Terveydenhuollon henkilöstön vuosittaiset influenssarokotukset ovat olennainen osa vakavasti perussairaiden henkilöiden epäsuoraa suojaamista influenssainfektiota vastaan. Erityisesti lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvilla influenssainfektio voi johtaa vakavaan sairaala- tai jopa tehohoitoa vaativaan tautiin

Anttila, Veli-Jukka

Haveri, Anu

Julkunen, Ilkka

Kantele, Anu

Lyytikäinen, Outi

Nohynek, Hanna

Ruotsalainen, Eeva

Savolainen-Kopra, Carita

Julkari

epidemiakausiSinun influenssarokotuksesi on osa potilasturvallisuutta Terveydenhuollon henkilöstön vuosittaiset influenssarokotukset ovat olennainen osa vakavasti perussairaiden henkilöiden epäsuoraa suojaamista influenssainfektiota vastaan. Erityisesti  lääke tieteellisiin riskiryhmiin kuuluvilla influenssainfektio voi johtaa vakavaan sairaala- tai jopa tehohoitoa vaativaan tautiin.Ilkka JulkunenLKT, tutkimusprofessori, professoriTHL ja Turun yliopistoNiina IkonenFM, erikoistutkijaTHLanu HaverIFM, tutkijaTHLCarIta SavolaInen-kopraFT, dosentti, johtava asiantuntijaTHLoutI lyytIkäInenLT, dosentti, tutkimusprofessoriTHLeeva ruotSalaInenLT, infektiolääkäri HYKSanu kanteleLT, dosentti, infektiolääkäriHYKSvelI-Jukka anttIlaLKT, dosentti, infektioylilääkäriHYKSHanna noHynek LT, ylilääkäriTHLTerveille työikäisille influenssan on ajateltu ole­van harmiton tauti, mutta vakavissa tautita­pauksissa seurauksena voi olla jopa kuolema. Tällöin potilailla on usein jokin vastustuskykyä heikentävä pitkäaikaissairaus ja tilannetta saat­taa komplisoida sekundaarinen bakteeri­infek­tio. Suomessa sairastui vuoden 2009 influens­sapandemian ja keväällä 2014 kausi­influenssa­epidemian aikana myös perusterveitä nuoria ja keski­ikäisiä henkilöitä tehohoitoa vaativaan va­kavaan influenssan tautimuotoon (1). Vuosittaiset epidemiat ovat yleensä H3N2­ ja H1N1­tyyppisten influenssa A ­virusten tai in­fluenssa B ­virusten aiheuttamia (2,3). Joskus saman talven aikana epideemisiä influenssa­viruksia voi olla useita. Uuden pandeemisen vi­ruksen tai merkittävästi muuntuneen vanhem­man kausi­influenssaviruksen ilmaantuessa  väestön immuunisuoja voi olla varsin heikko tai olematon. Tuolloin tartunnan saa suuri osa väes töstä, ja vaikka yksilötasolla riski sairastua influenssan vakavaan tautimuotoon ei välttä­mättä ole kovin suuri, tautitapausten suuren määrän vuoksi myös sairaalahoitojaksoja tulee vääjäämättä huomattavan paljon ja influens­saan liittyvä kuolleisuus lisääntyy. Pandeemi­sen A­influenssaviruksen (A/H1N1pdm09) ai­heuttamassa taudissa kuolleisuudeksi arvioitiin maailmanlaajuisesti noin 2/10 000 sairastunut­ta (0,02 %) (4). Influenssaan sairastumista voidaan ehkäistä hygieniatoimin ja rokotuksilla. Rokotusten etu­na on tautisuojan lisäksi se, että rokotetut hen­kilöt eivät yleensä tartuta virusta lähiympäris­töönsä. Tämä on tärkeä tieto pohdittaessa erityi­sesti terveydenhuollon henkilöstön rokotuskäy­täntöjä osana potilasturvallisuutta.Rokotteessa samat kannat kuin viime kaudellaSuomessa vuosittainen influenssaepidemiati­lanne heijastelee yleensä maailmanlaajuista ja eurooppalaista tilannetta. Vuoden 2009 pande­mian jälkeen Suomen influenssaepidemiat ovat usein olleet A/H1N1pdm09­viruksen aiheutta­mia. Myös influenssa B ­virukset ovat kiertä­neet Suomessa (2010–11), samoin A/H3N2­tyyppinen influenssavirus (erityisesti 2011–12) (3,5,6). Eteläisen pallonpuoliskon influenssa A ­epi­demiat ovat olleet vuoden 2014 epidemiakau­della A/H1N1pdm09­viruksen ja uudentyyppi­sen A/H3N2­viruksen aiheuttamia (7). Pohjoi­sen pallonpuoliskon talven influenssaepidemia on usein seurannut eteläisen pallonpuoliskon viruskirjoa, mutta valtavirukseksi nousevaa vi­rusta on erittäin vaikeaa ennustaa.WHO:n virologinen asiantuntijaryhmä antaa kahdesti vuodessa suosituksen influenssarokot­teiden viruskannoista sen perusteella, mitä kan­toja maailmalla on liikkunut. Pohjoisen pallon­puoliskon rokotussuositus syksyksi annetaan saman vuoden helmikuussa, ja eteläisen pallon­puoliskon seuraavan kauden rokotussuositus annetaan syyskuussa. Tämä antaa rokotevalmis­tajille noin 6 kuukautta aikaa tuottaa rokotteet. Tulevan epidemiakauden 2014–2015 rokotus­suositus pohjoiselle pallonpuoliskolle sisältää A/California/07/2009 (H1N1)­, A/Texas/ 50/2012 (H3N2)­ ja B/Massachusetts/02/2012 (Yamagata­kehityshaaran edustaja) ­kaltaiset vi­ruskannat eli samat kannat kuin edellisellä epi­demiakaudella (8,9). Viime epidemiakaudella Vaxigrip­rokotteella toteutetussa tutkimuksessamme eri viruskom­ponenttien immunogeenisuus oli varsin hyvä. Suomen Lääkärilehti 43/2014 vsk 692804Työssäkuvio 1.Immuunisuojan kehittyminen kausi-influenssarokotteen saaneilla: viruskannat  ja serosuojan osuudet (%). Terveydenhuollon henkilöstöä (n = 48) rokotettiin vaxigrip-rokotteella marraskuussa 2013. Seeruminäyt-teet kerättiin ennen rokottamista sekä 3 viikkoa ja 6 kuukautta rokottamisen jälkeen. Seerumin vasta-aine-tasot rokotteen sisältämiä viruskomponentteja vastaan määritettiin hemagglutinaation estomenetelmän (Hi-testi) avulla. Euroopan lääkeviraston EMA:n kriteerien mukaan Hi-testituloksen ≥ 40 katsotaan antavan suojan influenssainfektioita vastaan. Ennen rokotusta suojaava taso havaittiin 25–58 %:lla rokotetuista eri viruskantoja vastaan. 3 viikkoa rokotuksen jälkeen serosuojassa ole-vien määrä kasvoi merkittävästi, mutta pieneni selvästi 6 kuukauden seurantajakson aikana. H1N1, rokoteA/California/7/09H3N2, rokoteA/Texas/50/12B (Y), rokoteB/Massachusetts/2/12020406080100Serosuojattujen osuus, % (HI-testitulos ≥ 40)0 vk n = 483 vk n = 486 kk n = 42SIDonnaISuuDetKirjoittajilla ei ole sidonnaisuuksia.Erityisesti kumpaakin influenssa A ­viruskom­ponenttia vastaan teoreettinen suojaava vasta­ainetaso (HI­testitulos ≥ 40) saavutettiin lähes 90 %:lle rokotetuista terveydenhuollon työnteki­jöistä (kuvio 1). Vasta­aineet vähenivät varsin nopeasti, ja 6 kuukauden kuluttua rokottami­sesta vasta­ainetasot alittivat jo monilla suojaa­van immuniteetin raja­arvon. Löydös osoittaa, että rokotusten antaminen vuosittain on perus­teltua mahdollisimman hyvän immuunisuojan takaamiseksi. Influenssarokotusten suojateho vaihtelee (45–90 %), ja siihen vaikuttavat roko­tusten ajankohta suhteessa epidemiaan, rokote­valmisteiden immunogeenisuus, rokotettavien henkilöiden ikä ja terveydentila sekä rokotteen sisältävien viruskantojen ja epideemisten virus­ten vastaavuus (10). Riskiryhmien suojaaminen erityisen tärkeääValtion kustantamien influenssarokotusten koh­deryhmät ovat nyt lähes samat kuin viime vuon­na. Ainoa uusi ryhmä ovat lääkealan asiakas­ ja potilastyötä tekevät. Syksyn 2014 kansallisen roko tusohjelman influenssarokotusten kohde­ryhmät ovat 6–35 kk:n ikäiset lapset, raskaana olevat, varusmiehet, yli 65­vuotiaat henkilöt, lääke tieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat ja heidän läheisensä sekä sosiaali­ ja terveydenhuollon po­tilas­ ja asiakastyötä tekevä henkilöstö (8,9). Valtiolla on käytettävissä yhteensä 1,2 miljoo­na rokoteannosta, jotka jaetaan tasaisesti kun­tiin väestömäärän perusteella. Rokotteen saata­vuuden varmistamiseksi kansallisessa rokotus­ohjelmassa on käytettävissä kaksi valmistetta, 65 vuotta täyttäneille Fluarix (GSK) ja tätä nuo­remmille Vaxigrip (Sanofi) (8). Rokotteiden ikä­perusteista valintaa käytetään vain Suomessa. Sen perusteena on äärimmäinen varovaisuus: 65 vuotta täyttäneillä immuunivaste jää yleensä heikommaksi kuin nuoremmilla ja Fluarix on heillä jonkin verran immunogeenisempi kuin Vaxigrip. Erityisen tärkeä rokotusten kohderyhmä ovat lääketieteellisiin riskiryhmiin ja heidän lähipii­riinsä kuuluvat. Riskiryhmillä on monikym­menkertainen riski saada influenssan vakava tautimuoto tai komplikaatio terveen väestön ris­kiin verrattuna (1). Toinen erityisen tärkeä kohde ryhmä on sosiaali­ ja terveydenhuollon henkilöstö, joka hoitaa vakavalle influenssalle alttiita henkilöitä, kuten 65 vuotta täyttäneitä, pitkäaikaissairaita, raskaana olevia ja imeväis­ikäisiä. Henkilöstön rokotuskattavuudet ovat edelleen liian pieniä, sillä sairaaloissa ja pitkäai­kaislaitoksissa todetaan vuosittain potilaskuole­mia aiheuttaneita influenssaepidemioita. Vastuuntuntoinen ammattilainen huolehtii vuosittaisesta influenssarokotuksestaan, jotta hän ei altista hoitamiaan potilaita influenssa­infektiolle. nkIrJallISuutta 1 Lyytikainen O ym. Surveillance of influenza in Finland during the 2009 pandemic, 10 May 2009 to  8 March 2010. Euro Surveill 2011;16: pii: 19908. 2 http://www.who.int/influenza/en/3 http://www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit/laboratoriotoiminta/laboratoriotutkimukset/influenssan_laboratoriotutkimuk-set/influenssan_seuranta4 Van Kerkhove MD ym. Estimating age-specific cumulative incidence for the 2009 influenza pandemic:  a meta-analysis of A(H1N1)pdm09 serological studies from 19 countries. Influenza Other Respi Viruses 2013;7:872–86.5 Influenssakausi Suomessa, viikot 40/2012-20/2013 – Seuranta-raportti http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-973-26 Influenssakausi Suomessa, viikot 40/2013-20/2014 – Seuranta-raportti. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-261-47 World Health Organization. Recommended composition of influenza virus vaccines for use in the 2015 Southern hemisphere influenza season.8 Influenssarokotussuositus Suomessa syys- ja talvikaudella 2014-2015. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-316-19 http://www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/rokotteet/kausi-influenssarokote10 Julkunen I ym. Influenssavirukset – haaste rokotuksille. Duodecim 2012;128:1919–28.2805Suomen Lääkärilehti 43/2014 vsk 69

Sinun influenssarokotuksesi on osa potilasturvallisuutta

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/125569/Sinun%20influenssarokotuksesi%20on%20osa%20potilasturvallisuutta%20SLL432014-2804.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Sinun influenssarokotuksesi on osa potilasturvallisuutta

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari