Eskola, Antti

Jylhä, Marja

Saarnio, Pekka

Weckroth, Klaus

Julkari

Aj atuksia alkoholiaddiktion " logiihasta"Alkoholipolitiikan numerossa l/1989 oli Antti Eskolan,Marja Jylhän ja Klaus Weckrothin juttu "Sairauksien .iaaddiktioiden'logiikasta' ". Lukiessani sitä tulin taas ker-ran ajatelleeksi, että galileisen logiikan liian innokas so-veltaminen saattaa synnyttää myös "blind alleyn" - elleiuseampia. Eskolan,Jylhän ja Weckrothin käyttämä A. N.Leon§evin teoria on mainio, mutta se ei selitä kaikkia"nousevia ja laskevia esineitä".Ensinnäkin kirjoittajien käsitys juoppojen retkahduk-sesta. Ei kai retkahdus olisi retkahdus,josjuopot tekisivätjuomispäätöksiään niin rationaalisesti kuin kirjoittajatesittävät. En suinkaan väitä, että ns. yhden ryypyn mv-vt-ti pitää sellaisenaan paikkansa. Näin kuitenkin usein käy,eli juopoille on ominaista suunnittelematon juomisenaloittaminen (vaikka retkahduksen "käsikirjoitus" onusein samankaltainen).Gruusialainen psykologi Dimitri Uznadze esiintvvmm. kahdessa Eskolan kirjassa. Uznadzen teoreettisetideat saattaisivat täydentää oleellisesti Leontjevin kon-septiota (tällaista kombinaatiota on tutkittu jonkin ver-ran esim. Neuvostoliitossa).Uznadze käyttää tiedostamattomasta toimintavalmiu-desta nimitystä "viritys". Virityspohjaisella toiminnallaon suuri merkitys kaikessa inhimillisessä toiminnassa.Juoppoudessa se merkitsee esim. "retkahduskäsikirjoitus-ten" esiintymistä. Tutkijan tai taiteilijan tuotannossa sesaattaa taas näkyä tuotoksesta toiseen toistuvina, enem-män tai vähemmän latentteina ominaisuuksina. Viritvk-set ovat yleensä olleet aluksi tiedostettuja psyykkisiä toi-mintoja, mutta ne ovat muuttuneet automatisoitumisenmyötä tiedostamattomiksi. On mahdollista, että ne tule-vat myös uudelleen tietoisuuden piiriin.Tietoista retkahdusta tai sen kuvittelua saatetaan käyt-tää esim.juoppojen hoidossa,jolloin retkahdus voi kävdäsubjektiivisesti vaikeaksi. Mutta tämä onkin jo eri juttu.Toinen pulma on se, että etanoli vaikuttaa neurotoksi-sesti. EIi se ei suinkaan terästä päätöksentekoa, vaanheikentää monella tavalla kognitiivisia toimintoja, eritvi-sesti ns. metakognitiivisia toimintoja. Tästä seuraa taasse, että Uznadzen kuvaama virityspohjainen toimintatulee entistä keskeisemmäksi, jolloin "retkahduskäsikir-joituksen" realisoitumisen mahdollisuus samalla kasvaa.Kolmanneksi kirjoittajien kuvaama mies, joka suunnit-telee rationaalisesti tupakointiaan, tuo mieleen pikem-minkin ns. kontrolloidun juomisen eikä suinkaan koville.iuopoille tyypillistä "ajelehtimista".Myös kirjailijoiden, liikemiesten ja juoppojen samasta-minen on aika ongelmallista. Tekstistä huokuu melkoi-nen romantisointi. Luulenpa, että toimintojen hierarkki-suus tulee useimmilla kirjailijoilla .ja liikemiehillä esillesiten, että he pitävät huolta esim. fyysisestä kunnostaan,jotta he jaksavat pitää yllä ns. johtavaa toimintaansa.Juopot sen sijaan eivät yleensä viihdy lenkkipoluilla.Perinteisen partikularistisen syyteoreettisen tutkimuk-sen kritiikki on paikallaan. Se voi kuitenkin olla k,vllästvt-tävää, jos se jatkuu samanlaisena vuodesta toiseen. Li-säksi liian erittelemätön kritiikki saattaa mennä pahastimetsään. Olen varma, että Eskolan, Jylhän ja Weck-rothin nimeämän "mekaanis-deterministisen paradig-man" fioka on miltei yhtä kuin tähän mennessä tehtyjuoppotutkimus) piirissä on saatu aikaan myös jotakinpositiivista, vaikka juoppouden varianssin 100-prosentti-nen selittäminen ei ole onnistunutkaan. Useimmat tutki-jat eivät ole sitä edes yrittäneet.Leontjevin teorian keskeinen pointti on toiminnanorientaatio tulevaisuuteen. Odotan mielenkiinnolla sitä,kun Eskola, Jylhä ja Weckroth alkavat soveltaa tätäperiaatetta ja muitakin Leontjevin ajatuksia konkreetti-seen hoitotutkimukseen.Pekka SaarnioPari reunahuomautustaKari Saari on kirjoituksessaan "Lapsellista idealismia"(Alkoholipolitiikka 5/1988) rinnastellut ohimennen usko-vaistaja ateistia väittäen, että "edellinen uskoo illuusioi-hin sokeasti, jälkimmäinen hvväksvv todellisuuden sellai-sena kuin se on.ia luottaa sen hitaaseen kehittämiseen".Mikäli väite oli vain kepeä herja, asia ei anna aihettaenempään - ainahan maailmaan herjoja mahtuu. Siltävaralta, että kvseinen rinnastelu oli tarkoitettu vakavastiotettavaksi, on syytä kuitenkin muistuttaa, että r-riin usko-oövaiselta kuin ateistiltakin puuttuvat ob.jektiiviset keinotosoittaa, kumman usko on "illuusiota", kumman taas"todellisuutta sellaisenaan". Kvsvmvs Jumalan olemas-saolosta tai olemattomuudesta jää aina kunkin sisäisenvakaumuksen, elämänkatsomuksen varaan, kumpaakaanmahdollisuutta ei kye tä tiedon keinoin todentamaalr- vaikka ateistit omasta vakaumuksestaan näin kuvitte-levatkin.Samalla on paikallaan todeta sekin, että monelle kristi-Alkoholipolitiikka 54 ( 1989):2

Ajatuksia alkoholiaddiktion "logiikasta"

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/127308/ap-1989-2-saarnio.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Ajatuksia alkoholiaddiktion "logiikasta"

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari