Summary: The "logic" of diseases and addictions

Eskola, Antti

Jylhä, Marja

Weckroth, Klaus

Julkari

S airauksien ja addiktioiden"logäkasta"Antti Eskola - Marja Jylhä - Klaus WechrothH. Fingarette (l9BB, 3) kuvaa "alkoholisminklassisen sairauskäsityksen ydintä" sanomalla,että sen mukaan "sairastunut ihminen väistä-mättä ajautuu kontrolloimattomaan juomi-seen". On ainakin kaksi toisiinsa läheisesti liit-tyvää syytä tämän käsityksen vetovoimaan.Ensiksi, se tuo alkoholinkäytön ongelmat senme dikalis ointimallin piiriin, j onka pohj alta lääke-tiede näyttää niin voitokkaasti edenneen. Toi-seksi, se tuo alkoholinkäyttöä koskevan tutki-mu ks en sen me k aanis - de t e rmini s tis en tut kimus p ar a -digman piiriin, joka luonnontieteissä on osoit-tautunut hedelmälliseksi. Ehkäpä alkoholin-käytön ongelmatkin ratkeavat, kun ne medika-lisoidaan ja niiden tutkimiseen sovelletaan me-kaanis-determinististä paradigmaa?Medikalisointi ja sen rajatKun lääketiede löytää ja kuvaa uuden tau-din, se usein nähdään edistysaskeleeksi, jokalujittaa optimistista uskoa tieteeseen ja sen ky-kyyn ratkaista ongelmiamme. Optimismin ta-kana on käsitys traditionaalisesta tai "primitii-visestä" yhteiskunnasta, jossa ihmiset pitivätvaivojaan ja jopa kuolemaa "luonnollisina".On edistystä, kun nämä ilmiöt tulevat medika-lisoiduiksi eli "terveys- ja sairauskäsitteidenvälittämiksi" (Crawford 1980) sekä sitä kauttasen keskustelun ja kontrollin piiriin, jota lääke-tiede ammattikuntineen ja organisaatioineenharjoittaa. Tavallaan malli sisältää lupauksen,että medikalisoimalla arkielämä lohko lohkolta- syöminen,.juominen, nukkuminen, työ, va-paa-aika - voimme lopulta löytää tieteellisenratkaisun kaikkiin ongelmiimme.On kuitenkin tauteja, jotka eivät sovi tähänmalliin siinä suhteessa, että niiden löytyminenArtikkeli perustuu esitelmään, joka on pidetty 35. Kan-sainvälisessä alkoholismi- ja huumeriippuvuuskongres-sissa Oslossa 31.7.-6.8. 1988.6merkitsisi ennestään tunnetun ja puutteellisestikäsitetyn ilmiön tulemista lääketieteen piiriin.Esimerkiksi aids ei, globaalisesti katsoen, olejotakin, jota aikaisemmin pidettiin "luonnolli-sena" ja joka vasta nyt tunnistettiin "taudiksi".Kaikkialla uskotaan, että tauti sai alkunsa jos-takin "ulkopuolelta" (Chin l9BB). Aids on toi-sin sanoen merkki siitä, että probleemammeeivät muodosta suljettua systeemiä, jonka tiedevähitellen saa hallintaansa, vaan avoimen sys-teemin, johon "luonto" saattaa luoda uusiatauteja - ehkäpä nopeammin kuin lääketiedelöytää niihin ratkaisun. Tämä on yksi syy,miksi aids on niin pelottava (aidsin "logiikan"muista aspekteista ks. Eskola &Jylhä & Weck-roth 19BB).On myös terveyteen liittyviä ongelmia, joitaon vaikea medikalisoida niin täydellisesti, ettäkaikki "taudin" tuntomerkit kyettäisiin niilleosoittamaan. Usein ajatellaan, että vasta "kau-saalisen tekijän" löytyminen lopullisesti kiteyt-tää taudin "tieteelliseksi faktaksi". On sanottu,että esimerkiksi "moderni käsitys syfiliksestäkiteytyi vasta, kun sen kausaalinen tekijä,Spirochaeta pallida, löydettiin" (Fleck 1979,l5-19). Sydän- ja verisuonitaudit ovat yksitapaus, jonka osalta tätä lopullista askelta eiole kyetty ottamaan: voimme osoittaa vain eri-laisia "riskitekijöitä", mutta emme välitöntäkausaalista syytä.Vielä heikommin ovat edistyneet yrityksetmedikalisoida runsas alkoholinkäyttö "taudik-si", jonka jokin tekijä aiheuttaa ja jota lääkeai-nein kyetään spesifisesti hoitamaan. "Tähän-astinen tutkimus ei ole kyennyt löytämään al-koholisoitumiselle kausaalista syytä", tiivistääFingarette (1988, 65). Yksi syy epäonnistumi-seen on helppo nähdä. Määritellessämme sel-laisia tauteja kuin syfilis tai aids viittaammeensi sijassa oireisiin, joita havaitaan, tai muu-toksiin, joita tapahtuu ihmisen ruumiissa, or-ganismin tasolla. Kausaalinen tekijä, kutenbakteeri tai virus, kuuluu samaan ihmisorga-nismin systeemiin. Tämä merkitsee, että tau-din tunnuspiirteet ja sen aiheuttava tekijä voi-daan suhteuttaa toisiinsa jollain tämän systee-min sisäisellä "välttämättömyyden logiikalla".Sitä vastoin määritellessämme liiallista juo-mista ei riitä, että viittaamme pelkästään senvaikutuksiin ihmisruumiissa. Huomioon onotettava myös juomisen psykologiset ja sosiaa-liset seuraukset suhteessa sosiaalisiin normei-hin. Mutta tällöin olemme jo siirtyneet tasolle,joka noudattaa toisenlaista "logiikkaa" kuinorgaanisen tason faktat: bakteerit, virukset taihermoston välittäjäaineet. On kyseenalaista,voiko edes sanaa "kausaalinen" käyttää edelli-sellä tasolla - eli inhimillisen toiminnan pii-rissä - samassa merkityksessä kuin olemmetottuneet käyttämään sitä jälkimmäisellä tasol-la, selittäessämme ihmisruumiin toimimista.K aksi tutkimusp ar adigrnaaTämä ero on usein jätetty huomiotta, kunalkoholismia on yritetty selittää. On uskotru,että selittäminen onnistuu saman mekaanis-deterministisen tutkimusparadigman mukai-sesti, joka on ollut niin voitokas luonnontieteis-sä. Sen mukaan meidän on ensiksi päätettävä,millaista inhimillistä toimintaa haluamme se-littää (esim. juomista)ja mitkä saattaisivat ollaselittäviä tekijöitä ("hypoteesimme"). Strate-gia perustuu ajatukseen, että yksilön toimintaon joidenkin tekijöiden x,), zjne. määräämäälainmukaisella tavalla (kaavio 1). Lakien kat-sotaan heijastuvan, usein epäsuoralla ja mut-kikkaalla tavalla, niissä empiirisissä suhteissa,joita tilastollisin metodein (esim. korrelaatio-tai regressioanalyysi) löydetään toiminnan jatekijöiden x,), zjne. välillä.Kuten O.-H. Ylijoki (teoksessa Eskola,Kihlström, Kivinen, Weckroth & Ylijoki lgBB)on osoittanut, alkoholitutkimuksessa tämä lä-hestymistapa ei ole tuottanut pysyviä ja selvä-piirteisiä tuloksia etsittiinpä syytekijöitä far-makologiselta tai kognitiiviselta tasolta. Kokoparadigma on muutettava realistisemmaksi,niin että se todella vastaa inhimillisen toimin-nan rakennetta ja logiikkaa. Epäilemättä laitjavarsinkin erilaiset säännöt ovat tärkeitä yksilöntoiminnan muovautumisessa. Niiden suhdetoimintaan ei kuitenkaan ole sellainen kuinKaaaio 1. Mekaanis-deterministinen tutkimusparadigmaTekijätx, y, zjne.määräävät yksilöntolmrntaa--------------->Kaauio 2. Realistinen paradigma lähestyttäessä inhimillis-tä toimintaaToiminnassaanyksilöottaa huomioonettäJosjr.' bnllna,"Laki"kaaviossa l, vaan pikemminkin sellainen kuinkaaviossa 2. Toisin sanoen toiminta ei ole laintai säännön määräämää mekaanisella tavalla,vaan toiminnassaan yksilö ottaa huomioon laintai säännön tyyppiä "jos a, nün b" - ottaahuomioon sen tai tuon "logiikan" mukaan.Yksinkertainen esimerkki: fysiologinen lakiJos juon paljon, niin tulen uniseksi" voidaanottaa huomioon ainakin kahdella perustavalla.Jos haluan saada unta, päätän ehkäjuodaaikatavalla, mutta jos minun on pysyttävä hereillä,vältän juomasta liikaa. Sen sijaan, että kuvitte-lisimme, mitkä tekijät määräävätjuomisra me-kaanisella tavalla, kaavio 2 johtaa meidät poh-timaan, a) mikä on se toiminta (esim. "työ" vai"rentoutuminen" tai "nukkuminen"), jonkayhteydessä kysymys alkoholinkäytöstä nouseeesiin, b) mitä lakeja tai sääntöjä yksilö tällöinottaa huomioon ja c) millaisten erilaisten "lo-giikkojen" mukaan hän voi tehdä sen.Erilaisia tapoja nähdä ad.diktioKun sanomme, että "yksilö ottaa huomr-oon" sen tai tämän lain tai säännön, puhummeyksilöstä subjektina,jolla on tahto ja kyky mää-rätä toimistaan. Jossain mitassa tätä puheta-paa sovelletaan tottumuksiin, kuten tupakoin-tiin, ja niiden kohdalla ei ole muodostunutvahvaa käsitystä erityisestä sairaudesta. Sa-nomme esimerkiksi, että joku "on taas alkanuttupakoida" kymmenen vuoden tauon jälkeen,7ja olemme uteliaita kuulemaan, miksi hän tekiniin, vaikka tietää tupakoinnin vaarallisuuden.Puhetapa ilmaisee, että käsitämme henkilönsubjektiksi, joka teki tietoisen päätöksen, jaettä olemme kiinnostuneita hänen "logiikas-taan".Jos tarjolla on käsitys jostakin käyttäytymi-sestä sairautena (esim. "alkoholismi"), se voijohtaa toisenlaiseen puhetapaan, jossa henki-löä ei enää nähdä toimistaan määräävänä sub-jektina. Niinpä on mahdollista sanoa, että "al-koholismi puhkesi taas" entisessä juomarissa,joka kymmenen raittiusvuoden jälkeen varo-mattomuuttaan otti yhden ryypyn ja alkoi senjälkeen juoda entiseen tapaan. Nyt meitä eikiinnosta paljonkaan henkilön "logiikka", kos-ka juominen nähdään tahdosta riippumatto-maksi addiktioksi. Sairauden käsite johtaa pi-kemmin kaavion I kuin kaavion 2 mukaiseenselittämismalliin.Henkilön tahto tai tahdottomuus ei kuiten-kaan ole ainoa asia, johon addiktion käsitearkipuheessa kytketään. Ajatelkaamme KarlMarxia, joka eräälle ystävälleen kirjoitti (Iva-nov 1982, 134): "Minkä vuoksi en ole Teillevastannut? Koska olin jatkuvasti haudan par-taalla. Minun oli niin muodoin käytettävä jo-kais ta työkykyistä tuokiota tehdäkseni valmistateoksestani, jolle olen uhrannut terveyden, elä-män onnen ja perheen . . ." Jor nyt luonneh-dimme Marxia "työnarkomaaniksi", se ei ta-pahdu siksi, ettei hän olisi oman elämänsäsubjekti. Sitä hän on mitä suurimmassa mää-rin. Työ on hänen elämässään dominoiaa aktiai-teetti, jolle kaikki muu on alisteista, jopa terveysja onni, joita usein ajattelemme perustaviksi jaluonnollisiksi motiiveiksi. Jollakin toisella hen-kilöllä ryyppääminen voi olla se hallitseva toi-minta, jolle terveys, perhe ja elämän onni uh-rataan. Fingarette etsiikin raskaan ryyppäämi-sen määritelmää juuri näiltä linjoilta. Hänelle"juopot ovat ihmisiä, joiden elämässä juomi-sesta on tullut keskeinen toiminta" (Fingarettel9BB, 100). Henkilön elämänhistoriaa tutkitta-essa voi olla löydettävissä jokin "logiikka", jon-ka mukaan juominen on noussut hallitsevaanasemaan ja jonka muodostumiseen henkilö onvaikuttanut myös harkituilla päätöksillään,subjektina.Kolmantena tapana nähdä addiktio ajatel-kaamme miestä, joka tupakoi mitä tahansa0hän tekeekin: työskennellessään, katsoessaantelevisiota, ajaessaan autoa. Mies varmistaaaina, että hänellä on savukkeita ja jotain milläsytyttää ne, ennen kuin ryhtyy työhön, seuraa-maan televisio-ohjelmaa tai ajamaan autoa.Hallitsevia tai keskeisiä toimintoja ovat kuiten-kin jälkimmäiset, ei tupakointi; ja kaikissanäissä toimissaan mies on oman elämänsä sub-jekti. Miksi voimme puhua "addiktiosta" tässätapauksessa, selittyy sillä, että tupakointi näyt-tää olevan välttämätön edellytys kaikelle toimin-nalle, aktävisena olemiselle yleensä.Rättödkö formaalinen analyysi?A. N. Leondeville (1978, 133-135) "toimin-tojen -ja niiden motiivien hierarkisoituneisuu-den aste" on tärkeä persoonallisuuden para-metri. "Tärkeimpien motivaatiosuuntien väli-set sisäiset vuorovaikutussuhteet ihmisen toi-mintojen kokonaisuudessa muodostavat ikäänkuin persoonallisuuden yleisen'psykologisenprofiilin'", hän kirjoittaa. Ideaa voi soveltaamyös juomisen tai tupakoinnin erittelyyn. Josjuominen on hallitseva toiminta tai jos tupa-kointi liittyy ihmisen jokaiseen toimintaan, ol-laan tekemisissä erilaisten tapausten kanssakuin silloin, jos juominen tai tupakointi liittyytoissijaisena elementtinä sanokaamme työhön,joka on keskeinen tai hallitseva toiminta (kutenehkä Marxilla tai monella kirjailijalla). Jälkim-mäisessäkin tapauksessa henkilö voi ottaa huo-mioon, että tupakointi tai ryyppääminen saat-taa vahingoittaa terveyttä, mutta siinä "logii-kassa", jota työ hallitsee, tällä "lailla" on yhtävähän merkitystä kuin teloitettavalle, joka ha-luaa polttaa viimeisen savukkeen.Tämä on kuitenkin vielä aika muodollistaanalyysiä, joka ei ota huomioon toimintojensisältöä ja laajempia seurauksia. Fingarette(l9BB, 107) edustaa samanlaista formalismia,kun hän vertaa aamujuomista intohimoisenliikemiehen tapaan "keskustella usein liikeasi-oistaan aamiaisella" tai salaa juomista siihen,että "meillä on taipumus salata kaikki sellaisettoimintomme, joiden tunnemme poikkeavansosiaalisista normeista".Leontjev ei pysähdy formaaliseen analyy-siin. "Elämän mielelliset (tarkoitus-)yksikötvoivat kokoontua ikään kuin yhteen pistee-seen", hän kirjoittaa, mutta pitää sitä samallamuodollisena luonnehdintana: "Olennarnenkysymys on, millainen paikka tällä pisteellä onsiinä moniulotteisessa tilassa, joka muodostaareaalisen, aidon todellisuuden." Leontjev viit-taa erääseen Pu§kinin henkilöhahmoon, jonkakoko elämä tähtäsi vain yhteen tavoitteeseen:"kullan vallan" pystyttämiseen. Hän saavuttaatavoitteensa, mutta "hänen elämänsä hajosiolemattomiin ja tavoite osoittautui mielettö-mäksi". Leontjev jatkaa (1978, 134): "Persoo-nallisuus ja sen kohtalo muodostuvat toisenlai-siksi, kun motiivitavoite on todella inhimilli-nen, ei eristä ihmistä, vaan yhdistää hänenelämänsä toisten ihmisten elämään ja heidänhyvinvointiinsa. Ihmisen osaksi tulleista olo-suhteista riippuen tällaiset elämän motiivitvoivat saada hyvinkin erilaisen sisällön ja eri-laisen objektiivisen merkityksen, mutta ainoas-taan tällaiset motiivit voivat luoda hänen ole-massaololleen sisäisen psykologisen oikeutuk-sen, joka muodostaa elämän merkityksen jaonnen. Tämän tien huippukohta Gorkin sano-jen mukaan on ihminen ihmiskunnan jäsenenä."Formaaliselta kannalta henkilöt, joiden elä-mä keskittyy kirjojen kirjoittamiseen, bisnek-seen tai juomiseen, ovat samanlaisia tapauksia,koska kaikilla yksi keskeinen toiminta hallitseeheidän elämäänsä. Mutta eikö ole todennäköi-sempää, että "elämä hajoaa olemattomiin jatavoite osoittautuu mielettömäksi", jos tuo kes-keinen toiminta on juominen kirjoittamisen si-jasta? Tai entä jos toimintaa hallitsee "tervey-den logiikka", jolle kaikki muu on alisteista?Mitäpä jos Marx olisi valinnut tämän "logii-kan" eli tehnyt työtä kohtuullisemmin ja va-rannut aikaa hölkkäämiseen, lopettanut juomi-sen ja tupakoinnin? Edellä mainittu kirje osoit-taa, että hän todella on ottanut huomioonmyös tämän vaihtoehdon. Marx kirjoittaa:"Minua hymyilyttävät ns. käytännön miehetjaheidän viisautensa. Jos haluaisi olla härkä,voisi tietysti kääntää selkänsä ihmiskunnankaikille kärsimyksille ja säästää oman nahkan-sa. Mutta olisin pitänyt itseäni todella epäkäy-tännöllisenä, jos olisin lopahtanut saamattakirjaani kokonaan valmiiksi, ainakin käsikirjoi-tuksena."Nämä kysymykset osoittavat, että emme voipysäyttää analyysiä yksilön motivaatioraken-teeseen. Meidän on tutkittava myös, mitenhänen keskeiset motiivinsa liittyvät kunkinajankohdan historiallisiin suuntauksiin. Onmahdollista, että aikana, jolloin historia näyt-tää tarjoavan yksilöille suuria ja tärkeitä pää-määriä, jää esimerkiksi "terveyden logiikalle"vähän sijaa. Kuka sodan aikana olisi huolis-saan siitä, että tupakoiva sotilas voi saadakeuhkosyövän kahdenkymmenen vuoden ku-luttua? Aikana, jolloin suuret päämäärät näyt-tävät puuttuvan, niiden tilalle voi yksilön moti-vaatiorakenteessa tulla yhtä hyvin juominenkuin pelkkä omasta terveydestä huolehtimi-nen.JohtopäötöksiäEdellä sanotun voi tiivistää kahdeksi yleisek-si päätelmäksi. Ensiksi, juomisen tai tupakoin-nin medikalisointi johtaa meidät etsimään nii-den syitä mekaanis-deterministisen tutkimus-paradigman mukaisesti. Tällöin jäävät helpos-ti näkemättä ne monet erilaiset tavat, joillajuominen tai tupakointi voi yksilön toiminta-järjestelmään liittyä. Toiseksi, ei riitä, että tut-kimme tuota järjestelmää vain yksilön kannal-ta. On otettava huomioon myös ne mahdollisetpäämäärät, joita kulloinenkin historiallinen ai-ka ja tilanne hänelle tarjoavat.KirjallisuusChin, J.: HIV and international travel. First Interna-tional Conference on the Global Impact of AIDS, Lon-don, 8--10 March 19BB (abstract)Crawford, R.: Healthism and the medicalization ofeveryday life. International Journal of Health Services l0(1989): 3, 365-388Eskola, A. & Jylhä, M. & Weckroth, K.: On the"logic" of AIDS. Paper presented at the First Interna-tional Conference on the Global Impact of AIDS, Lon-don, 9-10 March l9B8Eskola, A. (in collaboration with A. Kihlström, D.Kivinen, K. Weckroth and O.-H. Ylijoki): Blind alleys insocial psychology: A search for ways out. Amsterdam:North-Holland, l9BBFingarette, H.: Heavy drinking. The myth of alcohol-ism as a disease. Berkeley and Los Angeles: University ofCalifornia Press, 19BBFleck, L.: Genesis and development of a scientific fact.Chicago and London: The University of Chicago Press,1979 (originally 1935)Ivanov, N.: Karl Marx: A short biography. Moscow:Novosti Press Agency Publishing House, l9B2Leondev, A. N.: Activity, consciousness, and person-ality. Englewood Cli{ß: Prentice-Hall, 1978.9English SummaryAntti Eskola - Marja Jylhä - Klaus Weckroth:Sairauksien ja addiktöoiden "logükasta" (The "logöc"of diseases and addictions)Seeing alcoholism as an illness or its medicalizationlinked to a mechano-deterministic research paradigmbased on the assumption that an individual's actions arein a Iixed causal relation to certain factors. This articlecriticizes the paradigm and presents a more realisticalternative perception of the nature of human activity.Individuals do not obey rules mechanically, but applythem in their activities to one code of logic or another.The latter paradigm retains a conception of the indi-vidual as an active subject whose activities form a system,in which, say, drinking or smoking may occupy eithera central or a peripheral position. Drinking and smokingcan be described as "addictions" only when seen inrelation to other activities.This view is close to opinions voiced by H. Fingarettein his book, Heavy Drinking (1988): "Heavy drinkers arepeople for whom drinking has become a central activityin their way of life." In formalistic terms, the motivationof such people is structured in the same way as those forwhom, say, work has become "a central activity in theirway of life".Breaking away from this formalistic approach, ourarticle discusses some of the views put forward by Sovietpsychologist A. N. Leontyev. He is of the opinion thatdiflerent, important human activities vary in value ac-cording to the consequences they have for other individu-als or the whole of society. These consequences are,however, related to the historical situation. There aretimes when it is easy for individuals to feel capable ofbenefitting society, ie . when history seems to o{Ier impor-tant motive-goals to individuals. At times when thereseem to be no important goals to strive for, these mayeasily be replaced in the individual's structure ofactivi-ties by drinking or by a sole concern for one's own health.Alkoholipolitiikka Vol. 54: 6--10, 1989Huomio, kirjoittajat!Lehtemme toimitus on sürtynyt PC-kauteen. Jutut aoi nyt lähettää myös leuykkeelläTarkemmat ohjeet läytyaät III kansisiaulta.10

Sairauksien ja addiktioiden "logiikasta"

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/127368/ap-1989-1-eskola.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Sairauksien ja addiktioiden "logiikasta"

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari