Kirja-arvostelu: Pienistä pojista kunnon miehiä. Jari Sinkkone

Helminen, Seppo

Sinkkonen, Jari

Julkari

Tässä matkakuvauksessa 60- ja 70-luvun nuorisopoliittisista kyselytutki-muksista Hoikkalan nuorisoryhmienpuheen analyyseihin on jotain tuttua.Kyseessähän on postmodernin sosio-logian tarina: Objektiivisuuden, Uni-versaalisuuden, Tieteen tilalle astuutotuuden suhteellisuus, käyttäytymi-sen yhteisösidonnaisuus ja tieteen ar-vovallan kyseenalaistuminen. Hoikka-lan tutkimus heijastaa ajan henkeä. Seon menetelmineen (puheen analyysi)ja lähestymistapoineen (monitietei-syys, nuoruuden näkeminen sosiaali-sena sopimuksena) tuonut nuorisotut-kimukseen jotain uutta ja virkistävää.Hoikkalan kirjan muodikkuus herät-tää myös kriittisen kysymyksen: Mis-sä määrin kirja paremminkin heijas-faa jälkimodernia tapaa kuvata nuo-ruutta kuin kuvoa tai keisitteellist(iciit-se jälkimodernia nuoruutta?Lasse SiuralaSinkkonen kääntää teemansa isättö-myyden suuntaan. Pojilta puuttuu isä-hahmo. Olipa kysymys sitten sohval-taan alkoholismiin pudonnut mies taimuuten vain perhepiiristä syrjäytynytmieshenkilö. Täi sitten isät ovat vainmuuten poissa ja luovat tällä poissao-lollaan miehen mallia. Ja vaikka isäolisikin paikalla, saattaa olla niin, et-tä hän ei ole kasvanut aikuisuuteen,millä tarkoitan sitä, että mies olisi lap-selleen samanaikaisesti sekä rajojapiirtävä että turvaa antava hahmo.Hahmo, johon voi samastua ja jotavastaan voi turvallisesti kapinoida.Myönnän, eträ nelivuoliaan pojanuhma tai alle kymmenvuotiaan pojan"kaveripiirin" älyttömyydet ovat useinärsyttävääkin ärsyttävämpiä, muttasen ei tarvitse merkitä, että jokaisellepienelle pojalle aletaan kasvattaa tis-sejä.Sanottakoon nyt lopuksi vielä se-kin, että hurjat lapsuuden sotaleikki-ni eivät tehneet minusta sotahulluaupseeria. Olen aseistakieltäytyjä, jokavalitsee Vivaldin Neljä vuodenaikaamieluummin kuin jääkiekkomatsin,taidekirjojen tai vanhojen kuvien kat-selun mieluummin kuin väkivaltaelo-kuvan. Mutta nämä valintani minäteen miehenä. Eikä se, että olen tietoi-sesti mies ja erilainen kuin rakkaani,joka on nainen, ole minään esteenä ta-sa-arvopyrk imyk sillem m e.Jos Sinkkonen ei kirjassaan anna-kaan vastauksia, niin hän herätteleetärkeitä kysymyksiä. Ja se on paljontänä kyselemättömyyden aikana.Seppo HelminenKuka tahtoo tissit???Sinkkonen, Jari: Pienistti pojistakunnon miehiä. ,YSOY 1990Jari Sinkkonen on lastenpsykiatrianerikoislääkäri. Hänen potilasaineksen-sa, joka on valtaosaltaan poikia, saihänet ryhtymään kirjantekoon. Koskaen Sinkkosen tavoin ole psykoanalyy-tikko, käsittelen kirjaa lähinnä sen lu-kemisen tuottamien ajatusten kautta.Elämrne avaruuden ja syyllisyydenaikaa, mikäli on uskominen viimevuosina käytyihin moraalikeskustelui-hin. Viimeksi kaikki miehet lennätet-tiin syyltisyyden taivaalle Tüpolev-vel-jesten suosiollisella avustuksella.Muutamaa vuotta aikaisemmin He-man-hahmon ympärillä käyty keskus-telu ja moralismi saivat näillä leluillaleikkivät pojat näyttämään tuleviltamummonpotkijoilta, tulevien sotiensytyttäjiltä. Tämä jonkinlainen "kai-kille pojille tissit" -liike sekoitti tarkoi-tuksellisesti tai tarkoituksetta väkival-Iat, aggressiot, seikkailut, toden ja lei-kin.Terve aggressio on hyväksyttävä il-miö. Se vain muotoutuu pojilla ja ty-töillä hiukan eri tavoin. Pojilla se liit-tyy seksuaaliseen identiteettiin, jokaon lopulta hauraampi kuin tytöitlä.Näin väittää Sinkkonen. Hän otikinensin ajatellut kirjan nimeksi Aidinpojasta isän pojaksi. Tähän se kaikkiliittyy.Aggressio on eräässä mielessä voi-maa. Kysymys on vain siitä, miten jamihin se kanavoidaan. En vain osaakuvitella, että vesipyssyllä leikkiminenon pienelle pojalle verilammikoissakahlaamista. Tosin vielä kymmenisenvuotta sitten olin minäkin sitä mieltä,että oikeastaan ainoita kasvattavia le-luja taisivat olla itäisessä Saksassa val-mistetut kolhot puuautot. En tajun-nut, miten selvästi lapset osaavat erot-taa toden ja teikin. Mutta harvoinkosme lapsia ja heidän käsityskykyäänaliarvioimme.Totta kai pikkupoikien "sotaleikit"näyttävät rajuilta. Olennaista kuiten-kin "taisteluissakin" on se, että vastus-tajaa ei vahingoiteta. trikin rajuudeltatätä on kuitenkin vaikea huomata.Semminkään jos ei ole koskaan ollutpieni poika.Entä sitten nuo Masters ol Univer-se -miehet? Kertoisiko joku minulle,miten se pelinä eroaa esimerkiksi sha-kista. Sillä pelihän se on. Säännöt vainovat hiukan erilaiset kuin shakissa.Hahmojen ominaisuudet määräävätne rajat, joissa kukin liikkuu mieliku-vituksen pelilaudalla.Näissä moralistisissa harhoissa onpaljolti kysymys siitä, etta me aikuisetnäemme vain leikin ja leikin välinei-den ilmiasun. Emme sitä, mitä mieti-kuvissa tapahtuu. Siksi niitä pidetäänväkivaltaisina. Tämän toteaa Sinkko-nenkin kirjassaan. Mutta se ei tarkoi-ta, että hän syyttäisi jollain tavoin päi-väkotien tai koulun kasvattajatätejä.264 Alkoholipolitiikka 55 (l 990):5

Kuka tahtoo tissit???

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/127389/ap-1990-5-helminen.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Kuka tahtoo tissit???

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari