aikuisilla oli työttömyysaste I I%; koko väestössä vastaava työttömyysaste olin.9 o/". Noin 33 7o nuorista ja 42 % aikuisistarattijuopumuksesta epäillyistä myönsi itselläänolevan henkilökohtaisia ongelmia raha-asi-oissa, henkilösuhteissa, työssä ja vapaa-ajanvietossa.Rattijuopumuksen ehkäisyn kannalta olisitarpeellista saada nuoret integroiduksi yhteis-kuntaan. Lähemmäksi tavoitetta päästäisiin,jos voitaisiin poistaa asuntopula, nuorten työt-tömyys ja lisätä koulutusmahdollisuuksia.Vasta tällöin olisi mahdollista vähentää yhteis-kunnallisesta vieraantuneisuudesta johtuvaarikollisuutta. Näin voitaisiin yhteiskuntapoliit-tisin ratkaisuin vaikuttaa myös alkoholisminsyntytekijöihin ja alkoholisoituneiden ratti-juoppojen määrään tulevaisuudessa.Erilaiset rattijuopotRattijuopot voidaan karkeasti jakaa kahteenryhmään, alkoholin satunnaiskäyttäjiin jaongelmakäyttäjiin. Satunnaiskäyttäjälle onominaista, että hän nauttii alkoholia esimer-kiksi ravintolassa ystäviensä seurassa ja lähteeillan päätteeksi ajamaan humalassa. Tässätapauksessa rattijuopumus on yksittäinenyhteiskunnan normien vastainen teko.Ongelmakäyttäjän ajatellaan syyllistyvänrattijuopumukseen alkoholiongelmansa takia'Humalassa ajaminen ei tässä tapauksessa oleyksittäinen teko, vaan henkilö on ajautunuttilaan, jossa hän ei pysty halutessaankaan nou-dattamaan yhteiskunnan normeja. Jarmo Pik-karaisen ja Antti Penttilän (1986) mukaanSuomessa alkoholiongelmaisia kuljettajia onnoin kolmasosa rattijuopoista.281Asennekasuatuksen mahdollisuuksistaAsennekasvatus on saanut käyttäytymistie-teellisistä menetelmistä ylivoimaisesti enitenhuomiota rattijuopumuksen ennaltaehkäi-syssä. Sen ajatellaan tehoavan erityisesti alko-holin satunnaiskäyttäjiin, sillä heidän kohdal-laan rattijuopumus nähdään lähinnä kasvatus-ongelmana. Heille ajatellaan syntyneen vääriäihanteita ja asenteita, jotka sallivat humalassaajamisen.Voimme kyllä uskoa, että liikennekäyttäyty-minen ja sen osana rattijuopumus ovat asen-teista kiinni. Mutta samalla meidän ei tarvitsevälttämättä uskoa nykyisen asennekasvatuksenvoimaan.Asenteet saattavat olla hyvinkin pitkän kehi-tyksen tulos. Elämänsä varrella yksilö hankkiijatkuvasti tietoja, jotka muokkaavat hänenodotuksiaan ja käsityksiään asioista. Myöstoisten ihmisten mielipiteet ja toimintatavatvaikuttavat yksilöiden näkemyksiin. Jokaisellemuodostuu omat käsityksensä ja tapansa toi-mia. Asenne on tapojen, tottumusten ja mieli-piteiden perusta. Se on se vakiintunut suhtau-tumistapa, joka on aina valmiina sovelletta-vaksi tuleviin tarpeisiin. Jokaista yksityiskoh-taa tai vaikkapa laajaa periaatteellista kannan-ottoa ei tarvitse luoda alusta alkaen, vaanasenteissa on tiivistyneenä aiemmin kertynyttätietoa uusiakin sovelluksia varten.Kuljettajien rattijuopumusasenteisiin onpyritty vaikutramaan nk. asennekampanjoilla.Viime aikoina mm. iskulausetra 'Joi oiat et'aja, jos ajat et ota" on käytetty asian markki-nointivälineenä. Lisäksi lehdissä kirjoitetaanrattijuopumuksen vaarallisuudesta, annetaantietoja onnettomuuksista jne. Kampanjoihinsaattaa liittyä myös koulutustilaisuuksia, kirje-viestintää, tietoiskuja televisiossa ja radiossa,kilpailuja, näyttelyitä, julisteita, tarroja ym.Voimakkaalla, samansuuntaisella tiedotta-misella pyritään muuttamaan ihmisten asen-teita. Kampanjoinnilla ei tyydytä vain kerto-maan joitakin tietoja, vaan pyritään muutta-maan hetkeksi koko elinympäristö puhumaankampanjoitavasta asiasta samaan sävyyn.Näin muuttuneessa maailmassa ihmisten aja-tellaan voivan omaksua siihen soveltuvat asen-teet. Kaiken tiedotuksen kääntäminen puhu-maan halutusta asiasta halutulla tavalla on282kuitenkin kallista ja osittain mahdotontakin.Toisaalta kampanjan jälkeen maailma palaaennalleen ja vanhat asenteet toimivat jälleenkuten ennenkin.Rattijuopumuskampanjoissa ongelmana onusein se, että kampanja-aineksesta ihmisentavoittaa vain iskulause. Iskulauseen kaltai-sissa hokemissa ei kuitenkaan ole ainestamuuttamaan kenenkään asenteita. Se ei annasellaista tietoa, jolla olisi painoarvoa ihmistenjokapäiväisten kokemusten rinnalla. Ja kutenedellä totesimme, asenteet ovat muotoutuneetelämän varrella kertyneistä tiedoista .ja koke-muksista. Jos ne yksilön kannalta toimivat, eimikään iskulause anna aihetta edes niidenuudelleenarviointiin. Vain jos maailma todellajotenkin uudistuisi, voisivat uudet asenteetmuodostua tarpeellisiksi. Uuteen tilanteeseenjouduttaessa saattaa iskulauseen kaltaisellaohjeella olla jotain merkitystä. Sen voi otraaensimmäiseksi ohjeekseen, kun muutakaanvihjettä ei ole tarjolla. Kokemus sitten näyttää,onko ohjeessa ainesta asenteen muodostami-selle.Asennekampanjoita tutkittaessa on yleisestitodettu vaikutusten jääneen vähäisiksi ja lyhyr-aikaisiksi (ks. esim. Nilson & Spolanderl97B). Joskus kuitenkin näyttääjotain tapah-tuneen. Tietotasoa on kyetty tilapäisesti hie-man nostamaan. Joissakin tutkimuksissa väite-tään myös, että asenteiden muokkauksessa ononnistuttu. Todennäköistä kuitenkin on, ettäsilloin, kun asenteita väitetään onnistuneestimuokatun, kyse on usein ollut jostakin muusta.Ehkä ihmiset ovat vain kampanjan aikanaoppineet antamaan tutkijoiden kysymyksiin"oikeita vastauksia". On ilmeistä, että vas-taukset kyselyihin ovat muuttuneet, eivät niin-kään laajemmin vaikuttavat asenteer. Päätel-mää tukee se, ettei käyttäytymistasoisia muu-toksia yksittäisten kampanjoiden seurauksenaole juuri kyetty osoitramaan. Poikkeuksen tästätekevät sellaiset kampanjat, joissa on ollutjotain uutta kerrottavaa tienkäyttäjille, kutenesim. lainmuutoksista järjestetyt tiedotuskam-panjat.Varsinainen opetus ja kasvatus ovat päteviätapoja ohjattaessa tulevaa käyttäytymistä jaannettaessa ainesta tuleville asenteille. Rait-tiuskasvatusta annetaan nykyisessä koulutus-järjestelmässämme vielä peruskoulun yläas-teella eli juuri ennen kuin nuoret tulevat ajo-kortti-ikään. Tässä vaiheessa olisi hyvin suun-nitellulla opetuksella mahdollisuuksia antaaaineksia tulevien kuljettajien alkoholiasentei-siin ja näin vaikuttaa rattijuopumusongelmaantulevaisuudessa. Myöhäisemmässä vaiheessavaikuttaminen on paljon vaikeampaa perin-teen jo siirryttyä seuraavan sukupolven käy-tännöksi .ja ongelmaksi.S osiaaliset normit a aikutuskanaüanaJos kaikki ihmiset lähipiirissämme paheksu-vat rattijuopumusta ja tällaiseen rikokseenerehtynyttä ihmistä ja tarpeen tullen ilmianta-vat hänet, ei useimmilla tavallisilla kansalai-silla ole mahdollisuutta eikä haluakaan, aina-kaan muiden tieten, lähteä kuljettamaan autoahumalassa. Voimakas yleinen käsitys siitä,mikä on oikein ja mikä väärin, sosiaalinennormi, vaikuttaa käyttäytymiseemme jopa ohiomien asenteidemme.Sosiaalinen normi muodostaa yhteisössä sel-laisen todellisuuden, että yksilöt pyrkivätsopeutumaan siihen kuten muihinkin todelli-suuden ilmiöihin. Olennaista on se, että ihmis-ten yksilöllisillä asenteilla on taipumus mukau-tua sosiaalisen normin vaatimuksiin, vaikkanormi yleensä koskeekin vain käyttäytymistä.Asenteet alkavat vähitellen tukea omaa käyt-täytymistä. Sosiaalinen normi saattaa yksi-löissä saada vastineeksi myös asennetta vah-vemman ilmauksen: voidaan puhua henkilö-kohtaisesta normista.Rattijuopumuksen ehkäisyn kannalta onkeskeistä vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen.Tiedotuksella ja valistuksella ja kampanjoin-nilla siihen ei voida suoraan vaikuttaa. Muttavaikuttaminen julkiseen ja yleiseen mielipitee-seen ja sitä kautta sosiaalisiin normeihin näyt-täisi hyvältä mahdollisuudelta vaikuttaa sil-loin, kun varsinainen kouluttaminen ja kasvat-taminen eivät tule kyseeseen. Sosiaalinennormi luo ikään kuin itsestään asenteita jahenkilökohtaisia normeja. Se vaikuttaa myössuoraan käyttäytymiseen, vaikka joidenkinyksilöiden asenteet eivät normin suuntaisiksitaipuisikaan, sillä yhteisö pyrkii pakottein jarangaistuksin tukemaan normejaan (kuvio l).Suomessa rattijuopumuksesta on viime kuu-kausina käyty vilkasta julkista keskustelua.Kuai.o 1. Sosiaalisen normin yhteydet yksilön käyttäytymi-seen yhteiskunnan näkökulmastaXOULU.TUSJATIEDO.TUSKeskustelun käynnistymiseen on vaikuttanutmoni asia, mm. tieliikenteemme turvallisuudenheikkeneminen, liikenneministeriön toimen-pide-ohjelma, jossa rattijuopumuksen ehkäise-miseen on kiinnitetty huomiota, tasavallanpresidentin uudenvuoden puhe sekä tv:n A-studiosta lähetetty ohjelma Orimattilan ratti-juopumuskolarista. Varsinkin ohjelman herät-tämät voimakkaat yhdensuuntaiset kannano-tot ja niiden saama arvovaltainen tuki näytti-vät johtavan nopeasti käsitykseen vahvastayksimielisyydestä. Sosiaalisen normin aineksetovat olemassa, ja tämän muodostumassa ole-van normin vastainen toiminta - humalassaajaminen - kohtaa vastustusta kaikkialla.Rattijuopumustapauksessa virallisella nor-milla eli lailla on hyvät edellytykset muodostuamyös epäviralliseksi sosiaaliseksi normiksi.Suomessa on järjestetty vuodesta 1976 lähtienlähes vuosittain liikenneraittiuskampanjoitavirallisen normin tueksi. Ilmeisesti kampan-joilla on onnistuttu vaikuttamaan myös epävi-ralliseen sosiaaliseen normiin, vaikka suuri osaniistä onkin suunnattu suoraan yksilön asentei-siin. On toteutettu kuitenkin myös sellaisiakampanjoita, jotka on suunnattu sosiaalisennormin vahvistamiseen. Esimerkkinä tällai-sesta on kampanja "Rattijuoppo joutuukiinni".Monet tilastoanalyysit viittaavat siihen, ettäSuomessa rattijuopumus on suhteellisestivähentynyt kymmenen viime vuoden aikana(ks. esim. Liikennejuopumustyöryhmän mie-283VI RALLIXETTORTIE PAv r RA LLt NENSOSI AALINENt{oRM IHENxr Lö -KOHTAINENASENT{EKAYTTAY -TYI ITE Xxenxrtö -xoHlalltEltNORIiltintö 1985). Myös mielipidemittaukset osoitta-vat, että yhä suurempi on niiden ihmistenosuus, jotka haluavat tuomita rattijuopumuk-sesta suurimpaan mahdolliseen rangaistukseen(annetuista vaihtoehdoista) (ks. Suomalaisenaikuisväestön terveyskäyttäytyminen l97B-l9B5). Jonkinlaisena merkkinä lain sisällönkanssa saman suuntaisen sosiaalisen norminmuotoutumisesta voidaan pitää myös sitä, ettäratsiatutkimuksissa löytyy noin kaksinkertai-nen määrä kuljettajia, jotka ovat nauttineetalkoholia, mutta joiden veren alkoholipitoisuusjää alle 0,5 promillen. Promilleraja 0,5 on muo-dostumassa sosiaaliseksi normiksi.Sosiaalisen normin vahvistamin_en ja senohella virallisen normin kehittäminen muodos-tavat liikenneturvallisuustyötä tekeville orga-nisaatioille tärkeän keinon vaikuttaa rattüuo-pumuksen määrään. Oleellista on nähdä myöskampanjoinnin ja valistuksen tarkoituksenaolevan juuri sosiaalisiin normeihin vaikuttami-nen. Tätä kautta avautuu väylä myös yksilöi-den asenteisiin ja käyttäytymiseen. Sosiaalinennormi tarjoaa myös väylän vaikuttaa alkoholi-ongelmaisiin kuljettajiin. Kun sosiaalinennormi on riittävän voimakas, tuetaan sitätehokkaasti sosiaalisella kontrollilla, eli kans-saihmiset pyrkivät estämään humalassa ajon,ja mikäli siinä ei onnistuta, niin ainakin ratti-juoppo ilmiannetaan välittömästi ja poistetaannäin vaarantamasta liikennettä.Alkoholiongebnaist en rattöj uopp oj enhoito-ohjelmistaSuomessa ja muissa pohjoismaissa ei juuriole toteutettu alkoholiongelmaisten rattijuop-pojen hoito-ohjelmia. Yhdysvalloissa niitä onollut käytössä jo 1970-luvulta lähtien. Ohjel-mien tehoa on selvitelty lukuisissa tutkimuk-sissa (ks. Mann & al. l9B3; Nichols & al.l98l). Tulokset ovat olleer ristiriitaisia. Onmonia tutkimuksia, joissa hoito-ohjelmat ontodettu tehokkaiksi, ja toisaalta tutkimuksia,joissa ei vaikutuksia ole voitu osoittaa. Hyvinja tiukasti kontrolloidun vertailevan tutkimuk-sen perusteella (Reis & Davis l9B0) on kuiten-kin voitu osoittaa, että joillakin hoitomuodoillaon pieni, mutta tilastollisesti merkitsevä vaiku-tus sekä ensikertalaisten että uusijoiden ratti-juopumuksen uusimisen vähenemiseen.28+Tutkijat ovat sitä mieltä, että koulutus- jahoito-ohjelmia ei pitäisi käyttää ajolupaseuraa-musten sijasta (ks. esim. Hagen & al. l97B).Rattijuopumukseen syyllistyneille tulisi heidänmukaansa määrätä molemmat toimenpiteet,sekä hoito-ohjelmiin osallistuminen että ajolu-van peruuttaminen. Kannustuksena koulutus-ja hoito-ohjelman hyvälle suorittamiselle voi-taisiin kuitenkin ajatella ajoluvan peruutus-ajan hienoista lyhentämistä. Ajokiellon tehok-kuutta on ehkä mahdollista parantaa merkittä-västi lisäämällä myös valvontaa ja korotta-malla rangaistuksia ajokiellon rikkomisesta.Kun rattijuopumuksen ehkäisytoimenpiteitänyt suunnitellaan, voitaisiin myös Suomessakokeilla koulutus- ja hoito-ohjelmia rattijuopu-muksen ehkäisemisessä. Perusteellisesti pitäisikuitenkin selvittää erilaisten koulutus- ja hoito-muotojen tehokkuus ja erilaisissa kulttuureissatoteutettujen muotojen soveltuvuus Suomenoloihin ennen niiden mahdollista liittämistäosaksi virallista rattijuopumuksen seuraamus-järjestelmää.KirjallisuusHagen, R. E. & Williams, R. L. & McConnel, E.J.&Fleming, C. H.: An evaluation of alcohol abuse treatmentas an alternative to drivers license suspension or revoca-tion. Final report to the Legislature of the State ofCalifornia. Report No. CAL-DMV-RSS-78-68. Sacra-mento 1978Hirschi, T.: Causes of deliquency. Los Angeles: Berk-ley, 1969Liikennejuopumustyöryhmän mietintö. Oikeusminis-teriön lainvalmisteluosaston julkaisu n:o 5. Helsinki t9g5Mann, R. E. & Leigh, G. & Vingilis, E. R. & DeGenova, K.: A critical review on the efectiveness ofdrinking-driving rehabilitation programmes. AccidentAnalysis & Prevention 15 (1933):6Nichols, J. L. & Weinstein, E. B. & Ellingstad, V. &Struckman-Johnson, D. L. & Reis, R. E.: The elfective-ness of education and treatment programs for drinkingdrivers: A decade of evaluation. In: Goldberg, L. (ed.):Alcohol, drugs and tralfic safety. Göteborg l98lNilsson, G. & Spolander, K.: Effekter av vidtagnatrafiksäkerhetsätgärder under perioden l968-1976.Rapport 156. Linköping: Statens väg- och trafikinstitut,1978Penttilä, A. & Karhunen, P. J. & Kauppila, R. &Liesto, K. & Tiainen, E. & Pikkarainen, J.: youngdrunken drivers in Helsinki I. Driving event. proceedingof International Symposium on Young Drivers, Alcoholand Drug Impairment, 13.-15. g. 1986, AmsterdamPikkarainen, J. & Penttilä, A.: Recidivism amongproblem drinking DWl-ofenders in Finland. proceedingof the lOth International Conference on Alcohol, Drugsand Traftic Safety, 9.-12. 9. 1986, AmsterdamPikkarainen, J. & Penttilä, A. & Karhunen, P. J. &Kauppila, R. & Liesto, K. & Tiainen, E.: Young driversin Helsinki II. Drinking habits. Proceeding of Interna-tional Symposium on Young Drivers' Alcohol and DrugImpairment, 13.-15. 9. 1986, AmsterdamReis, R. E. & Davis, L. A.: First interim analysis ofmultiple offender treatment elfectiveness. Interim report.County of Sacramento Health Department, Sacramento,California. Contract No. DOT HS-6-01414, N.H.T.S.A.,Washington D.C. 1980Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen.Raportit vuosilta 1978-85. Kansanterveyslaitoksen jul-kaisuja, B l. Helsinki.English SummarySitfra Raj alin - V e sa H ömöläinen : Rattijuopumuh-sen torjunta häyttöytymistieteellisestö nöhöhulmasta(Thc behaaiourist a.pproach to the preaention of dttnh-en dröoittg)Drunken driving is in the special category of tralficproblems that would appear to be the result ofestrange-ment and social alienation. To prevent drunken drivingthe young should be integrated into society.Drunken drivers can be roughly divided into twogroups: random and problem users. Campaigns for theprevention ofdrunken driving have mostly taken the formofattitude training and been directed at random users. Itwas this group's twisted ideals and attitudes that thecampaigning hoped to change.The attitudes are the result of the experience peoplederive from their environment and has close ties withtheir upbringing and education. Of all the campaignmaterial, it is often only the slogan that finds its targetand slogans alone cannot change attitudes. Even after acomprehensive campaign the world slides back into theold routine and attitudes remain unchanged. Surveysshow that individual campaigns have no effect onbehaviour. Campaigns which inform people about a newfact, e.g. a change in legislation, are the single exception.A firm public grasp of what is right and wrong - i.e.what is socially acceptable - affects behaviour, evenmore than attitudes. Therefore, in the prevention ofdrunken driving it is vital to try influence unofücial socialnorms through public and general opinion. Through thischannel information and campaigns find access topatterns of people's behaviour, and thus even attitudesgradually adapt.Education and rehabilitation programmes have beenimplemented outside Finland to discourage drunkendriving. Their efectiveness could also be tried in Finland,although they should not be used as an alternative todriving licence sanctions, but side by side with thisprocedure.Alkoholipolitäkka vol. 52: 281-285, 1987285

Rattijuopumuksen torjunta käyttäytymistieteellisestä näkökulmasta

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/128870/ap-1987-6-rajalin.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Rattijuopumuksen torjunta käyttäytymistieteellisestä näkökulmasta

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari