Somervuori, Antti

Julkari

Näkökohtiaalkohoffialoudesta iasen tutkimisestaEri tahoilla on viritetty keskustelua alko-holitalouteen liittyvistä tekijöistä. Yleis-linjana tuntuu olevan huoli valtion saa-mien alkoholitulojen osuuden mahdolli-sesta kaventumisesta, ja annetaan ym-märtää, että alkoholin parissa toimivatelinkeinot ovat tästä hyötyneet. Keskus-telussa on käytetty argumentteina erilai-sia taulukoita ja suhdelukuja, joiden onkatsottu vüttaavan tähän suuntaan. Si-nänsä on hyödyllistä ja positiivista, ettäpyritään käymään avointa keskusteluaalkoholitaloudesta ja yritetään paremminymmärtää se osana alkoholipolitiikankokonaisuutta. Kuitenkin on muistettava,että keskustelua on käyty lähinnä mieli-piteiden tasolla, joita on tuettu eri lähteis-tä saaduilla tiedoilla. Systemaattista al-koholitalouden kaikkia oleellisia riippu-vuuksia kokonaisuutena kartoittavaa tut-kimusta ei ole suoritettu, vaikka erisektoreilta on tehty perusselvityksiä(esim. Nyberg 1967; Lehtonen 1976; Ai-raksinen 1977). Riittävänä tieteellisenätutkimuksena ei liene pidettävä numeroi-den taulukointia ja erilaisten suhdeluku-jen laskemista sekä siihen liittyvää roh-keaa tulkintaa, vaikka se on hyödyllistäviritettäessä keskustelua kysymyksestäja muodostettaessa hypoteeseja ja lähtö-kohtia tutkimuksen pohjaksi.Yritän tässä artikkelissa hahmotellajoitakin alkoholitalouteen liittyviä yh-teyksiä sekä kuvata eräiden numeroidenavulla siihen liittyvien toimintojen suh-teellista merkitystä.Valtion alkoholitulot ja nühinuaikuttauat tekijätKuviossa I esitetään eräiden valtionalkoholituloihin keskeisesti vaikuttavienAntti Somervuoritekijöiden keskinäisiä suhteita. Sen mu-kaan välittömästi alkoholitulojen muo-dostumiseen vaikuttavat alkoholij uomienkulutuksen arvo sekä tuotantoon ja jake-luun liittyvät kustannukset. Kun kulutuk-sen arvosta vähennetään nämä kustan-nukset, saadaan valtion alkoholitulo.Näiksi tuloiksi lasketaan toisaalta kaikkialkoholitaloudesta saatavat välilliset ve-rot ja Alkon ylijäämä sekä osingot.tEdellä esitetyt tekijät vaikuttavat vä-littömästi alkoholitulojen muodostumi-seen. Näiden tekijöiden muodostumiseenvaikuttavat puolestaan jotkut muut teki-jät. Alkoholijuomien kulutuksen arvomääräytyy kulutuksen ja siihen vaikutta-vien hintojen perusteella. Tuotantoon jajakeluun tarvittavien panosten määrä jaIaatu määräytyy alkoholijuomien kulu-tuksen määrän sekä juomaryhmittäisenja jakeluteittäisen rakenteen pohjalta.Erilaiset tuotannon ja jakelun kustannuk-set saadaan tuotantopanosten yksikkö-kustannusten ja panosten määrän avulla.Tämän jälkeen kustannuksia voidaantarkastelukulman mukaan yhdistellä eri-laisiksi summiksi.Kulutuksen määrä sekä juomaryhmit-täinen ja jakeluteittäinen rakenne mää-räytyy Alkon välittömästi kontrolloimienmuuttujien ja ympäristömuuttujien vai-kutuksesta. Alkon kontrolloimista muut-tujista alkoholijuomien hinnat vaikutta-vat välittömästi sekä alkoholiiuomienkulutuksen määrään että arvoon. Muuttässä kuvatut Alkon kontrolloimat muut-tujat vaikuttavat suoraan vain alkoholi-juomien kulutuksen määrään ja raken-I Sen sijaan esimerkiksi alkoholitalouden piirissätyöskentelevien työntekijöiden tuloveroja ei lienesyytä sisäIlyttää alkoholituloihin.259Kuoio I. Valtion alkoholitulon muodostumiseen vaikuttavien tekijöiden keskinäiset suhteetteeseen sekä vasta näiden kautta kulu-tuksen arvoon. Ympäristömuuttuiistamerkittävin vaikutus alkoholijuomien ku-lutuksen määrään ja rakenteeseen onkuluttajien käytettävissä olevilla tuloillaja yleisen hintatason kehityksellä.Ilinnoittelun j a kustannusten u aikutuso alti on alkoh olitul oihinEdellä todettün, että alkoholijuomienhinnoilla on erityinen asema alkoholipo-liittisten keinojen joukossa. Niillä voidaanvaikuttaa suoraan sekä alkoholijuomienkulutuksen määrään että kulutuksen ar-voon. Kulutuksen määrä vaikuttaa puo-lestaan tuotanto- ja jakelukustannuksiin.Näitä yhteyksiä voidaan tarkastella hie-man yksityiskohtaisemmin kuvion 2 avul-la.Kuviosta ilmenee, että alkoholijuomienollessa ilmaisia niitä kulutettaisiin määrä300VahionalkoholitulotOA. TäUöin kulutuksen aryo olisi tietystinolla. Hinnan ollessa melko matala kulu-tetaan alkoholijuomia määrä OCr. Matalahinta rajoittaa kulutusta melko vähän.Tällöin kulutuksen arvo kasvaa ja ontässä tapauksessa OD,. Hintojen noustes-sa kulutuksen määrä vähenee aikaisem-paa nopeammin. Pisteessä Cr, jossa tietynprosentin suuruinen hintojen nousu ai-heuttaa yhtä suuren prosentuaalisen las-kun kulutuksen määrässä, kulutuksenarvo on suurimmillaan. Kuvion 2 mukaannäin tapahtuu kulutuksen määrän ollessaOCr, jolloin kulutuksen arvo on suurim-millaan ODr. Kun tämän jälkeen hintojanostetaan, se aiheuttaa suhteellisesti suu-remman laskun kulutuksen määrässä, jatästä syystä myös kulutuksen arvo laskee.Tuotanto- ja jakelukustannukset riip-puvat tuotettavasta ja jaettavasta alko-holijuomien määrästä, joka on yhtä suurikuin kulutuksen määrä. KustannuksetTuotantopanosten yksikkökustannuks€l- Tytivoiman yksikkökust.- Raaka-äineidon yksikk(ihinnat- Pääoman ku§annuksetTuolanto- ja iake-luku§annukssl mm.- Anniskelus€ltori- Panimos€klori- Alkon kuslannuk-selKululuksen määräskä iumaryhmit-täinen ia iakelu-teilläinen rakmneYmpärist(muuttujat mm.- Kulutlaiitr lulol- Ylsinsn hinlatasoKulutuksenaryoMuut Alkon kontrolloimlmuuttuiat mm.- Jakelu- Raioitukset- Tuotte€tI{uoio 2. Alkoholijuomien kulutuksen arvon sekätuotanto- ja jakelukustannusten riippuvuus kulu-tuksen määrästäKuoio ,. Eri tekrjöiden suhde alkoholijuomienkulutuksen aryoon vuosina 1969-1976o/o65-60-o,cc6-6oaGco,!,o2D1H1H2verot ia w.m-luonleisol erät55-o c2 xkululuk$n mriäräN1510anniskeluAlkon kustannuksetkolimin€n hankintakauppaluonliriippuvat kulutuksen määrästä suoranEGF mukaan. Kulutuksen ollessa OC,ovat kustannukset OH,, ja kulutuksenollessa OC, kustannukset saavat arvonOH,. Voidaan todeta, että valtion alkoho-litulojen kasvu johtuu sekä kulutuksenarvon kasvusta että kustannusten vähen-tymisestä. Kuviossa 2 valtion alkoholitu-lot saavat maksimiarvonsa kulutuksenmäärällä, joka on pienempi kuin OCr.Valtion alkoholitulojen maksimointi joh-taa myös alkoholipoliittisesti parempaantilanteeseen.Kulutuks en ans on j akaantuminen1969-1976PitämäIlä mielessä edellä esitetyt tarkas-telut voidaan ruveta tutkimaan taulukon1 lukuja sekä vastaavaa kuviota 3. Voi-daan todeta, että valtion alkoholistasaamien tulojen osuus kulutuksen arvostaon pienentynyt vuodesta 1970 vuoteen1974 ja sen jälkeen kasvanut. Kuten olenaiemmin (Hintaruuvi alkoholipolitiikankeinona. Alkoholipolitiikka 4/1977) osoit-tanut, tämä osuus olisi voitu pitää pelkillähintapoliittisilla keinoilla muuttumatto-mana. Teknisesti tähän osuuteen ovattietysti vaikuttaneet taulukossa 1 jakuviossa 3 esitettyjen muiden sektorei-den osuuksien kasvut. Osuuttaan kulu-tuksen arvosta ovat kasvattaneet annis-kelu ja Alko. Muiden sektoreiden osuus onhieman vähentynyt. Taulukko 1 ja sitä51959 -70 -71 -72 -73 -74 -75 -76vastaava kuvio 3 antavat sinänsä mielen-küntoisen kuvan alkoholitalouteen osal-Iistuvien eri sektoreiden suuruusluokistaja kehityksestä vuodesta 1969 vuoteen1976. Ne ovat hyödyllisiä alkoholitaloudenkuvailussa, mutta niiden pohjalta ei voidatehdä johtopäätöksiä eri sektoreiden ke-hitykseen vaikuttaneista syistä. En ryhdyniitä tässä yhteydessä pohtimaan, toteanvain, että kulutuksen arvon kehitykseenon vaikuttanut oleellisesti hintojen kehi-tys. Eri sektoreiden kustannusten arvonkehitykseen ovat vaikuttaneet tietystitarvittavien panosten määrä ja yksikkö-kustannukset. Tämän lisäksi on suoritettuinvestointeja, jotka ovat oikeastaan tule-van tuotannon kustannuksia. EsimerkiksiAlko on suorittanut tuotannollisia inves-tointeja, jotka ovat lisänneet sen osuuttakulutuksen arvosta. Alkon osuuden kas-vuun ovat vaikuttaneet myös mm. myyn-nin rakenteen muutokset ja ?O-luvunalkupuolella tapahtunut myymäläverkos-ton laajentaminen. Anniskelusektorinosalta voidaan todeta myös mm. anniske-luverkoston laajeneminen ja palkkakus-tannusten nopea nousu, jolla on suuri301Hali:ro:-z!,!,,fIooE!)i50,x!,0,3ooo€O)(oI@-.:(o-.1t9ao-EaIoooIh><=aIo@o-caIaoIo@IaaI@o)@(o\]o(o{(o_llü,CO{§rc,-Jqn(o{O)ao-traIx.=oäoäoooaooFl0r:ooo9):7f<trg)ä'ntEq.oqr+7i P.E'xfoo5a-'<3o!,FoFioX0,o0)F!)ooo!r:5HJtr<<*(D (oo603ooil, r7f=' !) !,5005c trI,f!),(tot,TxooYoooqr:oihi.n5E' 0,ix+o!,I,fao5ootooEogr:xt,(!=r.äoog§,0, E'P!,nrä.ßo5,q:A'PJ-otroa=5o^@a,t,oaZITJX§r:i,dH5Eh5A)TAEttqaETeä!rg?Ho5(<))a+0r:CrooäoFtooä0,ao0,5.ooonq,t)o@§,A'!)§oxoIoooäDFtoI0,|1!,otr9.ot,9'oo t9 t€ t\9(o t9o cp @ oo g:O) O)-o § 9J,' -o,A 9J O@ @lg-ö -q, § 3oi F r-o: too ö o Hs crr or'§ oN t\9coaqlo)t\, § tro O@lt9t9Ä a cs o:gJ @ c^rtg q!rs { { €DH -l t§-J COOJ O)t9 r9 0q, 9J@ qr tsCo (OFFOO{cr6@co oo) o)cDl-§9u § c, c,6 q,o! o)(o t9 0§ §(o t9 H{ 6t9'§§§C,t\3tgq, (,r crlF'§CO(I BcD @Cr, -:l Crr t\9C., ts t9(o o)q, o(.n '5 to c,9'Pl§(0olcO c^, COt\9C^, IOo)(,l-J€q,(oo)(I(Jro)§ Pi9., H@oo) c,lÄ tr, t9r9§C, -l qrl§oo)§(oo)o) o)t9 00 0(l, tsoco@6O)OJO A§9 OJr-o§O)HrF(I qIt\9 Oo) o)§ § Ho) {t\9 §J|§ (., (.,§ 6 C-[ Crl@ { t\ro t§c-tl ctlo-l {o -J o(o (oNTO'§ gl O)CO u t\9 t\,A { C,H §t9 c.rlin ioqro"qr'i§H(O(opCpC., @ Cr, O O-.] N, C^, t9 CJn H Cr9 '§H(Ot9t9 0, cr,PO)fgH(Or§PO)t9t\9 § Cr,§ -c,r _N9o) (o qtHt9HO-.lHC^, 19 CO(r q,lo@ co"o i, -o'q, i^:FH§/J€99(O19 tr9 '§g, '§ Crlt9rlts@ql O) C^)§9§c, o) otHt9PO'§Oo)tsH:t -E ; c"rsr co go-Jo \: @ Ht9 c}) cf,r@§ö I Ho: -J Ht\9 §6 § o) oq, § gt (o c.,Ä O) (O troo C, _l{ sH«) Ocrr 9J @H O) -.:Fo) -:t9 O C^,-.: c,r t9t90J o60 @t9@6 0)c)Pt90) €(o o) qrlH a9 C^,ocn o)(o o) ql-oult9_l(o-oo)-J'§olO 19 t\9O (O C^,t9-{lq,r (,l C.Icn ts cJlo6 bJ C^r§ rIo (o o o)q, (o9Ji\9 I FqI O)6 U Cr OO Ot9 0r (o §o §6t -/Yö §oc.lt @ qr\l oO ts \: ql-I §C '§C., {al'}. H-.J @ EC{ !46 @ te O-.1 9.l6 c^, ts t.3t.9 '§ o!9 a9{'§(o!99'(o o)9J q'o(r,ff,,c0 (o@ cr,§9§qrHO)@-coC^,olot9oqn@302merkitys anniskelun tapaisella työvoima-valtaisella alalla. Kaiken kaikkiaan erisektoreiden kustannuskehitykseen ovatvuosina 1969-1976 vaikuttaneet moneterilaiset tekijät, joiden tarkempi analy-sointi on tässä yhteydessä mahdotonta.Alkoholit alouden tutkimuksen eräi,täpainopistealueitaLamakauden aikana kiinnitetään enem-män huomiota kaikkiin taloudellisün il-miöihin. Tämä pätee myös alkoholitalou-teen nähden. Tästä seuraa yleensä pa-remman ja huolellisemmin analysoiduntiedon tarve. Melko huolellisesti tutkittualue alkoholitalouden pürissä on alkoholi-juomien kysyntä. Eräiden elinkeinojenalueelta on suoritettu myös erillisselvi-tyksiä. Esimerkiksi anniskeluravintoloi-den osalta suoritettün 60-luvun lopullaperusteellinen kartoitus.Alkon taloudellisessa tutkimus- jasuunnitteluyksikössä on parhaillaan työnalla alkoholitalouden kokonaisuuden ku-vausjärjestelmän kehittäminen ja siihenAlkoholipolitükka Vol. 42 : 299-303, 1 977liittyvien oleellisten rüppuvuuksien sel-vittäminen. Tämä on päätöksenteon javastaisten toimenpiteiden suunnittelunkannalta erittäin tärkeätä, etenkin jou-duttaessa varautumaan aikaisempaa hi-taamman taloudellisen kasvun aikakau-teen. Paitsi Alkon päätöksenteolle tästiivarsinkin nykyisessä tiukassa taloudelli-sessa tilanteessa, olisi toiminnan suunnit-telussa hyötyä myös muille alkoholitalou-den osapuolille.KiriallisuusAiraksinen, Timo: A dynamic model ofinterrelated demand for capital andlabour. A theoretical model with anapplication to time-series cross-sectiondata for Finnish breweries in 195t1--1972.Helsinki 1977Lehtonen, Pekka: On the estimation ofstatistical cost functions. An empiricalstudy of production and cost functions ofFinnish restaurants. Helsinki 1976Nyberg, Aarni: Alkoholijuomien kulu-tus ja hinnat. Helsinki 1967.303

Näkökohtia alkoholitaloudesta ja sen tutkimisesta

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/128327/ap-1977-6-somervuori.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Näkökohtia alkoholitaloudesta ja sen tutkimisesta

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari