Ekman, Niklas

Kurki, Pekka

Julkari

28 LÄÄKETIETOA FIMEASTA 1/2013Lähivuosina Suomen kaikkein myydyimmät (biologi-set) lääkkeet (taulukko 1) menettävät suojan biosi-milaarilääkkeitä vastaan. Useimmat kansainväliset lääkejätit ja lukuisat pienemmät lääkeyritykset ovat läh-teneet mukaan biosimilaarikehitykseen. Terveydenhuol-lossa ollaan kuitenkin edelleen epävarmoja biosimilaari-lääkkeiden suhteen, vaikka hinnat on saatu laskuun eikä turvallisuusongelmia ole todettu.Biologisten lääkkeiden osuus  lääkehoidossa lisääntyyTutkiva lääketeollisuus on siirtänyt tuotekehityksensä painopistettä biologisiin lääkkeisiin. Niiden osuus kehit-teillä olevista lääkkeistä on jo yli 30 %, joten uusia ja parempia biologisia lääkkeitä on odotettavissa. Valitetta-vasti lantilla on myös toinen puoli eli lääkekustannusten kasvu.Hintakilpailun puutteessa biologisten lääkkeiden kustannukset ovat pitkään nousseet nopeammin kuin muiden lääkeryhmien (Oravilahti ym. 2012). Yhteiskun-nan mahdollisuudet investoida tulevina vuosina huomat-tavasti enemmän lääkehoitoon eivät vaikuta hyviltä, jo-ten nykyinen kehitys on ennen pitkää kestämätön.Biosimilaarien tilanne EuroopassaBiologisten lääkkeiden kopioiminen on vaikeaa, joten rinnakkaislääkkeiden kehitysmalli ei sovi niille. Euroopan lääkeviraston ihmislääkekomitea (CHMP) on julkaissut useita ohjeistoja edistääkseen turvallisten ja tehokkaiden biosimilaarivalmisteiden kehitystä.Biosimilaarien myyntilupahakemuksia on tähän mennessä käsitelty 19. Neljä hakemusta on parhaillaan arvioitavana, joukossa ensimmäinen monoklonaalinen vasta-aine. Suomessa on tällä hetkellä myynnissä kolme NIKLAS EKMANFTErikoistutkija, FimeaBiosimilaarit – LÄÄKEALAN  KUUMA PERUNA 2013PEKKA KURKILKT, dosenttiTutkimusprofessori, FimeaBiologisten lääkkeiden asema lääkehoidossa vahvistuu ja niiden osuus lääkekustannuksista kasvaa nopeasti, sillä lääketeollisuus on siirtänyt tuotekehityksensä painopistettä biologisiin lääkkeisiin. Lääkekustannusten kasvua voidaan jarruttaa käyttämällä biosimilaareja. Suomessa on jo myynnissä ﬁlgrastiimia, epoetiinia ja somatropiinia sisältäviä biosimilaareja.29LÄÄKETIETOA FIMEASTA 1/2013potilasrekistereitä. Esimerkiksi kasvuhormoni-biosimilaarilta edellytettyyn rekisteriin rek-rytoitiin 1 840 potilasta ja epoetiinirekisteriin 3 900 po-tilasta.Filgrastiimi-biosimilaarilta puolestaan vaadittiin erityisiä selvityksiä tehosta ja turvallisuudesta harvinaisissa kroo-nisissa neutropenioissa sekä kantasolujen luovuttajien seurantaa. Tehostetusta seurannasta huolimatta ei use-an vuoden käytön aikana ole todettu sellaisia haittavai-kutuksia, joita ei olisi esiintynyt alkuperäisvalmisteella.Vertailtavuuden osoittaminen  molekyyli- ja solutasollaNyt markkinoille pyrkivät, isokokoiset ja monimutkaiset biosimilaarit, kuten vasta-aineet, ovat analytiikan osal-ta haasteellisia. On kuitenkin käynyt selväksi, että riittä-vän tarkka analyyttinen vertailututkimus voidaan suorit-taa onnistuneesti myös näillä valmisteilla. Biosimilaarin ???????????????????Lääkevalmiste Tukkumyynti(milj. euroa)HUMIRA, reumalääke (adalimumabi) 38,4REMICADE, reumalääke (inﬂiksimabi) 28,3ENBREL, reumalääke (etanersepti) 26,9LANTUS, diabeteslääke (glargininsuliini) 26,6SERETIDE, astmalääke (salmeteroli, ﬂutikasoni) 26,5EBIXA, dementialääke (memantiini) 23,1LYRICA, epilepsialääke (pregabaliini) 22,2LEVEMIR, diabeteslääke (detemirinsuliini) 20,9SYMBICORT TURBUHALER, astmalääke (formoteroli ja budesonidi) 20,9BURANA, tulehduskipulääke (ibuprofeeni) 20,7Taulukko 1. Suomen 10 myydyintä lääkevalmistetta 2011. Biologisten lääkkeiden kauppanimet on vahvennettu. LÄHDE: SUOMEN LÄÄKEDATA OY 2012.EU:ssa biosimilaari-lääkkeen laadun  tulee täyttää samat  vaatimukset kuin  minkä tahansa  uuden biologisen lääkkeen.biosimilaariﬁlgrastiimia, kaksi epoetiinia ja yksi somatropiini.Kokemukset markkinoilla olevista biosimilaareistaOn hyvä muistaa, että termiä biosimilaari käytetään joskus myös sellaisista kopiolääkkeistä, joita ei ole kehitetty EU:ssa edellytettävien vaatimusten mukaan ja joilla ei ole asiaa EU:n lääkemarkkinoille (Weise ym. 2011). EU:ssa biosimilaarilääkkeen laadun tulee täyttää samat vaati-mukset kuin minkä tahansa uuden biologisen lääkkeen.Ennen myyntiluvan myöntämistä biosimilaari- ja alku-peräislääkettä on verrattu keskenään satunnaistetuissa ja sokkoutetuissa tutkimuksissa, yleensä useilla sadoilla potilailla. Tehon ja yleisten haittojen osalta myyntiluvan saaneet biosimilaarit ovat siis esikuvansa veroisia. Yllättävien, juuri kyseisestä biosimilaarivalmisteesta johtuvien haittojen varalta voidaan valmisteen riskinhal-lintaohjelmaan liittää erityisiä riskinhallintatoimia, kuten 30 LÄÄKETIETOA FIMEASTA 1/2013jatkokehityksen kannalta on ensisijaisen tärkeää ymmär-tää, miten havaitut erot vaikuttavat lääkkeen tehoon ja turvallisuuteen. Sama koskee myös alkuperäislääkkeitä. Tuotantoprosessin muutosten takia alkuperäis-lääkkeiden laatuproﬁilit saattavat muuttua ajan myötä (Schiestl ym. 2011). Jotta muutokset voidaan hyväksyä, tulee alkuperäislääkevalmistajan osoittaa vertailtavuus-tutkimuksissa, että muutetulla tuotantomenetelmällä tuotettu lääke on vertailukelpoinen myyntiluvan saaneen lääkkeen kanssa. Biosimilaarivalmisteen vertailtavuustut-kimukset ovat vaativampia, mutta samoja periaatteita käytetään molemmissa vertailtavuustutkimuksissa. Ko-kemusta erilaisista myös isoille ja monimutkaisille biolo-gisille lääkkeille tehtävistä vertailtavuustutkimuksista on siis olemassa jo ennestään.Kliinisiä väärinkäsityksiä ja kiistakysymyksiäBiosimilaarilääkkeen kehittämisessä on olennaista etsiä eroja vertailuvalmisteeseen, ei todistaa uudelleen alku-peräislääkkeen vaikuttavan aineen tehoa ja turvallisuut-ta. Erojen havaitsemiseksi tutkimuksissa on käytettävä niitä muuttujia, jotka ovat herkkiä, ei välttämättä niitä muuttujia, joiden avulla uuden vaikuttavan aineen teho lopullisesti todistetaan.Monilla biologisilla lääkkeillä on useita käyttöaihei-ta. Biosimilaaria ja alkuperäisvalmistetta verrataan sellai-sessa käyttöaiheessa, jossa mahdolliset erot paljastuvat helpoimmin. Jos lääkkeen vaikutus välittyy saman resep-torin kautta kaikissa käyttöaiheissa, voidaan olettaa te-hon ja turvallisuuden olevan samankaltaisia myös muissa käyttöaiheissa, kun otetaan huomioon biosimilaarin ja alkuperäislääkkeen samankaltaisuus fysikokemiallisissa ja toimintaa mittaavissa in vitro -testeissä sekä niiden farmakokineettinen bioekvivalenssi.Toinen kiistanalainen asia on biosimilaarien ja niiden viitevalmisteiden vaihtokelpoisuus. Väitetään, että alku-peräislääkkeen vaihto biosimilaariin sisältää riskejä, ku-ten immuunireaktioita. Näin voisi ollakin, jos biosimilaari olisi immunologisesti erilainen kuin alkuperäislääke.Biosimilaarivalmisteen kehitykseen kuuluu vertailu viitevalmisteeseen säännöllisillä immunologisilla testeillä, jatkuvassa annossa vähintään vuoden ajan. Jos eroja ei ole, vaihto voidaan tehdä sairaalassa ja valvotusti myös avohoidossa. Jos valmiste annetaan erityisellä antolait-teella, täytyy potilas mahdollisesti opettaa käyttämään uutta antolaitetta. Biologisten lääkkeiden vaihto ei ole suositeltavaa tie-tyissä tilanteissa, joissa potilaalla on erityisen suuri riski immunologisiin komplikaatioihin. Esimerkiksi hemoﬁlia-potilailla ei ole immunologista toleranssia normaaleille hyytymistekijöille, joten valmisteiden vaihtoa pyritään välttämään.Biosimilaarit globalisoituvatEuroopassa alun perin kehitettyä mallia biosimilaarilääk-keiden hyväksymiseksi sovelletaan nykyään laajasti myös muualla maailmassa. Kanadassa, Japanissa, Australiassa sekä useissa Aasian, Lähi-idän ja Etelä-Amerikan mais-sa on lakiperusta biosimilaarilääkkeille. Yhdysvalloissa kongressi hyväksyi lakiehdotuksen biosimilaarilääkkeistä maaliskuussa 2010, ja ensimmäiset ohjeistot julkaistiin helmikuussa 2012. Vaikka tilanne on viime vuosien aikana ohjeistojen yleistymisen myötä merkittävästi parantunut, globaalin lääkekehitysohjelman laatiminen biosimilaarilääkkeel-le on edelleen haastavaa. Johtavat lääkevalvontaviran-omaiset, kuten EMA ja FDA, keskustelevat jatkuvasti sii-tä, miten globaalia lääkekehitystä voitaisiin edesauttaa.Biosimilaarien tulevaisuus ja  vaikutukset terveydenhuoltoonVuonna 2017 on kopioinnilta suojaamattomia biologisia lääkkeitä noin 70 miljardin dollarin arvosta. Tämä näky-mä on houkuttanut sekä rinnakkaislääke- että innovatii-vista teollisuutta, ja vireillä on tiettävästi satoja biosimi-laarien kehitysprojekteja (Schoﬁeld 2012).Se, kuinka paljon terveydenhuolto Suomessa ja muu-alla voi hyötyä biosimilaareista, riippuu tällä hetkellä eni-ten siitä, halutaanko niitä käyttää. Vaikka monen biolo-gisen lääkkeen hintataso on biosimilaarien markkinoille tulon jälkeen laskenut kymmeniä prosentteja, eri maiden välillä on silti suuria eroja biosimilaarien käytössä. Suo-mi kuuluu toistaiseksi konservatiivisiin maihin. Tällainen ”merkkilääkkeiden” suosiminen on kallista ylellisyyttä.Erot biosimilaarien käytössä johtunevat osittain sii-tä, kuinka paljon biosimilaareista tiedetään ja mistä läh-teistä tieto on saatu. Tällä hetkellä alkuperäislääkkeet ja 31LÄÄKETIETOA FIMEASTA 1/2013Täsmällisintä tietoa nykyisistä biosimilaarilääkkeistä on saatavilla Euroopan lääkeviraston (EMA) verkkosivuilla (www.ema.europa.eu/ema) olevista julkisista arviointilausunnoista ja ohjeistoista.biosimilaarit kamppailevat lähinnä sairaaloiden perus-lääkevalikoimien tarjouskilpailuissa. Tulevaisuudessa lääkehuollosta vastaavien tahojen on päätettävä, odo-tetaanko biosimilaarien käytön lisääntymistä pelkän in-formaatio-ohjauksen varassa vai pitääkö biosimilaarien käyttöä ryhtyä ohjeistamaan samaan tapaan kuin rin-nakkaislääkkeiden osalta on tehty.Innovatiivinen lääketeollisuus on suhtautunut kriittisesti biosimilaareihin ja epäillyt, että ne kurjista-vat innovaatiota. Teollisuuden arvellaan investoineen biosimilaareihin jo yli 10 miljardia dollaria, ja tuotantoka-pasiteetti ja kliininen kehitystoiminta käyvät ylikierroksilla (Schoﬁeld 2012). Kokonaisuudessaan bioteknologiasek-tori on siis hyötynyt ja laajentunut. Samaan aikaan kehi-tetään kuumeisesti uusia, innovatiivisia biologisia ja pa-rannettuja versioita nykyisistä alkuperäislääkkeistä. Biosimilaarien käyttö johtaa tuskin lääkekustannus-ten laskuun. Säästynyt raha käytetään sen sijaan muihin lääkkeisiin, mukaan luettuna uudet innovatiiviset lääk-keet. Suurimman hyödyn saavat siis lopulta potilaat. KirjallisuuttaOravilahti T, ym. Biologisten lääkkeiden kustannukset.  Sic! 2012; 2(2): 47–9.Schiestl M, ym. Acceptable changes in quality attributes of glycosylated biopharmaceuticals. Nat Biotechnol. 2011; 29(4): 310–2.Schoﬁeld I. Biosimilars, boom or bust? SCRIP 100 2012.Weise M, ym. Biosimilars – why terminology matters.  Nat Biotechnol. 2011; 29(8): 690–3.

Biosimilaarit - lääkealan kuuma peruna 2013

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/120672/1_13%2028-31%20Biosimilaarit%20%e2%80%93%20l%c3%a4%c3%a4kealan%20kuuma%20peruna%202013.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Biosimilaarit - lääkealan kuuma peruna 2013

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari