Summary: Agent, thief, guerilla and critic

Sulkunen, Pekka

Julkari

PEKKA SUTKUNENAGENTTI, VARAS, SISSI JA KRIITIKKOPaikallisyhteisöihin kohdistuvat toimintatut-kimukset vastaavat monenlaisiin tarpeisiin.Ne voivat olla kokeiluja tai kokeen luonteisiahankkeita, joilla perustellaan suurempia kan-sallisia yhteiskuntapoliittisia uudistuksia.Sellainen oli Pekka Kuusen aikoinaan jarjes-tämä "koe" alkoholimyymaloiden avaamisenvaikutuksista ennestään kuivalla maaseudul-la. Toiseksi ne voivat pyrkia näkyvään tulok-seen valistuksessa käyttämalla hyvaksi sosi-aalisiin verkkoihin sitoutunutta vuorovaiku-tusenergiaa. Kolmanneksi ne voivat tähdätäyhteisön omien etujen ajamiseen, kun ne ovatuhattuina esimerkiksi yhteiskuntasuunnitte-lun taholta. Tämä on ollut 1970-luvulla taval-Iisen "toimintatutkimuksen" asetelma.Tässä lehdessä (s. 359-38l)julkaistu artik-keli "Yhteisön intressien ja tutkimustavoittei-den integroiminen yhteisötoimintatutkimuk-sissa" (Ciesbrecht & al. f991) käsittelee pro-jekteja ja tutkimuksia, jotka lukeutuvat pää-asiassa toiseen edella mainituista ryhmistä.Tutkimuksen ja kohteen välisestä suhteestaon kaikissa toiminta- ja yhteisotutkimuksentyypeissä kayty pitkallistä keskustelua, muttapääasiassa siinä on kasitelty eettisiä näkö-kohtia ja luotettavuutta. On kuitenkin tärkeääkorostaa sitä, että ei vain tutkijan suhde kent-tään vaan myös itse projektiin on eri asetel-missa kovin erilainen. Silloin kun on kysymyskokeilusta ja kokeen luonteisesta hankkees-ta, sen tarkoituksena on tuottaa yleistäviäpäätelmiä politiikkavaihtoehtojen vaikutuk-sista. Kentän suuntaan tutkija on kuin varas:hänen näkökulmastaan päähyöty uurastuk-sesta on se, minkä hän vie mukanaan ja mah-dollisesti lahjoittaa edelleen politiikasta päät-täville. Toisen tyypin tutkimuksessa tutkija onkuin CIA:n agentti vieraassa maassa. Hänpanee toimeen toimeksiantajansa haluamiamuutoksia yhteistyössa paikallisten asukkai-den kanssa. Kolmannessa tyypissä tutkija onsissi (kiitos Thomas Rosenbergille oivalluk-sesta), joka kayttaa üetojaan ja taitojaan vas-tarinnan organisoimiseen ja paikallistasonetuien aiamiseen.Kaikilla asetelmilla on kutsumuksensa jayhteiskunnallinen tehtävänsä. On kuitenkinmuistettava, että kun puhutaan interventiostatässä yhteydessä, sillä voidaan tarkoittaa kah-ta täysin eri asiaa. Yhtaalta voi olla kysymysprojektin tuottamasta interventiosta ja tutki-jasta sen osana. Toisaalta voi olla kysymyssosiologisesta interventiosta, jossa tutkijatarkkailee tapahtumia ulkopuolisena, kriiti-kon nakokulmasta. Thvoitteita ei oteta sillätavalla annettuina kuin edella mainitussa ar-tikkelissa (Giesbrecht & al. 1991): "Projek-tien ensisijaisena tavoitteena tulisi olla alko-holiin ja huumeisiin Iiittyvien ongelmienesiintymisen vähentäminen sekä niiden taus-talla oleviin syihin vaikuttaminen. Meidannäkemyksemme mukaan kaikki muut tavoit-teet ja päämäärät ovat alisteisia tälle tarkoi-tukselle." Sosiologinen interventio pikem-minkin kyseenalaistaa sanottuja tavoitteita jatotuttuja toimintatapoja, joita sekä kenttä että"projekti" omaksuvat ja asettavat itselleen jatoisilleen. Yleensähän ei ole niin, että ihmis-ten toimintaa säätelisi vain yksi tavoitehierar-ATKOHOIIPOIITIIKKA56 (1991 ): 6 4t9kia ja että sama tavoitehierarkia olisi yhteinenkaikille toimijoille. Sosiaalityöntekijat eivatvälttämättä edusta'osysteemiä" asiakkaitavastaan, vaan usein päinvastoin taistelevatsysteemiä vastaan asiakkaan puolesta. Ei olelainkaan itsestään selvää, että päihdeongel-mia vastaan taistelevat kunnan virkahenkilötovat tosiasiassa kiinnostuneita paihdeongel-man ratkaisemisesta; heitä kiinnostaa yleensähuono-osaisuus. joka monista eri syislä vainkannattaa määritellä päihdeongelmaksi. Esi-merkkej ä riittäisi, j a ongelmakin on tutkijoilletuttu.Sosiologisen intervention ja agenttitutki-muksen valilla ei ole mitään vääjäämätöntäristiriitaa. Päinvastoin, usein kunnon agenttiensimmäisenä analysoi kenttänsä juuri inter-vention keinoin. Siinä tarvitaan kahdenlaistateoriaa: yhtaalta taustateoriaa siitä. mistä täs-sä yhteiskunnassa nyt ylipäänsä on kysymys,toiseksi teoriaa siitä, milla tavalla ihmistensanomisia on analysoitava ja tulkittava. Onkuitenkin olemassa vaara, että tutkijat samas-tuvat liiaksi "projektiin", kuten edellä maini-tussa artikkelissa (Giesbrecht & al. 1991) onENGLISH SUMMARYPekka Sulkunen: Agent, thief, guerrilh, and,crttic (Agentti, oaras, sissija krätikko)It is important to emphasize that a researcher'sattitude not only towards the field and the projectitself but also towards the research subject variesin different study environments. In trials and pro-jects of an experimental nature, research shouldlead to generalizations on the effects ofpolicy alter-natives. Once in the field, the researcher is like athief: from his point ofview, all his efforts culmi-nate in the material he has gathered and may pre-sent to decision-makers. Another type ofresearch-er is like a CIA agent in an alien country. In coope-ration with the local inhabitants, he implementschanges dictated by his employer. A third type isthe guerrilla fighter who applies his skills andknowledge to mobilize resistance and promoteIocal interests.tapahtunut. Tämä on tulosta pohjoisamerik-kalaisen alkoholitutkimuksen kasvaneestariippumussuhteesta "kovaan" eli projektikoh-taiseen rahoitukseen. Sama syy on tehnyt ame-rikkalaisen alkoholitutkimuksen, joka vielakymmenen ruotta sitten kukoisti, tylsaksi ja ikä-rys§ttäväksi viime vuosina. Tätä Amerikan tau-tia ei pidä levitt?iä meille paikallistutkimuksenmuodossa eikä muutenkaan.Pikemminkin "projekteja" pitaisi kayttaahyväksi etsittäessä niitä rakenteellisia ja aja-tustottumuksiin liittyviä syitä, esimerkiksi vi-ranomaisten työnjako, alkoholin kulttuurisetmerkitykset jne., jotka ovat järkevän toimin-nan esteenä silloinkin, kun tavoitteista ollaanyhta mielta. Projekti panee kenttään liikettä,ja liikkuva kohde on helpommin tutkittavissakuin paikallaan pysyvä. Sosiologisen inter-vention logiikka edellyttää, että on (kentän)ääni ennen (tutkijan) katsetta. Paikallistasontoimintatutkimuksessa tähän on hyvät mah-dollisuudet, kunhan projektin ääni, kentänääni ja tutkijan katse eivät liikaa sotkeudutoisiinsa.Each setting involves a different social mission.Here intervention takes on two different meanings:one type of intervention is caused by the projectitself, with the researcher forming a part of it; theother is sociological, with the researcher, who hasassumed the critic's point ofview, acting as an out-side observer. No irreconcilable con{licts exist be-tween sociological intervention and the agent's in-vestigation, except that the researcher is in dangerof identifying himself too closely with the project,as in an article (by Giesbrecht & al.) published inthis issue. This is a direct outcome of the depen-dence of North American alcohol studies on finan-cing allotted for specific projects. Ten years agoAmerican alcohol studies were flourishing. But forthe last couple ofyears, they have been uninspiringand boring. Let us hope the same does not happenhere in the form of local research projects or, in-deed, in any other form.420 ATKOHOLIPOLITIIKKA5ö {l 991 ): 6

Agentti, varas, sissi ja kriitikko

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/127527/ap-1991-6-sulkunen.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Agentti, varas, sissi ja kriitikko

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari