Summary: Working men with alcohol problems

Hyttinen, Markku

Julkari

ryöiliset ) alkoholiongelmaiset miehetMarkku HlttinenKaikissa läntisissä teollisuusmaissa seulo-taan paraikaa työvoimaa tehokkuuden perus-teella. Seulonnan tavoitteena on luokitella työ-voima niihin, joilla on tietoa, taitoa, terveyttä,luotettavuutta, sekä toisaalta niihin, jotka eivättäytä maan ulkomaisen kilpailukyvyn ja tuo-tannon tehokkaan pyörittämisen laatuvaati-muksia (Päihdehuollon tiedotus ja vaikutus1983,6; Sipilä 1985, 75). Yhteiskunnassammeovatkin tulleet entistäkin tärkeämmiksi sellai-set arvot kuin säännönmukaisuus, vakiintunei-suus ja perhekeskeisyys. Ja vaikka niitä eivoida pitää automaation suoranaisina seurauk-sina, on kytkentä olemassa (Wilenius 1981,50).Uusmoralismi ei siis ole sattumanvarainenilmiö, vaan se on ainakin osittain seuraustauusista työvoiman kvalifikaatiovaatimuksista.Työmarkkinoilla tapahtunut kehitys on vaikut-t.anut erityisen voimakkaasti ryhmiin, joilla onjo aikaisemmin ollut vaikeuksia työmarkki-noille sijoittumisessa ja siellä pysymisessä.Alkoholiongelmaiset ovat perinteisesti olleetyksi tällainen riskiryhmä. Mutta nykyäänmahdollisuus joutua syrjäytetyksi koskee myösmuitakin, jotka eivät pysty täyttämään tuotan-non vaatimuksia. Ensimmäisenä joutuvat syr-jäytetyiksi kuitenkin ne, jotka kuuluvat erilai-siin ongelmaryhmiin. Nykyään onkin yhä har-vinaisempaa olla sekä alkoholiongelmainenettä työllinen. Tähän kategoriaan kuuluu kui-tenkin arviolta yksi kymmenesosa työvoimasta,ja valtaosa heistä on miehiä."Tauallinen" suomalainen mies"Muuttuneisiin olosuhteisiin täytyy alistua.Ammatti ei ole enää työläisen arvon mitta,kenet tahansa voidaan korvata. Työmiehen ontultava liikkuvaksi, työmiehen on omaksuttavavähintään kaksi tai kolme ammattia elämäs-sään. Miksi muuten työmiehen täytyy? - -koska työmiehellä täytyy olla moraali. Huo-maa, työmiehellä yksinään. Muissa askareissase on vain taakka" (Ruuth 1982, 4ll). Tämäon arkitodellisuutta, jossa työlliset miehet jou-tuvat j äsentämään elämäntapaansa j a hahmot-tamaan tulevaisuuttaan.Lähes yhdeksänkymmentä prosenttia suo-malaisista miehistä (15-69-vuotiaat) käyttääalkoholia (Simpura 1985, 5), ja he kaikki ovatpotentiaalisia alkoholiongelmaisia. Alkoholi-ongelmaiseksi valikoitumiseen vaikuttavatsekä persoonalliset kehitystekijät että yhteis-kunnallis-kulttuuriset tekijät (Löfgren 1972,2&-29, l4l), joten ennustettavuus tässä suh-teessa on varsin heikko. Kun vielä todetaan,että alkoholiongelmien syyt ovat sekä mennei-syydessä että tulevaisuudessa (Weckroth 1984,I l7), muuttuu ennustaminen entistä vaikeam-maksi.Demografisilta ominaisuuksiltaan eivät työl-liset, alkoholiongelmaiset miehet merkittävästipoikkea niistä, joilla alkoholiongelmia ei ole.Alkoholiongelmaisia on myös kaikissa ammat-tiluokissa, ja ammattien kirjo on hyvin laaja(Hyttinen 1986, 53, 130).Kappaleen otsikko kuvaakin kaikessa lyhyy-dessään tyypillistä työllistä, alkoholiongel-maista miestä. Hän on "tavallinen" suomalai-nen mies, jolla on alkoholiongelma.Aruons a tunteaa ammattimiesAlkoholiongelmat on usein yhdistetty alem-piin sosiaaliryhmiin ja sitä kautta ammattei-hin, joiden status yhteiskunnassamme onalhainen. Syitä tähän on monia. Tavallisintakuitenkin lienee se, että tutkimusaineistot onkerätty erilaisissa laitoksissa hoidettavina ole-vista alkoholiongelmaisista (alkoholisteista),jolloin aineistot sisältävät runsaasti myös niitä,jotka on jo syrjäytetty työelämästä. Lähem-pänä todellisuutta olevia tuloksia saataneen263keräämällä tutkimusaineisto avohoidossa ole-vista, ja objektiivinen kuva alkoholiongelmistatyöelämässä saadaan luonnollisesti tutkimallaniitä,.jotka eivät ole hoitoon edes hakeutuneer.Lopultakin suurin osa ihmisistä, joille alkoho-lin käyttö aiheuttaa ongelmia, ratkaisevarongelmansa ilman päihdehuoltojärjestelmänapua.Suoritetussa tutkimuksessa (Hyttinen 19BG)ei ammatin tai toimialan perusteella pystyttyosoittamaan työperäisiä alkoholiongelmienlähteitä. Toisaalta ei tutkimus sulje niitä pois-kaan. Työllisiä, alkoholiongelmaisia miehiä olikuitenkin kaikissa ammattiluokissa, ja ammat-tien kirjo oli hyvin laaja. Teknologisen kehityk-sen vaikutukset tuotantoon ovat laa-ja-alaisia,ja voidaankin olettaa, että työvoiman uudetkvalifikaatiovaatimukset koskettavat yhtälailla kaikkia ammattiryhmiä, vaikka ne esiin-tyvätkin näennäisesti eri muodoissa työelä-mässä.Alkoholiongelmaisia pyydettiin arvioimaan,miten paljon työtoverit, työnjohto, ystävät jaläheiset arvostavat heidän ammattiaan. Vas-tauksista kävi ilmi, että alkoholiongelmaisentyötä arvostetaan sekä työpaikalla että ystävä-piirissä ja kotona. Ja myös alkoholiongelmai-nen itse arvostaa työtään. Lähes kaikkien koh-dalla ammatin arvostus sijoittuu vaihtoehtoi-hin erittäin paljon ja paljon, ja niiden osuusonkin noin 70 % kaikista tapauksisra.Työllisiä miehiä pyydettiin myös arvioi-maan, mikä heidän työnsä merkitys on yrityk-selle, jossa he työskentelevät, ja mikä työnanta-jayrityksen merkitys on yhteiskunnalle. Yli 70% alkoholiongelmaisista pitää työtään yrityk-selle vähintään tärkeänä, ja 314 arvioi työnan-tajayrityksensä olevan tärkeä yhteiskunnalle.Työlliset, alkoholiongelmaiset miehet arvosta-vatkin poikkeuksellisen paljon ammattiaan jauskovat myös muiden tekevän niin. Työ onsaanut heidän elämässään ylikorostuneen mer-kityksen. Omaa ammatin arvostusta mitatta-essa pyydetään tutkittavia nimeämäänammatti, johon he siirtyisivät, jos saisivataloittaa työhistoriansa alusta. Yleensä saadaanvastaukseksi, että noin 70 "/o työntekijöistä(toimihenkilöistä) vaihtaisi ammattia (Pöyhö-nen 1975,'6). Tällainen tulos on lähes vakiotoimialasta riippumatta. Myös alkoholiongel-maisia pyydettiin ilmoittamaan "toiveammat-264tinsa". Tällöin kävi ilmi, että ainoastaan kol-mannes heistä vaihtaisi ammattia. Tulos onvarsin yllättävä, mutta toisaalta johdonmukai-nen. Kuten jo aikaisemmin on todettu, työ saakorostuneen merkityksen alkoholiongelmaistenelämässä, eikä tällöin ole tärkeää se, mitä teh-dään, vaan se, että on työtä.Yhteenvetona voidaan todeta, että alkoholi-ongelmaiset arvostavat poikkeuksellisen paljonomaa ammattiaan ammatista riippumatta. Jahe olettavat myös muiden tekevän niin. Työ onsaanut korostuneen merkityksen heidän arvo-maailmassaan. Niinhän toisaalta on yleensäkinyhteiskunnassamme, jota voidaan pitää työyh-teiskuntana ja jossa myös ympäristö arvioiihmistä hänen työllisyytensä perusteella(Sipilä 1985, Bl).P as s äainen al ko ho lionge lmainenOtsikko antaa vain osittain oikean kuvanalkoholiongelmaisten vapaa-ajan vietosta jayhteiskunnallisesta toiminnasta. Alkoholion-gelmaiset ovat kyllä aktiivisia yhteiskuntaelä-män seuraajia, mutta eivät siihen osallistujia.Ja vaikka neljä viidestä kuuluu toimialansaammattiyhdistykseen, eivät he siitä huolimattaosallistu ay-toimintaan.Alkoholiongelmaisten vapaa-ajan vietolleovat leimallisia harrastukset, jotka eristäväth-eidät ympäristöstään, kuten lukeminen, tele-vision katselu ja musiikin kuuntelu. Harrastus-piirien ja järjestöjen toimintaan he eivät juuriosallistu.Tutkimuksessa verrattiin toisiinsa teolli-suustyöntekijöiden (Kasvio 1982, 478)ja alko-holiongelmaisten vapaa-ajan viettoa. Vertai-lusta kävi ilmi, että alkoholiongelmaiset ovatteollisuustyöntekijöitä passiivisempia silloin,kun kysymys on yhdessäoloa vaativista harras-tuksista, mutta heitä aktiivisempia yksin har-rastajia. Yhdessäoloon muiden ihmistenkanssa molemmat ryhmät käyttävät yhtä suu-ren osan vapaa-aj as t aan; v apaa-aj an sisällölli-nen jäsentyminen on kuitenkin erilaista. Ver-tailu on luonteeltaan viitteellinen, koska ver-tailtavat ryhmät ovat ammatilliselta ja sosiaa-liselta rakente eltaan heterogeenisia, muttasuuntaa antavina vertailun tuloksia voidaanpitää. Vapa a-ajan vietossaankin alkoholiongel-maiset ilmaisevat yksinäisyyttään (poikkea-vuuttaan?), jota he kertovat muutenkin koke-vansa.Alkoholiongelmaisten ihmis suhteistaSuomalaiset käyttävät alkoholia erilaisissatilaisuuksissa, kuten vierailuilla, yleisinä juhla-päivinä, ravintoloissa j ne. Juomistapahrumisra2/3 sijoittuukin kodin ulkopuolelle (Simpura1983, 68). Tilaisuuksissa alkoholin käyttö sekäintegroi käyttäjiä että helpottaa heidän välistävuorovaikutustaan.Alkoholiongelmaisilla on alkoholin käytös-sään samanlaisia tavoitteita. Ei kuitenkaansuhteessa alkoholin normaalikäyttäjiin, joistaalkoholiongelma heidät erottaa, vaan suh-teessa muihin ongelmajuojiin, joihin alkoholinliiallinen käyttö heitä yhdistää. Alkoholinfunktio onkin alkoholiongelmaiselle sekä integ-roiva (suhteessa ongelmajuojiin) että segre-goiva (suhteessa normaalikäyttäjiin).Ari Saarron mukaan alkoholiongelmaistenihmissuhteet ovat keskittyneet alkoholisoitu-vien tai alkoholisoituneiden ihmisten varaan(Saarto 1983,27). Tällaiseen tulokseen hän onpäätynyt alkoholistien elämäkertojen perus-teella. Saarron havainto saattaa päteä alkoho-lin käyttäjiin, joiden elämäntapa on kaventu-nut kokonaan alkoholin ympärille (vrt. Murto1978, 64-66). Työllisten, alkoholiongelmais-ten miesten elämäntapaa tutkittaessa saaduttulokset antavat kuitenkin huomattavastimoniulotteisemman kuvan alkoholiongelmais-ten ihmissuhteista. Ilmeisesti onkin syytä erot-taa toisistaan alkoholiongelmaisten kaksi eril-listä ihmissuhdeverkostoa, nimittäin juomispe-riodin aikainen ja raittiina kausina vallitseva.Ihmissuhteita kartoitettiin kysymällä päih-deongelmaisilta, keitä ja miten usein he tapaa-vat vapaa-aikanaan. Vastausten tyyppiarvotsijoittuvat vastauksiin harvoin tai ei koskaan.Mutta jos yhdistetään ne vastaukset, joissakerrotaan ihmisiä tavattavan päivittäin taiainakin pari kertaa kuukaudessa, on näitä vas-tauksia enemmistö. Poikkeuksen muodostavatjärjestöväki ja harrastustoverir, joita tavataanharvoin tai ei koskaan. Tässä toistuu jo alkoho-liongelmaisten vapaa-ajan vietossa ilmennytseikka: alkoholiongelmaisilla ei ole yhteisöllisiäharrastuksia eikä myöskään tätä kautta synty-neitä ihmissuhteita.Tulokset tukevat käsitystä alkoholiongel-maisten liikkumisesta kahden kulttuurin välilläja sitä, että heillä on kaksi erillistä ihmissuhde-verkostoa, joista kumpaankaan he eivät oleselvästi sitoutuneet ) vaarr kiinnittyvät kulloi-senkin alkoholinkäyttötilanteen mukaan jom-paankumpaan. Tulos on johdonmukainen,koska yli B0 % työllisistä alkoholiongelmaisistakuuluu dipsomaaneihin (kausijuoppoihin).Tällöin on ratkaisevaa Se, onko henkilöllämenossa juomisperiodi vai onko hän raittiina.Raittiina valitaan "normaalit" ihmissuhteet jajuomisperiodin aikana sellaiset ihmiset, jotkasekä "ymmärtävät" että juovat alkoholiongel-maisen kanssa.Erityisen usein alkoholiongelmaiset tapaa-vat vapaa-aikanaan naapureita ja työtoverei-taan. Ja näinhän nykyään yleensäkin on. Tässäsuhteessa alkoholiongelmaisten käyttäytymi-nen ei poikkea esimerkiksi teollisuustyönteki-jöiden käyttäytymisestä (Kasvio 1982, 5l 1).Työpaikalla alkoholiongelmaisten ihmissuh-teet ovat yleensä toimivia. Tutkimuksessa saa-dut tulokset eivät tuekaan käsitystä siitä, ettätyötoverit pyrkisivät hyödyntämään alkoholi-ongelmaa oman urakehityksensä edistämiseksi(Trice & Roman 1978, 102), vaan alkoholion-gelmaiset saavat paitsi läheisiltään myös työto-vereiltaan tukea alkoholiongelmansa hoitami-sessa. Toisaalta on tärkeää huomata, että jois-sakin tapauksissa suhteer sekä työtovereihinettä muihin ihmisiin huononivat alkoholiongel-maisen hakeuduttua hoitoon. Tällöin on kysy-mys joko työpaikan tai vapaa-ajan "ryyppypo-rukan" osittaisesta hajoamisesta yhden senjäsenistä jätettyä sen. Tätä on runsasta alkoho-lin käyttöä jatkavien vaikea hyväksyä, asettaa-han se heidän omankin juomiskäyttäytymi-sensä kyseenalaiseksi. Näiden tapausten osuuson kuitenkin vain 6-8 "/" kaikista tapauksista.Yleensä ihmissuhteet paranivat hoidon aikanatai säilyivät entisenlaisina.Tuleu aisuute en suunt autunutalkoholiongelmainenAlkoholiongelmaisia pyydettiin arvioimaantulevaisuudennäkymiä työnantaj ansa kannaltaja palkansaajien näkökulmasta sekä omaa tule-vaisuuttaan. Alkoholiongelmaiset pitivät työn-antajansa tulevaisuudennäkymiä erityisen265hyvinä. Myönteiseksi he arvioivat myös omantulevaisuutensa. Sen sijaan palkansaajien tule-vaisuudennäkymiä yleensä he eivät pidä erityi-sen hyvinä.Tulevaisuuden arvioinnissakin ilmenee alko-holiongelmaisten elämän jakautuneisuus.Vaikka he arvioivat varsin realistisesti työelä-mässä lähitulevaisuudessa tapahtuvia muutok-sia, he olettavat, etteivät teknologisen kehityk-sen mukanaan tuomat työvoimaa vähentävätseikat ulotu heihin itseensä. Tässä ei toisaaltaole mitään poikkeuksellista, haetaanhan omanelämän vertailukohta oman aseman alapuo-lella olevista ihmisistä (Kortteinen 1982,23s-245).Alkoholiongelmaiset luottavat tulevaisuu-teen, ja tämä on tärkeää, sillä ovathan alkoho-liongelmien syyt sekä tulevaisuudessa ettämenneisyydessä. Missä määrin alkoholiongel-maisten tulevaisuuden odotukset sitten ovatepämääräistä kohtalonuskoa ja toisaalta perus-teetonta onselmien ja samalla todellisuudenkieltämistä, on toinen asia. Positiivinen käsitystulevaisuudesta auttaa joka tapauksessa elä-rnään nykyisyyttä kaikkine ongelmineen jaehkä myös ratkaisemaan onselmia nykyisl'y-dessä.Ei ihan "taaallinen" suomalainen miesTyöllisten, alkoholiongelmaisten miestenelämäntavasta syntyy visio kaksijakoisesta elä-mästä. Elämäntapa sisältää monia osa-alueita,joissa on selvästi toisistaan poikkeava sisältöjuomisperiodin aikana ja raittiina kausina.Alkoholiongelmaisilla on kaksi sosiaalistaverkostoa ja myös kahdenlaisia ihmissuhteita.Niitä, jotka ymmärtävät (tai eivät vmmärrä)alkoholiongelmaista, ja niitä, jotka sekä"ymmärtävät" että juovat alkoholionselmaisenkanssa.Vapaa-ajan vietossaan alkoholiongelmainenkeskittyy harrastuksiin, jotka sulkevat ympä-ristön hänen tietoisuutensa ulkopuolelle. Täl-löin alkoholiongelmainen on perheessäkinyksin, vaikka hän viettääkin vapaa-aikaansasamassa tilassa.Alkoholiorigelmaiset ovat korostuneen tietoi-sia asemastaan ammattimiehinä ja "tärkeinä"(korvaamattomina?) työntekijöinä. Työ saakorostuneen merkityksen alkoholiongelmaisen266arvomaailmassa, koska se on usein alnoakeino, jolla hän katsoo voivansa juomisperio-din aikana "sattuneita töppäilyjä hyvittää" jajoka varmistaa samalla hänen yhteiskunnalli-sen arvonsa.Alkoholin oneelmakäyttö kaventaa elämän-tapaa,ja vastaavasti alkoholin käytön lopetta-minen tai rajoittaminen laajentaa sitä. Hoito(avohoito) onkin tutkitussa joukossa johtanutihmissuhteiden paranemiseen ja elämäntavanIaajenemiseen, ja myös yli 4/5 alkoholiongel-maisista on pystynyt muuttamaan juomiskäyt-täytymistään. Elämäntavan uudelleen järjestä-minen ja elinolosuhteisiin vaikuttaminen ononnistunut useimpien kohdalla. Ja mahdollistase on ilmeisesti lähes kaikille. "Enkö mukaymmärrä, että olen itseni tuhonnut ihminen!Mutta miksi en voisi uudesti syntyä! Voin!Tarvitsee ainoastaan kerran elämässä olla har-kitseva ja maltillinen - siinä kaikki. Tarvitseevain kerran pysyä lujana - -" (Dostojevski1982, 223).Yhdenmukai erilainen alkoholiongelmaAlkoholiongelmaa tulisi tarkastella vähin-tään kaksitasoisena ilmiönä: yksilöllisenä jayhteiskunnallisena. Tämä merkitsee sitä, ettäyksilöiden kohdalla pitäisi pyrkiä korostamaanalkoholiongelman yksilöllisiä piirteitä (hoito)ja alkoholiongelmaisten keskinäisiä eroja.Yhteiskunta- ja alkoholipoliittista suunnitteluavarten tarvitaan luonnollisesti yleisempi alko-holiongelma-käsite.Alkoholitutkimuksen lähtökohdaksi soveltuuhyvin Antti Eskolan havainto siitä, että "elä-mäntapa on integroiva käsite, joka ainakinsosiologian piirissä on hvödvllisellä tavallahoukutellut tutkijoita pois ilmiöiden erillistar-kasteluista ja suunnannut mielenkiinnon laa-jempiin kytkentöihin. Niin on käynvt kun alko-holitutkija on oppinut kysymään, mihin elä-mäntapoihin viinankäyttö kuuluu ja mihinei - -" (Eskola 1985, 167-198).Eskolan ohje siirtymisestä elämäntavan tut-kimiseen mahdollistaa sekä yhteiskunnallisenalkoholiongelma-käsitteen että vksilöllisenalkoholiongelma-käsitteen vhdistämisen osaksiihmisen (ryhmän) elämäntapaa, ja samalla onmahdollisuus löytää niitä lainalaisuuksia, jotkaniin yksilössä kuin yhteiskunnassa ja kulttuu-rissakin vaikuttavat ihmisten alkoholin kävt-töön (ongelmakäyttöön).KirjallisuusDostojevski, F.: Pclurit. Jyväskylä: Gummerus,1982Eskola, A.: Persoonallisuustyypeistä elämänta-paan. Juva: WSOY, l9B5Hyttinen, M.: Työelämän päihdeongelmat. Tut-kimus työllisten miesten alkoholiongelmicn tausta-tekijöistä ja hoidosta. Sosiaalipolitiikan pro gradu-tutkielma fiulkaisematon). Turku: Turun yli-opisto, l986Kasvio, A.: Teollisuustyöntekijöiden elämän-tapa. Julkaisusarja A n:o 134. Tampere: Tampe-reen yliopisto, l9B2Kortteinen, M.: Lähiö. Tutkimus elämänrapojenmuutoksesta. Keuruu: Otava, 1982Lölgren, B.: Alkoholismen, människan och sam-hället. Stockholm 1972Murto, L.: Asunnottomien alkoholistien clinolo-suhteet ja elämäntapa sekä yhteiskunnan toimenpi-teet. Forssa 1978Päihdehuollon riedotus ja vaikutus. Hclsinki:sosiaalihallitus, l983Pöyhönen, T.: Työtyytyväisyys. Teoreertinentarkastelu. Hclsinki: Työtervcvslaitos, 1975Ruuth, A.: Tavalliscn suomalainen mies. Hel-sinki: Tammi, 1982Saarto, A.: Alkoholistien elämäntapa elämänkcr-tojen perusteella. Julkaisuj a n:o 22.Järvenpää: Jär-vcnpään sosiaalisairaala, l9B3Simpura, J.: Drinking contexrs and socialmeanings of drinking. Helsinki: The Finnish Foun-dation for Alcohol Studies, l9B3Simpura, J.: Juomistapojen peruspiirtcitä vuo-sina 1968, 1976 ja 1984. Juomisrapaturkimuksenennakkotuloksia. Selostc 173l1985. Helsinki: Alko-holipoliittincn tutkimuslaitos, 1985Sipilä, J.: Sosiaalipolitiikan tulevaisuus. Hel-sinki: Tammi, l9B5Trice, H. M. & Roman, P. M.: Spirits anddemons at work: alcohol and other druss on thejob.New York l97BWeckroth, K.: Ajatuksia ihmisen toiminnasta jasen tutkimisesta. Tampere: Tamperecn yliopisto,1984Wilenius, R.: Ihminen ja työ. Jyväskylä: Gum-merus, l9Bl.English SummaryM arkku H2 ttinen : T2ö llis e t, alko lto lionge lmais e tmiehet (Working Men with Alcohol Problems)The article is based on a M.A. thesis dealing withthe way of life of working men receiving (open)treatment for alcohol problems. The purpose of thestudy was to establish whether there is any onc wayof life that is typical of such men and how rreatmenra{fects their drinking behaviour and way of life.The writer came to the conclusion that, ratherthan having similar characteristics, the lives ofthese men differ radically from each other. Points ofsimilaritv in their lives were problems with humanrelationships, drinking behaviour, undue emphasison importance of work, and an inflated opinion oftheir own future.One feature that all the men had in common wasthat they fall in the no-man's-land between twocultures. They arc not clcarly bound to thc main-stream culture nor to the subculture approving ofexcessive drinking. As a result, the men studiedmaintain two networks of human relationships andthe one they choose at any one time depends ontheir need for alcohol ar that time. The sameapplies to mobility between the mainstream cultureand the subculture. Excessive drinking integratesthe men studied with other problem drinkers buttheir work integrates them with peoplc without thisproblem. The di{ficulties that have to be faced byworking men with alcohol problems with regard todrinking and lifc in general centre on 'lack of be-longing'.Alkoholipolitiikka vol. 5t: 263-267, 19B6267

Työlliset, alkoholiongelmaiset miehet

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/128784/ap-1986-5-hyttinen.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Työlliset, alkoholiongelmaiset miehet

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari