Helenius, Ralf

Finnish

Journal.fi

Julkaisija Valtiotieteellinen Yhdistys ry Utgivare Statsvetenskapliga Föreningen rfPILVIÄ JYVÄSKYLÄN TAIVAALLAVoivatko ensi vuonna Jyväskylässä opintansa aloittavat enää lukea valtio-op­pia jatkotutkintoasteella? Helsingin Sano­mien mielipidepalstaa myöten on viime aikoina yhä äänekkäämmin kysytty: miten käy valtio-opin Jyväskylän yliopistossa? Merkitseekö tutkinnonuudistuksen voi­maanastuminen vuoden 1980 syksystä al­kaen, ettei valtio-oppia voi opiskella ny­kyistä cum laude-tasoa pidemmälle?Yhteiskuntatieteellisiä perustutkintoj a koskevasta asetusluonnoksesta ei Jyväsky­län osalta löydy valtio-opista minkään­laista mainintaa. Aine ei esiinny ehdotet­tujen koulutusohjelmien joukossa. Tämä on ymmärrettävää, sillä valtio-opin edus­tajat eivät tieteenalansa erityiseen luon­teeseen ja kokemuksiin mukanaolosta »yh­teiskuntasuunnittelun koulutusohj elmana» vuodesta 1975 lähtien vedoten ole halun­neet tällaista järjestelyä; miksi järjestää opinnot kaavamaisesti »putkitettuina» kun joustavampiakin mahdollisuuksia on tar­jolla. Niinpä valtio-oppi sopisi varsinkin ns. koulutusohjelmiin kuulumattomaksi ja toisaalta niissä muita aineita korvaavaksi tieteenalaksi, jollaisia ovat asetusluonnok­sen mukaan filosofia ja kansantaloustiede.Jyväskylän yliopistoon perustettiin jo vuonna 1960 yhteiskuntatieteen apulais­professuuri historianopetuksen tukiaineek­_ JOENSUUNko r keako u lun  kir jasto  0  9 "H -si. Yhteiskuntatieteen virkojen hoitajina on koko ajan ollut valtio-opin tutkijoita. Valtio-opin alempia arvosanoja on voitu suorittaa vuodesta 1967 alusta lukien, lau­datur-arvosanoja syyslukukaudesta 1968 lähtien. Ensimmäiset valtio-opin pääaine­opiskelijat on valittu tiedekuntaan syksyl­lä 1969. Valtio-opin apulaisprofessorin vir­ka on perustettu 1. 9.1972 lukien. Aluksi valtio-opin laudatur-opetus hoidettiin jon­kun (muussa yliopistossa toimivan) valtio- opin professorin valvonnassa. Vuoden 1975 alusta alkaen on tiedekunnan päätöksellä valtio-opin apulaisprofessori vastannut myös laudatur-opetuksesta, ja samasta ajankohdasta lähtien on järjestetty mah­dollisuudet tieteelliseen jatko-opetukseen.Tällä hetkellä valtio-opin laitoksessa on siis kaksi apulaisprofessoria sekä lisäksi kaksi yhteiskuntatieteen assistenttia, val­tio-opin päätoiminen tuntiopettaja sekä kaksi professorin pätevyyden omaavaa valtio-opin dosenttia (lisäksi kaksi dosent- tihakemusta on vireillä). Valtio-opin pro­fessuurin perustaminen on ollut vireillä jo 1960-luvulta lähtien.Syyskuuhun 1979 mennessä on valmis­tunut 81 valtio-opin gradututkimusta. Vii­me vuosina kiinnostus valtio-opin opiske­luun pää- tai sivuaineena on kasvanut: esimerkiksi syksyllä 1979 aloittavassa lau­170datur-seminaarissa on parikymmentä osan­ottajaa, ja laitoksessa tekeillä olevan tut­kimuksen mukaan opiskelijamäärä opetta­jaa kohden on (valtio-oppi ja yhteiskunta­tiede yhteen laskien) ollut suurimpia ellei suurin tiedekunnassa. Vuoteen 1986 men­nessä valmistuville valtio-opin pääaine­opiskelijoille on joka tapauksessa taattu jatkokoulutuskelpoisuus, ja heitä varten on lisensiaattiopetusta laitoksella joka ta­pauksessa järjestettävä.Sivistyspoliittisen ministerivaliokunnan asiantuntijatyöryhmän ns. Borgin työryh­män marraskuussa 1978 julkistaman muis­tion mukaan pienten aineiden asema olisi tutkinnonuudistuksessa turvattava erityis­järjestelyin. Niinpä asetuksen 16 § kirjoi­tettiin sellaiseen muotoon, että se tämän myös käytännössä mahdollistaa, vaikkapa nykyisen arvosanajärjestelmän mukaisesti. Jatkokoulutuksen tulisi olla mahdollinen myös näissä aineissa. Tämän vuoden tou­kokuussa julkistetun yhteiskuntatieteelli­sen alan tutkinnonuudistuksen yhteistyö­elimen mukaan koulutusohjelmiin kuulu­mattoman tieteenalan on jatkokoulutuskel­poisuuden saavuttamiseksi katsottu vaati­van professoritason opetusta. »Nämä tie­teenalat voidaan ottaa asetukseen kun korkeakoulussa on alan jatkokoulutuskel­poisuuden saavuttamiseksi tarvittavat opetta j avoimat».Tämän ns. kakkosasetustyöryhmän muis­tiossa todetaan kuitenkin: »Työryhmäntarkoituksena on, että opetusta näillä tie­teenaloilla edelleen jatketaan jatko-opin­toja ja sivuaineopintoja varten.» Ratkai­sevaa ei ole itse asiassa vielä mukanaolo asetuksessa vaan tiedekunnan tutkinto­säännön sisältö. Muistiossa sanotaan vielä, että »Tämän lisäksi tulee jatko-opiskelu­oikeus voida saavuttaa myös muilla tie­teenaloilla sen mukaan kuin tutkintosään­nössä määrätään». Siis laudatur-tasoisen opetuksen antaminen ei sittenkään liene vaarassa, mutta pääaineasema ja jatkokou­lutuskelpoisuus jäävät riippuvaisiksi tie­dekunnasta itsestään.Valtio-opin aseman turvaamiseksi var­min tae on tietysti professorin saaminen aineeseen. Mutta tähänastisen odotuksen perusteella alkaa epäillä sitä, että profes­suurin odottaminen muistuttaa Godot’n odottamista Beckettin näytelmässä.Riippumatta professuurin toteutumisesta on joka tapauksessa huolehdittava tiede­kunnan tutkintosäännössä siitä, että val­tio-opin tieteenalaohjelmaan valitaan pää­aineopiskelijoita ja heidän jatkokoulutus- kelpoisuutensa turvataan. Tätä edellyttä­vät jo nykyisten opiskelijain oikeusturva- näkökohdat samoin kuin yliopistojen kes­kinäinen tasa-arvo monipuolisten yhteis­kuntatieteellisten opintojen mahdollistaja­na. Olisi todella vakava tahra Jyväskylän yliopiston maineelle, jos asiaa ei kyettäisi valtio-opin opiskelijoita ja tieteenalaa tyy­dyttävällä tavalla hoitamaan.O l a v i  B o r g R a l f  H e l e n i u s

Pilviä Jyväskylän taivaalla

https://journal.fi/politiikka/article/download/150286/96293

Pilviä Jyväskylän taivaalla

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Journal.fi