Karjalainen, Karoliina

Montonen, Martta

Raitasalo, Kirsimarja

Ruokolainen, Otto

Tigerstedt, Christoffer

Warpenius, Katariina

Wuorio, Sanna

Julkari

  TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI   34   ●    MARRASKUU 2015  Alkoholin, tupakan, huumeiden ja rahapelien haitat läheisille, sivullisille ja yhteiskunnalle                                               Päälöydökset    Tupakoinnin väheneminen ja tupakointikiellot suojaa-vat sivullisia tupakansavun haitoilta.  Rahapeliongelmat ja avun hakemisen korkea kynnys heijastuvat lähipiiriin.  Huumeiden käyttö aiheut-taa huolta perheenjäsenille ja muille läheisille.  Huumeidenkäyttäjien ter-veysneuvonta ehkäisee tar-tuntatautien leviämistä.  Raskauden aikaista altistu-mista tupakalle, alkoholille tai huumeille on edelleen vähennettävä.  Äidin päihdeongelma on lapselle laiminlyönnin riski.  Alkoholi on osatekijä pa-risuhdeväkivallassa.  Humalahäiriköinti ja väki-valta keskittyvät aamuyö-hön.   Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) ohjaa kiinnittämään huomiota alkoholin, tupakan, huumeiden ja rahapelien käytöstä koituviin hait-toihin läheisille, sivullisille ja laajemmin yhteiskunnalle. Tähän julkaisuun on koottu tietoa haittojen laajuudesta Suomessa. ALTISTUMINEN TUPAKANSAVULLE TYÖPAIKALLA JA KOTONA VÄHENEE Työpaikkatupakoinnin rajoittaminen on vähentänyt sivullisten altistumista tupakansavulle.  Tupakoimattomien päivittäinen altistuminen tupakansavulle työpaikalla väheni vuosina 1985–2014 miehillä 48 prosentista kuuteen pro-senttiin ja naisilla 28 prosentista kahteen prosenttiin (Kuvio 1). Vuonna 2014 kotona tupakansavulle altistui 14 prosenttia aikuisista.  Vuodesta 2010 osuus on laskenut muutaman prosenttiyksikön.  01020304050601985 1990 1995 2000 2005 2010 2014ProsenttiaMiehet Naiset Kuvio 1.  Tupakoimattomien altistuminen päivittäin tupakansavulle työpaikal-la sukupuolen mukaan (%) 1985–2014 (Tupakkatilasto 2014)  Työpaikkatupakointia koskevat lakisääteiset rajoitukset eivät toistaiseksi koske sähkösavukkeita. Sähkösavukkeista leviää haitallisia aineita pitoisuuksina, jotka saattavat ylittää sisäilmalle sallitut raja-arvot. Hengityselinoireet ovat tyypillisiä haittoja sivullisille. TUPAKOINTI JA ALKOHOLINKÄYTTÖ RASKAUDEN AIKANA Vuonna 2013 raskauden aikana tupakoi 16 prosenttia synnyttäjistä. Osuus ei ole vähentynyt 2000-luvun alkuvuosista. Tupakointi heikentää sikiön hapen-saantia, lisää kehityshäiriöiden riskiä ja sairauksien riskiä syntymän jälkeen. Alkoholi voi vaurioittaa sikiötä jo ennen kuin äiti on tietoinen raskaudesta, ja missä tahansa raskauden vaiheessa. Turvallista alkoholinkäytön määrää ei tun-neta. Pahimmillaan seurauksena on parantumaton alkoholioireyhtymä (fetal alcohol spectrum disorders, FASD). Raskaudenaikaisesta alkoholin käytöstä ei ole käytettävissä seurantatietoa. Arviot FASD-tapausten määrästä Suomessa vaihtelevat (600–3 000 tapausta vuodessa).     Karjalainen K, Montonen M, Raitasalo K, Ruokolainen O, Tiger-stedt C, Warpenius K, Wuorio S  Alkoholin, tupakan, huumeiden ja rahapelien haitat läheisille, sivullisille ja yhteiskunnalle           THL – Tutkimuksesta tiiviisti 34/2015            2                                  VANHEMPIEN PÄIHDEONGELMAT HEIJASTUVAT LAPSIIN Rekisteritutkimuksen mukaan äidin päihdeongelmalla on yhteys lapsen tapa-turmiin ja sairastavuuteen (Kuvio 2).  Päihteiden käytöstä johtuva lapsen lai-minlyönti on keskeinen syy lasten huostaanottoon ja sijoittamiseen kodin ul-kopuolelle.  Todennäköisyys teini- ja nuoruusiän mielenterveyshäiriöihin kas-vaa vanhempien päihdeongelmien myötä. 7 811410 101774651613627386010102030405060708090100Äidillä alkoholi-ongelmaÄidillä huume-ongelmaÄidillä alkoholi- jahuume-ongelmaÄidillä ei päihde-ongelmaaSairaalahoidossatapaturman vuoksiSairaalahoidossainfektion vuoksiSairaalahoidossamuusta syystäSijoittettu kodinulkopuolelle Kuvio 2.  Äidin päihdeongelma ja 0–6-vuotiaan lapsen sairaalahoidot ja sijoi-tukset kodin ulkopuolelle (%, vuonna 2002 syntyneet) (Raitasalo ym. 2015)  ALKOHOLI ON KESKEINEN OSATEKIJÄ PARISUHDEVÄKIVALLASSA Parisuhdeväkivaltatilanteissa alkoholi on pääsääntöisesti osatekijänä. Useam-massa kuin kahdessa viidestä vakavasta parisuhdeväkivaltatapauksesta joko tekijä, uhri tai molemmat ovat päihtyneitä. Muussa väkivallassa päihtymys on vielä yleisempää, mutta parisuhdeväkivalta on usein seurauksiltaan vakavam-paa. Naisille aiheutuu miehiin verrattuna parisuhdeväkivallasta yli kaksi kertaa useammin fyysisiä vammoja ja kolme kertaa useammin psyykkisiä seurauksia. Naiset myös kokevat parisuhdeväkivaltaa selvästi miehiä useammin.  RAHAPELAAMISEN HAITAT KOSKETTAVAT LÄHIPIIRIÄ Suomalaisten rahapelaaminen 2011 -kyselyn 15–74-vuotiaista vastaajista noin kolmella prosenttilla arvioitiin vastausten perusteella olevan rahapeliongelma. Lisäksi noin 13 prosenttia oli kokenut pelaamisensa jollain tapaa ongelmallisek-si. Rahapeliongelmia kokeneet pelasivat keskimääräistä enemmän kaikkia ra-hapelejä. Vain harva oli hakenut apua rahapelaamisen takia. Lähes viidenneksellä suomalaisista on lähipiirissään vähintään yksi henkilö, jolla on ollut rahapeliongelmia. Vastaajista noin 12 prosentilla ongelmapelaaja kuului ystäväpiiriin (useammin miehillä) ja muutamalla prosentilla perhepiiriin (useammin naisilla). Niillä, joiden läheisellä oli peliongelma, oli itselläänkin muita useammin ongelmallista rahapelaamista, terveysongelmia, päivittäistä tupakointia tai alkoholin riskikäyttöä. Rahapeliongelmia tyypillisesti salataan kunnes velkataakka, sosiaaliset ongel-mat ja toimintakyvyn aleneminen käyvät ylivoimaisiksi. Vuonna 2014 Peluurin valtakunnalliseen palvelevaan puhelimeen tulleista yhteydenotoista 29 pro-senttia tuli läheisiltä. Useimmin soittivat naiset, joiden puolisolla tai lapsella oli peliongelma.     Karjalainen K, Montonen M, Raitasalo K, Ruokolainen O, Tiger-stedt C, Warpenius K, Wuorio S  Alkoholin, tupakan, huumeiden ja rahapelien haitat läheisille, sivullisille ja yhteiskunnalle           THL – Tutkimuksesta tiiviisti 34/2015            3                                 KIRJALLISUUTTA  Teoksessa: Warpenius K ym. (toim.): Alkoholi- ja päihdehaitat läheisille, muille ihmisille ja yhteis-kunnalle. THL, 2013.  Böckerman P & Uutela A: Alkoholinkulutus ja sairaus-poissaolot.  Gockel M ym: Alkoholin liika-käytön heijastuminen työky-vyttömyyseläkkeisiin.  Hakkarainen P ja Jääskeläinen M. Huumeiden haitat muille ihmisille.  Kuussaari K ym: Päihdeasiakas sosiaali- ja terveydenhuollon haasteena.  Piispa M. Parisuhdeväkivalta ja alkoholi.  Tigerstedt C ja Huhtanen P: Päihtyneiden aiheuttamat häi-riöt julkisilla paikoilla.  Warpenius K ym: Öinen piikki – väkivaltarikokset yleisillä pai-koilla anniskeluajan päättyes-sä. Heloma A ym: Exposure to secondhand smoke in Finnish workplaces and compliance with national smoke-free workplace legislation. Scandinavian Journal of Public Health, 39:723–729, 2011. Jaakkola T (toim.): Peliklinikka 2010–2014, Loppuraportti 2015. Lehti M: Henkirikoskatsaus 2015, Helsingin yliopisto, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, Katsauksia 1/2015. Raitasalo K ym: Hospitalizations and out-of-home placements of children of substance abusing mothers: a register-based cohort study. Drug and Alcohol Review, 34(1):38-45, 2015. Salonen A ym: Concerned signifi-cant others of people with gam-bling problems in Finland: a cross-sectional population study. BMC Public Health, 2014. Sjöholm M ym: Peluuri 2014 10 vuotta ohjausta, neuvontaa ja tukea. Peluuri vuosiraportti 2014. Tupakkatilasto 2014. THL, Tilasto-raportti 1/2015. Turja T ym: Suomalaisten rahape-laaminen 2011. THL, Raportti 14/2012. Varjonen V: Huumetilanne Suo-messa 2014. THL, Raportti 1/2015.   HUUMEIDEN KÄYTTÖ AIHEUTTAA HUOLTA PERHEENJÄSENILLE JA MUILLE LÄHEISILLE Vuonna 2008 tehtyyn kyselyyn vastanneista huumeiden käyttäjiä tuntevista helsinkiläisistä 13 prosenttia oli viimeksi kuluneen vuoden aikana kokenut huolta läheisen, ystävän tai tuttavan huumeiden käytön takia. Toistuvasti  huolta oli kantanut kolme prosenttia. Eniten haittaa kokivat ne, joilla oli huu-meiden käyttäjä perhepiirissä. HUMALAHÄIRIKÖINTI JA VÄKIVALTA KESKITTYVÄT AAMUYÖHÖN Aamutunneille jatkuvaan juomiseen liittyy humala ja sen myötä lisääntyvä aggressiivisen käyttäytymisen riski. Väkivaltarikokset lisääntyvät illan mittaan ja huipentuvat aamuyöllä (Kuvio 3). Valtaosa väkivaltarikoksista on pahoinpite-lyitä. 05001 0001 5002 0002 5003 00018 19 20 21 22 23 00 01 02 03 04 05 06 07 08  Kuvio 3.  Väkivaltarikokset ilta- ja yöaikaan Suomessa vuonna 2014 (Poliisin tietojärjestelmä) Vuoden 2008 juomatapatutkimuksen vastaajista joka neljäs nainen (24 %) ja joka kuudes mies (17 %) oli vuoden sisällä kokenut päihtyneen ahdistelua tai kiusaamista. Miehet joutuvat naisia useammin pahoinpitelytilanteisiin julkisis-sa tiloissa. Lähes viidesosaa 20–29-vuotiaista miehistä oli päihtynyt tuntema-ton tai puolituttu lyönyt, töninyt tai käynyt käsiksi julkisella paikalla. Päihtynei-den metelöinti kadulla tai naapurissa oli valvottanut kolmasosaa vastaajista. ALKOHOLIN VAIKUTUKSET HEIJASTUVAT TYÖVOIMAAN Sairauspoissaolot vähentävät todellista työaikaa ja kansantalouden käytettä-vissä olevaa työpanosta. Terveyskäyttäytymiskyselyillä on koottu tietoja sai-rauspoissaoloista, mukaan lukien lyhyet poissaolot, joita Kela ei rekisteröi. Vuosina 1993–2005 poissaolopäivien määrä kasvoi vastaajan alkoholin kulu-tuksen myötä. Yhteys oli erityisen voimakas heikosti koulutetuilla miehillä. Korkeasti koulutetuilla poissaoloja oli ylipäätään vähemmän, osin siksi että heidän työpanostaan on vaikeampi korvata sijaisella. Vuosina 2006–2010 oli Kelan työkyvyttömyyseläkkeellä alkoholisairauden pe-rusteella vuosittain lähes 12 000 suomalaista.  Vuonna 2011 voimassa olleista Kelan työkyvyttömyyseläkkeistä seitsemän prosenttia oli alkoholiperäisiä. Vuonna 2013 alkoholin takia kuolleista valtaosa, seitsemän kymmenestä oli työikäisiä. Alkoholin osuus on suurin ikäluokissa, joissa kuolemia on vähem-män. Esimerkiksi 45–54-vuotiaina kuolleista miehistä alkoholi oli joka neljän-nen kuolemansyy.     Karjalainen K, Montonen M, Raitasalo K, Ruokolainen O, Tiger-stedt C, Warpenius K, Wuorio S  Alkoholin, tupakan, huumeiden ja rahapelien haitat läheisille, sivullisille ja yhteiskunnalle           THL – Tutkimuksesta tiiviisti 34/2015            4                              HUUMEIDEN KÄYTTÄJIEN TERVEYSNEUVONTA EHKÄISEE TARTUNTA-TAUTIEN LEVIÄMISTÄ Huumeiden käyttäjien terveysneuvontapisteet vaihtavat käytettyjä ruiskuja ja neuloja uusiin, neuvovat riskien vähentämiseen ja tarjoavat mahdollisuuden hepatiittirokotukseen ja hiv-testaukseen (Taulukko 1). Lukumäärät 2003 2005 2007 2009 2010 2011 2012 2013Terveysneuvontapisteet 24 ~26 >30 >30 >30 >30 >30 >30Asiakkaat 9 300 11 800 12 600 13 291 14 193 11 432 11 015 10 687Käynnit 70 600 80 500 90 000 79 735 83 450 84 586 75 327 67 419Ruiskua ja neulaa / asiakas 150 161 190 233 242 309 321 359Vaihdetut välineet 1,4 milj. 1,8 milj. 2,4 milj. 3,1 milj. 3,4 milj. 3,5 milj. 3,5 milj. 3,8 milj. Taulukko 1.  Terveysneuvontapisteiden toiminta 2003–2013 (THL) Huumeidenkäyttöön liittyvät hiv-tartunnat ovat vähentyneet ja hepatiittita-paukset osin vähentyneet, osin pysyneet hallinnassa. Vuonna 2014 todetuista uusista hiv-tartunnoista (181 tartuntaa) suurin osa (69 %) oli saatu seksiteitse ja vain seitsemän ruiskuhuumeiden käytön myötä. Tartuntojen vähentäminen huumeiden käyttäjien joukossa on myös ehkäissyt tartuntojen leviämistä val-taväestöön. PÄIHDEASIOINTI KUORMITTAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUITA Vuoden 2011 päihdetapauslaskennassa kirjattiin sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluissa yhden vuorokauden aikana lähes 12 000 käyntiä, jossa avun tarve liittyi päihdeongelmaan, kertakäytön haittoihin (esim. tapaturma) tai asiakas oli päihtynyt.  Määrä vastaa 3,5 miljoonaa päihdeasiointia vuodessa.  Lievästi päihtyneiden asiointi kesti yleensä korkeintaan puoli tuntia; voimak-kaasti päihtyneet viipyivät palvelussa usein yli tunnin. YHTEENVETO Alkoholin, tupakan, huumeiden ja rahapelien käyttö ja haitat eivät ole vain yksilön valinnanvapauden ja vastuun asioita. Haitat heijastuvat läheisiin, sivulli-siin ja koko yhteiskuntaan. Haittojen vähentäminen on välttämätöntä väestön terveyden edistämiseksi.  Yhteiskunnan kantokyvyn kannalta tärkeintä on ennalta ehkäisy, jossa vankka tutkimustieto tukee alkoholin, tupakan, huumeiden ja rahapelien saatavuutta ja tarjontaa rajoittavaa politiikkaa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tehtäviin kuuluu neuvonta, haittojen tunnista-minen ja tuen tarjoaminen ennen vakavien ongelmien kehittymistä.  Äitiysneu-voloiden tulee kannustaa sekä äitejä että isiä lopettamaan tupakointi ja rajoit-tamaan alkoholinkäyttöä. Perhepalveluiden tulee tarjota apua ennen kuin van-hempien päihdeongelmat vaarantavat lapsen kehityksen. Ongelmaisten ja heidän läheistensä tulee saada tarpeenmukaista hoitoa ja tukea. Ongelmien hoitamatta jättäminen käy kalliimmaksi kuin niiden hoitaminen. Ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskeva laki (523/2015) velvoittaa kunnat edistämään asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia. Asukkaiden kuuleminen on keskeinen keino selvittää haittojen vähentämisen tarvetta heidän elinympä-ristössään. Tämän julkaisun viite: Karjalainen K, Montonen M, Raitasalo K, Ruokolainen O, Tiger-stedt C, Warpenius K, Wuorio S. Alkoholin, tupakan, huumeiden ja rahapelien haitat läheisille, sivullisille ja yhteiskunnalle. Tutkimuksesta tiiviisti 34, marraskuu 2015. Ter-veyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.   Kirjoittajat:  Karoliina Karjalainen Erikoistutkija, THL  Marjatta Montonen Erityisasiantuntija, THL  Kirsimarja Raitasalo Erikoistutkija, THL  Otto Ruokolainen Tutkija, THL  Christoffer Tigerstedt Erikoistutkija, THL  Katariina Warpenius Tutkija, THL  Sanna Wuorio Viestintäsuunnittelija, THL   Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pl 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 029 524 6000  ISBN 978-952-302-555-4  ISBN 978-952-302-556-1 ISSN 2323-5179  http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-556-1  www.thl.fi/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet  

Alkoholin, tupakan, huumeiden ja rahapelien haitat läheisille, sivullisille ja yhteiskunnalle

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/127131/URN_ISBN_978-952-302-556-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Alkoholin, tupakan, huumeiden ja rahapelien haitat läheisille, sivullisille ja yhteiskunnalle

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari