Mäkelä, Pia

Paljärvi, Tapio

Julkari

 TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI   32   ●     SYYSKUU 2015  Alkoholiongelmat ja työmarkkinoilla pysyminen: var-haista puuttumista tarvitaan                                                     Päälöydökset    Noin 80 prosenttia 45–64-vuotiaina alkoholisyistä kuolleista naisista ja miehis-tä oli ollut työssä 17 vuotta ennen kuolemaa, mikä oli lähes yhtä suuri osuus kuin muussa väestössä.  Nuorista, 18–34-vuotiaista alkoholin ongelmakäyttäjis-tä puolella (51 %) ei ollut peruskoulun jälkeistä tut-kintoa.  Nuoret alkoholin ongelma-käyttäjät työllistyivät mer-kittävästi heikommin kuin ikätoverinsa.  Nuorilla ongelmakäytön lopettaminen oli yhteydes-sä parantuneeseen työlli-syyteen.  TAUSTAA  Tuoreimman arvion mukaan eli vuonna 2010 alkoholista aiheutuvien haittojen suorat kustannukset julkiselle sektorille olivat noin miljardi euroa (0,9–1,1 mrd.). Lisäksi työikäisten suuren alkoholisairastavuuden ja -kuolleisuuden takia menetetään merkittävä määrä työvuosia. Kun alkoholihaittalaskelmiin otetaan mukaan myös epäsuorat vaikutukset, esimerkiksi menetettyinä palkkoina ja niiden kerrannaisvaikutuksina, alkoholin haittakustannukset yhteiskunnalle moninkertaistuvat. Koska alkoholihaitat johtuvat alkoholinkäytöstä, ne ovat periaatteessa vältettävissä, ja siten myös haitallisesta käytöstä aiheutuvia yh-teiskunnallisia kustannuksia voitaisiin vähentää. Työn määrän lisääminen on nostettu yhdeksi keinoksi, jolla yhteiskunnan pal-velujen rahoitus voitaisiin turvata taloudellisesti kestävällä tavalla myös tule-vaisuudessa. Työn määrää voidaan lisätä esimerkiksi pidentämällä työuria, mutta myös lisäämällä työmarkkinoilla olevien aktiivisten henkilöiden määrää. Merkittävä määrä lisätyövuosia saataisiin kokoon, jos vaikka puolet vuosittain alkoholisyistä kuolleista työikäisistä saataisiin pidettyä mukana työelämässä eläkeikään saakka. Onko ajatus alkoholisyistä menetettyjen työvuosien pelastamisesta vain teo-reettinen eli ovatko alkoholisyistä kuolleet henkilöt koskaan edes olleet mer-kittävissä määrin mukana työelämässä? Muun muassa tähän kysymykseen lähdettiin hakemaan vastausta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Helsingin yliopiston ja Työterveyslaitoksen yhteishankkeessa. Tutkimushankkeen ensimmäisessä osatyössä selvitettiin vuosina 2000–2007 alkoholisyistä 45–64-vuotiaina kuolleiden naisten ja miesten työhistoriat aina 17 vuotta taaksepäin ennen kuolemaa. Tässä ikäryhmässä alkoholiin liittyvä kuolleisuus on kaikkein suurinta. Toisessa osatyössä selvitettiin 18–34-vuotiaana vakavia alkoholihaittoja kokeneiden naisten ja miesten työmarkki-noilla pärjäämistä 18 ikävuodesta alkaen. Tässä iässä kiinnitytään työelämään ja onnistunut sisäänpääsy työmarkkinoille ennustaa myöhempää työmarkki-namenestystä.  Kirjoittajat:  Pia Mäkelä Erikoistutkija, THL  Tapio Paljärvi Erikoistutkija, THL         Pia Mäkelä, Tapio Paljärvi  Alkoholiongelmat ja työmarkkinoilla pysyminen:  varhaista puuttumista tarvitaan           THL – Tutkimuksesta tiiviisti 32/2015            2      Näin tutkimus tehtiin  Tämän rekisteritutkimuksen ai-neiston muodosti 11 % otos kaikis-ta Suomessa tutkimusjaksolla (1987–2007) asuvista henkilöistä. Lisäksi tutkimusjaksolla kuolleista poimittiin 80 % edustus.   Ensimmäiseen osatyöhön valittiin henkilöt, jotka olivat iältään 45–64 vuotta kuollessaan tai tutkimus-jakson lopussa (n=259 140). Näi-den henkilöiden työhistoriat selvi-tettiin 17 vuoden ajalta taaksepäin kuolemasta tai tutkimusjakson lopusta.  Toiseen osatyöhön valittiin kaikki aineistossa olevat 18-vuotiaat henkilöt (n=64 342), joiden perus-koulun jälkeistä kouluttautumista ja työelämään kiinnittymistä seu-rattiin aina 34-vuotiaaksi saakka.   Koska rekistereissä ei ole suoraa tietoa alkoholinkäytöstä, alkoholin ongelmakäyttö määriteltiin osa-töissä alkoholiin liittyvien sairaala-hoitojen ja kuolemien kautta. KESKI-IKÄISENÄ ALKOHOLISYIHIN KUOLLEET OLIVAT TYÖSSÄ 17 VUOT-TA ENNEN KUOLEMAA KUTEN MUUKIN VÄESTÖ   Jopa 80 prosenttia 45–64-vuotiaina alkoholisyistä kuolleista naisista ja miehistä oli ollut työssä 17 vuotta ennen kuolemaa, ja yli puolet (56 %) oli ollut työssä vielä 10 vuotta ennen kuolemaa (Kuvio 1). Työssä olleiden osuus alkoholisyistä kuolleiden keskuudessa 17 vuotta ennen kuolemaa ei juuri eronnut muusta väestöstä. 0102030405060708090100-1-2-3-4-5-6-7-8-9-10-11-12-13-14-15-16-17ProsenttiaVuosia ennen kuolemaa/tutkimuksen loppuaTyössä olevien osuusAlkoholisyistä kuolleet miehet Alkoholisyistä kuolleet naisetMuista syistä kuolleet miehet Muista syistä kuolleet naisetEloonjääneet miehet Eloonjääneet naiset Kuvio 1.  Työssä olleiden osuus kunakin vuonna tutkimusjakson aikana.    VOITAISIINKO KESKI-IKÄISENÄ ALKOHOLISYIHIN KUOLLEET PELASTAA TYÖELÄMÄÄN?  Koska tutkimusaineisto koostui hallinnollisiin tarkoituksiin kerätyistä valtakun-nallisista rekisteritiedoista, tutkimuksessa ei ollut käytettävissä esimerkiksi työkyvyn suoria mittareita. Tutkimuksen perusteella voidaan kuitenkin tehdä päätelmiä alkoholisyistä kuolleiden kuolemaa edeltävästä yleisestä työkyvystä ja työllistettävyydestä sen perusteella, että suurin osa oli ollut työssä 17–10 vuotta ennen kuolemaa. Tulosten perusteella voidaan siis sanoa, että merkittävä osa keski-ikäisenä alkoholisyistä kuolleista olisi voinut olla osana aktiivista ja tuottavaa työvoimaa muun väestön tapaan, jos näiden henkilöiden alkoholinkäyttöön olisi pystytty vaikuttamaan ennen kuin se oli edennyt terveydelle ja työkyvylle haitalliseksi. Siten yleisten työllisyyttä edistävien keinojen lisäksi keinot haitallisen alkoho-linkulutuksen vähentämiseksi keski-iässä voisivat hyvinkin sekä vähentää alko-holihaittojen suoria kustannuksia että parantaa työhön osallistumista. Tulokset korostavat työterveyshuollon ja työpaikkojen päihdeohjelmien merkitystä al-koholihaittojen ehkäisyssä keski-ikäisillä.       Pia Mäkelä, Tapio Paljärvi  Alkoholiongelmat ja työmarkkinoilla pysyminen:  varhaista puuttumista tarvitaan           THL – Tutkimuksesta tiiviisti 32/2015            3                                 NUORENA ALKANUT ALKOHOLIN HAITALLINEN KÄYTTÖ ON YHTEYDES-SÄ MERKITTÄVÄÄN TYÖELÄMÄSTÄ SYRJÄYTYMISEEN  Tutkimuksen 18–34-vuotiaat nuoret jaettiin kolmeen alkoholin ongelmakäyt-töä kuvaavaan ryhmään alkoholiin liittyvien sairaalahoitojen ja kuolemien pe-rusteella. Nämä ryhmät olivat 1) varhain alkanut ongelmakäyttö joka myö-hemmin loppui, 2) varhain alkanut ongelmakäyttö joka jatkui, sekä 3) myö-hemmällä iällä alkanut ongelmakäyttö. Varhain alkanut ongelmakäyttö määri-teltiin ennen 25 ikävuotta tapahtuneiden alkoholiin liittyvien sairaalahoitojen perusteella. Näille alkoholin ongelmakäyttäjille vertailuryhmäksi valittiin muu väestö eli henkilöt joilla ei ollut alkoholiin liittyviä sairaalahoitoja tai kuolemaa tutkimusjakson aikana. Kaikkien neljän ryhmän työmarkkinoille osallistumista seurattiin 18 ikävuodesta alkaen aina 34-vuotiaaksi saakka. Ongelmakäyttäjistä noin puolet (51 %) ei ollut suorittanut peruskoulun jälkeis-tä tutkintoa. Tämä osuus oli suurin (noin 2/3) varhain alkaneen ja jatkuneen ongelmakäytön ryhmässä. Koko ongelmakäyttäjien ryhmässä miehistä 33 % ei ollut koulussa eikä työssä 18-vuotiaana, kun vastaava osuus muussa väestössä oli 11 %. Kahteenkymmeneenneljään ikävuoteen mennessä ongelmakäyttäjä-miehillä koulun ja työn ulkopuolella olevien osuus oli kasvanut jo 56 prosent-tiin. Naisilla havaittiin vastaava koulutus- ja työllisyysero ongelmakäyttäjillä suhteessa muuhun väestöön, vaikkakaan naisten tilanne ei ollut suhteellisesti yhtä huono kuin miehillä. Ongelmakäyttäjien työelämään kiinnittyminen oli selvästi heikompaa verrattu-na muuhun väestöön 18 ikävuoden jälkeen (Kuvio 2.). Ongelmakäyttäjien työ-elämään kiinnittyminen kuitenkin erosi selvästi sen mukaan milloin ongelma-käyttö alkoi ja kuinka pitkään se jatkui. Huonoin tilanne oli varhain alkaneen ja jatkuneen ongelmakäytön ryhmässä, jossa työssä oltiin vain 12 % tutkimusjak-son ajasta; muilla kuin ongelmakäyttäjillä vastaava osuus oli 58 %. 012345678910111218 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32Kuukausia keskimäärin vuodessaIkäKuukausia työssäMuu väestöVarhain alkanut ongelmakäyttö joka myöhemmin loppuiVarhain alkanut ongelmakäyttö joka jatkuiMyöhään alkanut ongelmakäyttö95% luottamusväli Kuvio 2.  Työssäolokuukaudet kunakin ikävuonna.       Pia Mäkelä, Tapio Paljärvi  Alkoholiongelmat ja työmarkkinoilla pysyminen:  varhaista puuttumista tarvitaan           THL – Tutkimuksesta tiiviisti 32/2015            4                                                    Aiheeseen liittyviä linkkejä  Alkoholihaittojen ehkäisy työpai-koilla Päihdeohjelmaopas Nuorisotakuu             Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pl 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 029 524 6000  ISBN 978-952-302-534-9 verkko ISSN 2323-5179  http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-534-9  www.thl.fi/ ONKO NUORTEN ONGELMAKÄYTTÄJIEN TILANTEELLE TEHTÄVISSÄ MI-TÄÄN? Koska kyseessä oli rekisteritutkimus, ei suoria johtopäätöksiä työkyvystä nuor-tenkaan osalta pystytä tässä tekemään. On kuitenkin selvää, että nuorten on-gelmakäyttäjien matala koulutustaso vaikeuttaa heidän pääsyään työelämään ja työelämässä pärjäämistä. Nuorilla syrjäytymisprosessi on siis keski-ikäisiä kokonaisvaltaisempi. Kannustava tulos on kuitenkin se, että varhain alkaneen ongelmakäytön ryhmästä ne, jotka olivat elossa tutkimusjakson lopussa ja joilla ei esiintynyt alkoholiin liittyviä sairaalahoitoja enää 24-ikävuoden jälkeen, pa-ransivat työllisyyttään huomattavasti tutkimusjakson aikana. Nuorten ongelmakäyttäjien ryhmässäkin voitaisiin todennäköisesti parantaa työmarkkinoille osallistumista ja siellä pärjäämistä keinoilla jotka puuttuvat ongelmakäytön ohella työmarkkinoilta syrjäytymiseen vaikuttaviin tekijöihin laajemmin, kuten esimerkiksi peruskoulun jälkeiseen opiskeluun. Olisikin tär-keää, että koulun ja työelämän ulkopuolelle jääneet nuoret saataisiin nuoriso-takuun kaltaisen tukitoiminnan piiriin mahdollisimman kattavasti.   JOHTOPÄÄTÖKSET  Tämän tutkimuksen osatyöt osoittivat, että vakavien alkoholihaittojen ja niiden yhteiskunnallisten suorien ja epäsuorien vaikutusten vähentämiseksi ja ehkäi-semiseksi tarvitaan varhaista puuttumista ja elämänkaarellista näkökulmaa. Vaikka tässä tutkimuksessa alkoholin ongelmakäyttö määriteltiin vakavien al-koholihaittojen kautta, mikä tarkoittanee sitä, että näillä henkilöillä elämänhis-toria ja -tilanteet ovat olleet vaikeampia kuin alkoholin ongelmakäyttäjillä kes-kimäärin, näidenkin nuorten ja keski-ikäisten työmarkkinoille osallistumista olisi todennäköisesti pystytty tukemaan oikea-aikaisilla interventioilla.  Tämän julkaisun viitteet:  Paljärvi T, Martikainen P, Leinonen T, Pensola T, Mäkelä P (2014) Non-employment histories of middle-aged men and women who died from alcohol-related causes: a longitudinal retrospective study. PLoS ONE 9(5):e98620. Paljärvi T, Martikainen P, Pensola T, Leinonen T, Herttua K, Mäkelä P (2015) Life course trajecto-ries of labour market participation among young adults who experienced severe alcohol-related health outcomes: a retrospective cohort study. PLoS ONE 10(5):e126215.   

Alkoholiongelmat ja työmarkkinoilla pysyminen: varhaista puuttumista tarvitaan

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/126945/URN_ISBN_978-952-302-534-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Alkoholiongelmat ja työmarkkinoilla pysyminen: varhaista puuttumista tarvitaan

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari