Kirja-arvostelu: Taudista sairauteen : mitä terveyskeskuslääkärissä pitäisi tapahtua? Simo Kokk

Kokko, Simo

Weckroth, Klaus

Julkari

vittäinen viinin käyttö on vähentynytsamoin kuin aikuisväestön, mutta hu-malatilanteet taas ovat lisääntyneet.Kesäkuun 12. päivänä pidettiinkuusi esitelmää. Howard Blane jaKenneth Leonard tutkivat alkoholion-gelman tunnustamista. Heidän näyt-teensä käsitti 871 yhdysvaltalaistamiestä. Alkoholiongelman tunnusta-minen vaihteli juomatapojen rajuudenmukaan. Jopa osalla ns. sosiaalisistaalkoholin käyttäjistä oli oman arve-lunsa mukaan alkoholiongelma.Douglas Parker oli kehittänyt useitaalkoholiongelmamittareita, jotka poh-jautuivat käsitteeseen'Alcohol de-pendence syndrome" ja muihin käsit-teisiin, ja raportoi, että useimmat ai-kuistuneet alkoholistien lapset, joidenluokiteltiin olevan alkoholiongelmai-sia ADM-mittaria käyttäen, olivat al-koholiongelmaisia myös muita yhdis-tettyjä (aggregated) mittareita käytet-täessä. Robin Room esitelmöi aihees-ta juomatapojen erot kaupunki- jamaalaisympäristössä. Charlotte Tür-ner oli laatinut kirjallisuuskatsauksenyksilöllisen alkoholin kulutuksen jaeri sairauksiin kuolemisen välisistä ris-keistä. Alkoholi ei suojaa sydän- ja ve-risuonitauteihin kuolemiselta, kutenaikaisemmin erheellisesti on luultu.David Pittman oli tutkinut, mitkä so-siaaliset tekijät ovat vaikuttaneet Yh-dysvaltojen viimeaikaiseen alkoholinkokonaiskulutuksen vähenemiseen.Alkoholin laillinen ostoikäraja onnostettu kaikissa osavaltioissa 2l:een.Samanaikaisesti väestön etninen ra-kenne on muuttunut ja väestö onikääntynyt. Thomas Harford tutkimaksakirroosikuolleisuuden vaihteluaeri ammattiryhmissä. §öntekij öidensuuret maksakirroosikuolleisuusluvutvoivat selittyä erityisistä työhön liit-tyvistä tekijöistä tai siitä, että asian-omaiset ovat korkean alkoholinkulu-tustasonsa vuoksi joutuneet siirty-mään muista ammateista työnteki-jöiksi.Kesäkuun 13. päivänä esitettiin nel-jä esitelmaä. F. Poldrugo ja C. Tam-borlini (esitelmän luki A. Fiore) oli-vat tutkineet alkoholi- ja huumeongel-mia maahan muuttaneiden vankienkeskuudessa pohjoisitalialaisessa van-kilassa. Italialaisilla vangeilla olienemmän alkoholi- ja huumeongel-mia kuin maahan muuttaneilla. He-de Menke esitti tuloksia kliinisistä jaepidemiologisista tutkimuksistaanranskalaisten nuorten keskuudessa.Alkoholiongelmat jatkuvat vielä ai-kuisuudessa niiden nuorten keskuu-dessa, joiden perhetausta on ollutpuutteellinen ja joiden perheessä al-koholismilla on ollut tärkeä rooli.Poldrugo ja Fiore kollegoineen tutki-vat alkoholin väärinkäytön ja onnet-tomuuksien välisiä yhteyksiä Tiiestenensiapuasemilla Italiassa. Viikonlop-puisin ja ö-sin mitattiin huomattavastisuurempia veren alkoholipitoisuuksiakuin viikolla erityisesti nuorten vapai-.den miesten ja naisten keskuudessa.Bela Kolozsi oli tutkinut, mitkä teki-jät edelsivät sairaalassa hoidossa ole-vien alkoholistien itsemurhia Unkaris-sa. Merkittäväksi osoittautuivat var-hainen avioituminen, avioero, sosiaa-linen 'älaspäin" liikkuminen ja aikai-sempi vankilassa olo.ICAA:n johtajisto hyväksyi ko-kouksessaan uuden sektion, joka sainimen "Information and dissemina-tion". Sen puheenjohtajiksi nimitettiinAndrea Mitchell Berkeleystä ja JasperWoodcock Lontoosta. Ensimmäisenkerran sektio kokoontuu ensi vuonnaICAA:n 36. Alkoholi-instituutin yh-teydessä Tükholmassa kesäkuun en-simmäisen viikon aikana. Tärkoituk-sena on juhlistaa CAN:n 90. syntymä-päivää. Samassa kokouksessaan joh-tajisto hyväksyi Glasgow'ssa Skotlan-nissa toimivan jäsenjärjestönsä kut-sun toimia ICAA:n 36. kongressinisäntänä.Salme Ahlström -Thomas C. HarlordSe sairastqa sittenkinKokkq Simo: Thudista sairauteen.Mitä terveyskeskuslöäkärissä pitäisitapahtua? luva: Hanki ja Jää, 1990,137 sivuaHelsingin Sanomat kertoi jokin ai-ka sitten isoin otsikoin, miten "työttö-miksi jääneet ompelijat saavat ensia-pua Türun seudulla". Konkurssi ver-tautui omaisen kuolemaan ja avioe-roon sillä erotuksella, että "nurinmenneen firman työntekijöillä on vainkaksi viikkoa aikaa surutyöhön". Niin-pä työvoimavirkailijat joutuivat "rien-tämään työpaikoille" kuin "PunaisenRistin ensiapuryhmä". Arvoitukseksijäi, hoituiko homma sideharsoin vaitarvittiinko kovempia lääkkeitä.Ei ole sattuma, että työttömyyttä lä-hestytään lääketieteellisin termein.Erilaisten ilmiöiden medikalisoiminenalkaa nimittäin olla vaiheessa, jossasaattaisi olla helpompaa saada ihmisetuskomaan joulupukkiin kuin siihen,että (liika)syöminen, (liika)syömättö-myys, (liika)juominen, (liika)juomat-tomuus, (liika)pelaaminen, (liika)pe-laamattomuus, (liika)ajatteleminen,(liika)ajattelemattomuus jne. eivät olesairauksia eivätkä siten hoidettavissalääketieteellisin keinoin.Kaiken tämän keskellä on virkistä-vää kuulla ainakin yhden "saavanpuolen" edustajan saaneen tarpeek-seen. Jos perusterveydenhuollon lää-käripalvelut halutaan saada toimi-maan, on Simo Kokon mukaan mm.pantava jos nyt ei suoranainen sulkuniin ainakin passintarkastus uusille"sairauksille":'Arki pidetään arkena, eikä sitapäästetä kritiikittä muuttumaan palapalalta tauteina tai taudin kaltaisinaoireyhtyminä määritellyksi. Tätä kehi-tyskulkua, jota voidaan kutsua taudis-tumiseksi (. . . ) jarrutetaan. Vain tiu-kan kritiikin ja monipuolisen harkin-nan jälkeen päästetään uusia arkisiaasioita muuttumaan tautilogiikan mu-kaisiksi" (s. 89).Sg että Kokko puhuu taudistumi-Alkoholipolitiikka 55 (1990):4 209sesta eikä medikalisaatiosta, johtuukirjan läpäisevästä käsitteellisestä tau-ti-sairaus-erottelusta. Täuti on ky-seessä, kun elimistössä tapahtuu jokinpatofysiologinen muutos; se "voi ollaesimerkiksi viruksen tai bakteerin ai-heuttama tulehdus, valtimon seinä-mään kehittynlt ahtautuma, ravinnonimeytymishäiriö suolistosta jne3'(s. 60-61). Sairaus sen sijaan sisältääpaitsi taudin, sen syyt ja seurauksetmyös ja nimenomaan "taudin kanta-misen" (s. 6l) eli kaiken sen inhimilli-sen ja sosiaalisen, jonka sairas ihmi-nen joka tapauksessa kohtaa. Sairas-tamiseen kuuluvat ihmisen ja hänen(lähi)ympäristönsä ajatukset, tulkin-nat, taudille annetut merkitykset, kä-sitykset ongelman syistä, sen vakavuu-desta jne.Täudin ja sairauden käsitteidenkautta Kokko vastaa kysymykseen,"mitä terveyskeskuslääkärissä pitäisitapahtua". Hänen mukaansa perussyynykysysteemin ongelmiin on tautiinkeskittymisessä. Lääkärit toimivatvastaanotoillaan "Oslerin mallin"(s. 15) mukaisesti tähtäimessään "sai-rauden syvin olemus (. . . ) tiukastibiolääketieteellisesti tai patofysiologi-sesti määriteltävä prosessi" (s. l5).Koska "jokainen yskäoire, niskakipu,väsymys tai huimaus voi olla vakavan,terveyttä tai peräti henkeä uhkaavantaudin merkki" (s. l8), jokainen poti-las pitäa haastatella äärimmäisen tark-kaan. Ja jos tautia ei omin voimin löy-dy - kaikki näyttää olevan kunnossa,mutta selkää sen kuin särkee -, lähe-tetään potilas tutkimuksiin, pyydetäänhänet uudestaan vastaanotollg lähete-tään hänet uusiin tutkimuksiin yli-opistolliseen keskussairaalaan, pyyde-tään hänet erikoislääkärin yksityisvas-taanotolle jne. Seurauksena on aika-pula, ruuhkia ja pitkat jonot mitäkummallisimpiin tutkimuksiin.Eivätkä ongelmat jää tähän. Taudinollessa kaikki kaikessa tuntuu siihenliittyvän inhimillisen tekijän, sairau-den, käsittely väkisinkin turhauttaval-ta. Sen sijaan, että lääkärit keskittyisi-vät kehittämään (sosiaali)psykologis-ta tietämystään ymmärtääkseen, mil-loin tautia on syytä hakea ja milloin ei,he "oppivat odottamaan sormet syy-hyten erikoisia, mielenkiintoisia jauseimmiten harvinaisia tauteja"(s. 65). Eli he hakeutuvat keskussairaa-loihin ja laboratorioihin hakemaan al-koholismin ja tyottomyyden aiheutta-jaa ja jattavat alkoholistit ja työrtömätperäkylien terveyskeskusten ongel-maksi.Jos lähtökohdaksi otetaan taudinsijasta sairaus, on tulos toisenlainen.Keskiöön nousee psykologinen ym-märrys ja sen mukana mahdollisuusnähdä erilaiset psykofyysiset ongelmatyhtä todellisina kuin erilaiset raudit.Samalla jäykkä Oslerin malli saa an-taa tilaa joustavuudelle, "epävarmuu-den hyväksymiselle" (s. 115), työsken-telytavan muuttamiselle potilaan tilan-teen ja tarpeiden mukaan, vaikka sit-ten jouduttaisiin "siirtämään oireet jataudit (...) sivuun kokonaisuudenkannalta epäoleellisina ja kuuntele-maan, mitä oikein on tapahtunut taitapahtumassa" G.85).Toki kaikki on helpommin sanottukuin tehty. On selvää, että "terveyskes-kukset eivät voi muodostua yksilöta-solla ihmisten sisäisten maailmojensuurten saneerausohjelmien toteutta-jiksi. Siihen ei riitä taito, ei aika, eikäkoko ajatus ole muutenkaan realisti-nen" (s. 65). Tireksi tarvitaankin ih-misten omaa panosta, "potilaan 'sub-jektivointia"' (s. 90).Sg että siirtyminen taudista sairau-teen edistää tätä vastuun ottamistaomasta elämästä, on Kokon ajankoh-taisista ja perustelluista ajatuksista yk-si, joka houkuttelee paitsi tarttumaantuumasta toimeen myös "leikittele-mään". Jos ihmisten elämän muuttu-minen taudeiksi "murentaa ihmistenoman osaamisen pohjaa" (s. 75), eikösaman kaksin verroin tee sen muuttu-minen sairauksiksi? Niin kauan kuinvastaanotolle tuleva ihminen kohtaakapean Oslerin mallin mukaan toimi-van lääkärin, joka ei "ymmärrä mis-tään mitään", hänen on haettava apuajostakin muualta esimerkiksiomasta toiminnastaan -, mutta mitenon, jos tohtori on yhtäkkiä herkisty-nyt hänen kaikille ongelmilleen? Kuin-ka ratkaisevasti sg että elämän ongel-mista tehdään lääketieteen ongelmia("taudistaminen", s. 75), poikkeaa sii-tä, että niistä tehdään lääkärin ongel-mia ("1ääkäristämisestä")?Oli miten oli, on kiintoisaa nähdä,mitä tapahtuu, kun sairausmalli ote-taan terveyskeskuksissa käyttöön.Kokko ei nimittäin turhia jossittele(s. 85): "Erikoissairaala ei voi lähteäorientoitumaan samalla tavalla, mut-ta perusterveydenhuollon toimintayk-sikön on pakko tehdä näinl'Klaus WeckrothLyhyt matka omün ennakkoluuloihinIzvola, Kari: Blankko, mä kirjoitansulle. Tammi 1989Hietala" Mirjami: Matkalippu Mos-tariin. Tammi 1989En tiedä, voiko sitä "ammattilukija-na" pitää itseään jossain määrin työra-joitteisena, kun omalta lukemiskartal-ta löytyy alue tai alueita, joihin ei oletutustunut. Yksi tällainen alue on ns.nuorten kirjat. Uskaltaako sitä lähes-tyäkään edes motivoidusta uteliaisuu-desta nuoria kohtaan, kun mielessäkeikkuu peräti uhkakuva? Minullekun on jäänyt tai syntynyt mielikuva,että nämä kirjat on kirjoitettu yhdelläkädellä. Toista kättä nämä kirjoittajatovat tarvinneet sormi pystyssä heriste-lyyn. Kirjoittajana on useimmiten ol-lutkin seminaarikasvatuksen saanutkansankynttilä. Nuortenkirjailija onkirjailijan työssään ikään kuin vainvienyt virka-ajan ulkopuolelle semi-naarissa saamaansa kutsumuksenliekkiä.Asiantuntemattomuuden vankista-malla tuntumalla uskaltanenkin yleis-210 Alkoholipolitiikka 55 (1990):4

Se sairastaa sittenkin

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/127419/ap-1990-4-weckroth.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Se sairastaa sittenkin

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari