Summary : Demographic changes and alcohol consumption

Salomaa, Jukka

Julkari

Väestönmuutokset ia alkoholin kulutusJukka SalomaaViime vuosina on alkoholipoliittisessa kes-kustelussa pohdiskeltu paljon eri väestöryh-mien vaikutusta alkoholijuomien kulutuk-seen. Melko tuore tulokas alkoholipoliittisessakäsitteistössä on ns. märkä sukupolvi, jota onväitetty pääsyylliseksi alkoholin kulutuksennopeaan nousuun 1970-luvun alussa (Sulku-nen 19?9). Tämän sukupolven väsymisenmyötä alkoholin kulutuksen uskotaan myösvähenevän 1 98O-luvulla. Yleisesti näyttää ole-van vallalla käsitys, että väestörakenteenmuutokset 1980-luvulla johtavat alkoholinkulutuksen vähenemiseen. Tätä väitettä onperusteltu juuri edellä mainitun märän suku-polven ikääntymisellä, jonka seurauksenatämän ikäpolven alkoholin kulutus vähenee(Sulkunen 1981). Samansuuntaisesti katso-taan vaikuttavan myös nuorempien, 1960-Iuvulla syntyneiden, sukupolvien oletetun rai-tistumisen (Ahlström 1979).Onko märän sukupolven vanhenemisen ianuorten ikäpolvien lievän raitistumisen vai-kutus alkoholin kokonaiskulutukseen kuiten-kaan niin hallitseva kuin on oletettu? Märkäsukupolvi edustaa noin kolmannesta juoma-ikäisestä väestöstä. Voiko se yksin olla pää-syyllinen siihen, että alkoholin kulutus onalkoholilain uudistuksen jäIkeen noussut yli50 prosenttia? Riittävätkö sen ikääntyminenja väsähtäminen takaamaan, että alkoholinkulutus laskee, jos myös sitä nuoremmatsukupolvet kuluttavat alkoholia vähemmänkuin märkä sukupolvi? Voidaanko yleensä-kään pienehkön väestönosan alkoholin kulu-tuksessa mahdollisesti tapahtuvien muutostenperusteella tehdä johtopäätöksiä kokonaisku-lutuksen kehityksestä?llkäkohortti = kaikki saman jakson (esim. viisi-vuotiskauden) aikana syntyneet; tässä artikkelissa= sukupolvi.2Juomatapatutkimuksen ja väestötilaston viisi-vuotisjaksot eroavat toisistaan kahdella vuodella,IK/i.JAKAUMAN MUUTOS JA ALKOHOLINKULUTUS(Esi.merkkilaskelma)Seuraavassa pyritään arvioimaan sukupol-vien koon e1i ikärakenteen muutoksen vaiku-tusta alkoholin kokonaiskulutukseen Suo-messa 1980-Iuvulla.'Samalla tarkastellaan,miten paljon tuloksiin vaikuttavat alkoholinkulutuksen ikä- ja sukupuolijakaumaa koske-vat oletukset. Taulukoissa 1 ja 2 on esitettyvaihtoehtoiset laskelmat alkoholin kulutus-inaaristä ikäkohorteittainl vuonna 1980 sekäniiden pohjalta arviot kulutuksen jakautumi-sesta ikäkohorteittain vuonna 1990.LähtötasoLaskelmien Iähtökohtana on se tosiasia, ettävuosina 19?4-1982 alkoholijuomien koko-naiskulutus asukasta kohden on pysynyt run-saana 6 litrana absoluuttialkoholia. Väestönikä- ja sukupuolijakauman lähtötasoksi onIaskelmissa otettu vuoden 1980 tilanne, jolloinalkoholin kokonaiskulutus oli sama kuinvuonna 19?6. Taulukon 1 laskelmassa vuoden1980 kokonaiskulutuksen oletetaan noudatta-van vuoden 19?6 juomatapatutkimuksen ikä-ja sukupuolijakauman muotoa (Simpura 1978,taulukot 22, 27 ja 28)2.Juomatapatutkimuksen kulutusmäärätedustavat arviolta kolmannesta todellisestakulutuksesta (Simpura 1978). Niinpä vuoden1980 kulutusjakauman tasoa arvioitaessavuonna 1955 ja sitä ennen syntyneiden viisi-vuotisikäIuokkien (vuonna 1976 täysi-ikäi-siksi ehtineiden sukupolvien) kulutusmäärätjoten juomatapatutkimuksen ikäluokka " 1 949-53syntymeet" vastaa laskelmassa ikäluokkaa"1951-55 syntyneet" jne. Tämä ei kuitenkaan vai-kuta tuloksiin, sillä peräkkäisten vuosiluokkienkokoerot ovat vähäiset.326Taulukko I. Vuoden 19?6 juomatapatutkimuksenl kulutusjakautumaan perustuva laskelma väestörakenteenvaikutuksesta alkoholin kulutukseen1980 1990syntymä-vuoslikä-luokkaväkiluku2(1 000 henkeä)MNMSkeskim. kulutus ikä-(c1/henkilö) luokkaMNMSväkiluku2(1 000 henkeä)MNMSkeskim. kulutus (c1lhenkilö)vaihtoehto a3 vaihtoehto baMNMSMNMS1976-1971-751 966-701961-651 956-601951-551941-501931-40I 92 1-301 91 1-20-19100-45-910-1415-1920-2425-2930-39404950-5960-6970-163t54176194195207398278253170L25156r47169186186197ötl275287248246320301345380381404775553540418371002t2 65275 390500 460765 540045 630445 480520 275120 190690 105465 2001408409871 165I 353976883594307t44021227550076504523729295258739506539046054063040823416289t701408409871 1651 35383075150526r122000905?65045455520720690465000275540 1630 1480275190105200005971673559839016273451?0482155t7218819520738925620510542460148166183187198373267267199109942303338371382405?635244723041510-1415-1920-2425-2930-3435-39404950-5960-6970-7980-yht. 231524734788 1039 250 631 yht. 2398255749551075 278 664 995 259 615M: miehet, N: naiset, MS= molemmat sukupuoletlsimpura 19?6.2Tilastokeskus: Tilastollisia tiedonantoja nro ?0.3Vuonna 1980 juomaiässä olleiden keskimääräinen kulutus ennallaan, vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneiden 5-r'uotisikä-Iuokkien kulutus 15 % pienempi kuin edeltäneen 5-vuotisikäIuokan.tKuten vaihtoehto a, mutta jokaisen yli 40-vuotiaan kulutusmäärät 15 '/o pienemmät kuin vaihtoehdossa a.Taulukko 2. Juomatapatutkimuksenl jakautumaa kasautuneempaan kulutusjakautumaan perustuva las-kelma väestörakenteen vaikutuksesta alkoholin kulutukseen1980 1990syntymä-vuosiväkituku2(1 000 henkeä)MNMSkeskim. kulutus(c1lhenkilö)MNMSväkiluku2(1 000 henkeä)MNMSikä-Iuokkaikä-Iuokkakeskim. kulutus (c1lhenkilö)vaihtoehto a3 vaihtoehto baMNMSMNMS1976-197 1-751 966-7 01 961-651 95 6-601 951-55I 94 1-50193 1-40192 1-30191 1-20-19100-45-910-1415-1920-2425-2930-3940-4950-5960-6970-163154176194195207398278253170t25156t471691861861973772752872482463203013453803814047755535404183710008002 0652 3151 6051 5207604651700002406307t55302751307070005261 3641 5351 08490142662482155r721BB195207389256205105424601481661831B?198373267267199109942303338 I371 1405 2763 1524 I4723041510505490755065315605s2076046517001554555356307155302751307070-1415-1920-2425-2930-3435-3940-4950-5960-6970-79B0-03349821533635330778834042065205051 4901 7552 0652 3151 364| 292646395145015545553563071545023411160603349821 1531 3631 5339157573431?544yht. 2315 2473 4788 1034 257 631 yht. 2 398 2 557 4 955 1 156 304 716 1 0?9 2?0 662M: miehet, N= naiset, MS: molemmat sukupuoletIsimpura 1976.2Tilastokeskus: Tilastollisia tiedonantoja nro 70.sVuonna 1980 juomaiässä olleiden keskimääräinen kulutus ennallaan, vuonna 1961 ja sen jälkeen s;,ntyneiden 5-vuotisikä-Iuokkien kulutus 15 % pienempi kuin edeltäneen 5-vuotisikäluokan.aKuten vaihtoehto a, mutta jokaisen yli 40-vuotiaan kulutusmäärät 15 "/" pienemmät kuin vaihtoehdossa a.327korotettiin lähes kolminkertaisiksi juomata-patutkimuksen antamasta tasosta. Tätä nuo-remmista ikäluokista oli osa vielä alaikäisiävuonna 1976, eikä niiden kulutuksesta suh-teessa muihin sukupolviin ole saatavissa tark-koja tietoja.Tuoreimpien tutkimustulosten mukaannuorten alkoholin käyttö on ehkä vähenty-mässä, siIIä raittiiden 14-vuotiaiden osuus onIähes kaksinkertaistunut 1970-luvun alusta(Ahlström 1982). Kuitenkaan raittiiden osuu-den muutokset eivät heijastu läheskään täysi-määräisinä eri sukupolvien keskimääräisessäkulutuksessa. Raittiiden osuuden suhteellisetmuutokset siirryttäessä ikäluokasta toiseenovat yleensä moninkertaiset vastaaviin keski-määräisen kulutuksen muutoksiin verrattuna(Simpura 1978, taulukot 20-21 sekä liitetau-lukot 4-5). Tämä johtuu siitä, että kulutus onikäkohorteittain kasautunut, aivan kutenkoko väestön keskuudessa. Lisäksi on huo-mattava, että ikäluokan tullessa täysi-ikäi-seksi raittiiden osuus laskee kolmannekseentai neljännekseen alaikäisenä vallinneestatasosta (Ahlström 1982).Nuorimpien sukupolvien kulutuksen vähe-nemisen suuruudesta ei ole tietoja. Taulukossa1 oletettiin edellä esitetyn perusteella, ettänuorimpien sukupolvien keskimääräinenkulutus ei alene samassa suhteessa kuin rait-tiiden osuus nousee, vaan huomattavastivähemmän. Niinpä vuosina 1956-60 synty-neiden oletettiin vuonna 1980 käyttävän alko-holia keskimäärin 15 prosenttia vähemmänkuin edeltävä viisivuotiskohortti. Vuosina1961-65 syntyneistä yli puolet oli alaikäisiävuonna 1980, joten tämän sukupolven kulu-tuksen arveltiin olevan keskimäärin noin puo-Iet edellisen viisivuotiskohortin kulutuksesta.Taulukon 2 laskelmassa on lähdetty oletta-muksesta, että suurkuluttajat "unohtavat"haastattelutilanteessa suuremman osan todel-Iisesta kulutuksestaan kuin kohtuukäyttäjät.Siten kulutuksen ikäkohorteittainen j akaumavuonna 1980 on vinompi kuin taulukossa 1.Vuotta 7990 koskeuat oletuksetVuoden 1990 kulutusmääriä arvioitaessa onsekä taulukossa 1 että 2 laskettu kaksi vaihto-ehtoa. Vaihtoehto a perustuu oletukseen, että328vuonna 1980 täysi-ikäisiksi ehtineet sukupol-vet kuluttavat vuonna 1990 keskimäärin yhtäpaljon alkoholia kuin vuonna 1980. Nuorem-pien sukupolvien osalta on oletettu raitistumi-sen jatkuvan samanlaisena kuin lähtötilan-teessa vuonna 1980 - jokainen vuoden 1980jälkeen vuoteen 1990 mennessä täysi-ikäiseksiehtivä viisivuotiskohortti käyttää alkoholiakeskimäärin 15 prosenttia vähemmän kuinedeltävä viisivuotiskohortti.Vuoden 1976 juomatapatutkimuksen jaaikaisempien haastattelututkimusten tuloksiavertaamalla voidaan havaita, että alkoholinkulutus alkaa vähentyä viimeistään 50. ikä-vuoden jäIkeen. Keski-ikään ehtineitlä40-55-vuotiailla kulutus on vähentynyt 0-Bprosenttia, 55-65-vuotiailla noin 15 prosent-tia ja tätä vanhemmilla sukupolvilla 40-50prosenttia (Sulkunen 1981, taulukko 1).Niinpä vaihtoehtoa b laskettaessa oletettiin,dttä vanhempien sukupolvien kulutus väheneeikääntymisen myötä. Kulutuksen vähenemi-nen oletettiin jopa hieman suuremmaksi, kuinedellä esitettyjä lukuja käytettäessä tapah-tuisi; kaikkien 40 vuotta täyttäneiden suku-polvien oletettiin vuonna 1990 käyttävänalkoholia 15 prosenttia vähemmän kuinvuonna 1980. Muutoin vaihtoehdon b oletta-mukset ovat samat kuin vaihtoehdon a.Kaikissa Iaskelmissa väestön ikä- ja suku-puolijakauman oletetaan olevan Tilastokes-kuksen tuoreimman väestöennusteen keski-määräislaskelman mukainen vuonna 1990.JOHTOPÄÄTÖKSIÄVäestörakenteen u aikutusMiesten suuremman kuolleisuuden johdostamolempien sukupuolten yhteen laskettu kes-kimääräinen kulutus laskee vuonna 1990 van-hemmissa sukupolvissa (vuonna 1940 ja sitäennen syntyneet) huomattavasti, vaikka erisukupuolten kulutusmäärät pysyisivät vuoden1980 tasolla (vrt. vaihtoehto a ja vuoden 1980kulutusluvut). Laskelmiin sisältyy siis run-saasti sekä oletettuja että ikäkohorttien koos-tumuksesta johtuvia kulutusta alentavia ele-menttejä. Tästä huolimatta alkoholin keski-määräinen kokonaiskulutus nousee ny§ta-sostaan tai pysyy ainakin vuoden 1980 tasollalaskelmien oletusten vallitessa.Esimerkkilaskelmat osoittavat, että väestönikärakenteen muutos näyttää pikemminkinIisäävän kuin vähentävän alkoholin kulutusta1980-luvulla. Tämä johtuu siitä, että vanhem-pien, nopeasti pienenevien sukupolvien keski-määräinen kulutustaso on huomattavastialempi kuin nuorimpien, vaikka nuoremmatvähentäisivät kulutustaan oleellisesti edelli-siin sukupolviin verrattuna. Näin ollen van-hempien, ennen toista maailmansotaa synty-neiden, suhteellisen vähän alkoholia käyttä-vien sukupolvien koon pienentyessä kasvaanuorempien, alkoholia huomattavasti enem-män kuluttavien sukupolvien osuus väestöstä.Siten nuorempien sukupolvien paino kasvaalaskettaessa keskimääräistä alkoholin kulu-tusta. Tämä väestön painopisteen siirtyminensuhteellisen runsaasti alkoholia käyttäviinväestöryhmiin nostaa alkoholin keskimäti-rtüstti kulutusta, vaikka 1 98O-luvulla juoma-ikään tulevat sukupolvet olisivat edeltäjiäänraittiimpia. Alkoholin kokonaiskulutustalisää luonnollisesti myös väestön kokonais-määrän lievä kasvu.On myös huomattava, että laskelmien ole-tukset erityisesti nuorempien sukupolvienoleellisesta raitistumisesta saattavat osoittau-tua epärealistisiksi. Raittiiden osuuden muu-tos ei vielä kerro kulutusmääristä mitään, eikäkäyttäytyminen 14-vuotiaana vielä kovin tar-koin määrää aikuisiän tapoja ja tottumuksia.Lisäksi väestön keskittyminen asutuskeskuk-siin jatkuu, joskin hitaana. Tämä sekä mah-dollinen jakeluverkoston laajeneminen 1980-luvulla helpottavat alkoholin saatavuutta javaikuttavat kulutukseen pikemminkin lisää-västi kuin aLentavasti. Samaan suuntaan vai-kuttaa myös tulotason oletettu nousu, joskintyöttömyyden lisääntymisellä saattaa ollapäinvastainen vaikutus.Tuoreimmat tutkimustulokset (AhIström1982; Ylälahti 1981) viittaavat siihen, ettänaisten alkoholin käyttö on lisääntymässä.Tätä ei taulukoiden 1 ja 2 laskelmissa olemitenkään otettu huomioon. Naisten alkoho-lin käytön merkitystä kokonaiskulutuksenkannalta ei kuitenkaan pidä liioitella, siIIänaisten osuus alkoholin kokonaiskulutuksestaon vain noin viidennes. Jos esimerkiksi alle40-vuotiaat naiset kuluttaisivat vuonna 1990alkoholia neljänneksen enemmän kuin taulu-koissa 1 ja 2 oletettiin, nousisi naisten keski-määräinen kulutus 10 prosenttia taulukoissaesitetyistä. Koko väestön keskimääräistäalkoholin kulutusta tämä lisäys nostaisi kui-tenkin vain 2 prosenttia.Edellä esitetyt esimerkkilaskelmat ovatvain suüntaa antavia, sillä eri väestöryhmientodellisista kulutusmääristä ei ole tietoja saa-tavissa. Kaiken kaikkiaan näyttää kuitenkinsiltä, että väestörakenteen muutoksen seu-rauksena alkoholin kokonaiskulutus pikem-minkin kasvaa kuin vähenee 1980-Iuvul1a.Muutaman sukupolven kulutuksen vähenemi-nen ei vielä riitä alentamaan alkoholin koko-naiskulutusta, vaikka nämä sukupolvet edus-taisivat puolta koko juomaikäisestä väestöstä.Kokonaiskulutuksen näkyvä aleneminen edel-Iyttää joko koko väestön jonkinasteista raitis-tumista tai edellä esitettyä huomattavastisuurempaa kulutuksen vähenemistä sekä nuo-remmissa että vanhemmissa ikäluokissa.Kulutuksen kasautuneisuus uar sinainenongelmaAlkoholin käyttäjien iäIlä, sukupuolella,siviilisäädyllä, ammattiasemalla ym. tekijöilläon toki merkitystä alkoholin kulutuksen erojaselitettäessä ja etsittäessä syitä kulutuksenmuutoksiin. Tästä huolimatta tärkein ryhmä,minkä alkoholin kulutuksen muutoksilla ontodellista merkitystä pyrittäessä alentamaanalkoholin keskimääräistä kulutusta, on ns.suurkuluttajat, joita on kaikissa eri perusteinmuodostetuissa väestöryhmissä.Mikäli alkoholin kulutus todella on kasau-tunut siten, että alkoholia eniten kuluttavaviidennes käyttää lähes 3/4 (miesten kohdallatämä osuus on n. 70 7o, naisten kohdalla n. B0% [Simpura 1978, 49]) kaikesta nautitustaalkoholista, heijastuvat tämän ryhmän kulu-tusmäärien muutokset lähes sellaisenaan kokoväestön keskimääräisissä kulutusluvuissa: 10prosentin alennus alkoholia eniten kuluttavanviidenneksen keskikulutuksessa alentaisikoko väestön keskikulutusta runsaat ? pro-senttia. Muun väestönosan alkoholin käytöIläolisi sama vaikutus kokonaiskulutukseenvain, jos kohtuukäyttäjät alentaisivat alkoho-lin kulutustaan neljänneksellä.Kulutuksen kasaantuneisuuden vuoksi ter-329veellisten elämäntapojen tai vastaavien asen-nemuutosten vaikutus alkoholin kokonaisku-Iutukseen ei liene kovin suuri. Alkoholin suur-kuluttajien juomiseen muotivirtaukset tuskinpaljonkaan vaikuttavat.KIRJALLISUUSAhJ.ström, Salme: Nuorten juomatapojenkehityspiirteitä. Kehitys 1960-luvun alusta1970-luvun loppuun. Alkoholipolitiikka 44(1979):3, 111-122Ahlström, Salme: Alkoholin käyttö. Monis-teessa: Rimpelä, Matti & al.: Nuorten terveys-tapatutkimus. Nuorten terveystavat Suomessa1970-Iuvulla. Lääkintöhallitus. Helsinki 1982Simpura, Jussi: Suomalaisten juomatavatvuosina 1969 ja 1976. Kulutetut alkoholimää-rät ja alkoholin ongelmakäyttö. Alkoholipo-liittisen tutkimuslaitoksen tutkimusselosten:o 114. Helsinki 1978Sulkunen, Pekka: Abstainers in Finland1946-1976. Reports from the Social ResearchInstitute of Alcohol Studies No. 133. Helsinki1979Sulkunen, Pekka: Märkä sukupolvi, alkoho-lin kulutus ja alkoholipolitiikka 1 9 8O-Iuvulla.Alkoholipolitiikka 46 (1981):5, 240-246Tilastokeskus: Väestöennusteet 1981-2020.Tilastollisia tiedonantoja nro 70. Helsinki1983Ylälahti, Eeva-Liisa: Naisten alkoholinkäytön muutoksista 1 9 ? 0-luvu11a. Alkoholipo-litiikka a6 (1981):1, 3-16.Englßh SummaryJukka Salomaa: Väestönmuutokset ja alkoholinkulutus (Demographic Changes and Alcohol Con-sumption)The opinion seems prevail in Finland thatchanges occurring in the population structure inthe 1980s lead to a decrease in alcohol consump-tion. This claim is based on the ageing of the so-called wet generation, signifying a downturn inalcohol consumption by this generation. The pro-jected trend in the direction of greater temperanceamong the younger generation born in the 1960scompared with earlier age classes is thought to havethe same impact.Is the influence of the ageing of the wet genera-tion and the slightly more temperant younger gen-eration on the total consumption of alcohol afterallas significant as has been assumed? Through sam-ple calculations this article offers an estimate of thesize of generations, ui.z. ttre effect of the change inthe age structure on the total consumption ofalcohol in Finland in the 1980s.Sample calculations indicate that the change inthe age structure of the population seems toincrease rather than decrease alcohol consumptionin the 1980s. This is due to the considerably loweraverage consumption level of the older and rapidlyshrinking generations when compared to the levelAlkoholi.politä,kka vol. 48: 326-330, 7983for the younger age classes, even when the alcoholconsumption of younger generations is substan-tially lower than that of the previous generations.In these circumstances, the weight for younger gen-erations rises as older generations decrease in sizewhen calculating the average consumption ofalcohol. The shift in the weight for this populationgroup to population gToups for which the figuresfor alcohol consumption are relatively high raisesthe auerage consumption of alcohol, even thoughgenerations reaching drinking age in the 1980s aremore moderate consumers than preceding genera-tions.Although factors such as age, sex, marital statusand occupational status are significant in explain-ing differences in alcohol consumption and findingthe reasons for changes in consumption, aggregateconsumption remains as the fundamental problemin alcohol policy. If alcohol consumption actuallyaccumulates so that the fifth of the populationconsuming the greatest amount of alcoholic bever-ages accounts for nearly three quarters of totalalcohol consumption, changes in the consumptionvolumes of this group are reflected virtuallydirectly on the average consumption figures for theentire population. The use of alcohol by other seg-ments of the population would affect aggregateconsumption in the same way only if moderatedrinkers reduced their alcohol consumption by aquarter.330

Väestönmuutokset ja alkoholin kulutus

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/128589/ap-1983-6-salomaa.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Väestönmuutokset ja alkoholin kulutus

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari