Tutkimuksessa käsittelen ennallistettavan suon todellistumista ennallistamisoppaassa. Samalla suo käsitetään ympäristöpolitiikan ilmentymäksi. Ontologian politiikan ja toimijaverkkoteorian ajatuksia hyödyntäen tutkimuksessa tarkastelen, millaisista toimijoista ja verkostoista suon eri todellisuudet koostuvat.
Ennallistettava suo todellistuu kolmella eri tavalla ennallistamiskäytännöissä. Hallinnan suolla keskiöön nousee veden sijainti ja sen hallinta, johon ihmiset pyrkivät. Suo todellistuu veden hallintaan tähtäävissä käytännöissä, kuten patojen tukkimisessa. Elinympäristönä todellistuvalla suolla suo todellistuu lajiston tarkkailun kautta. Ennallistettava suo rakentuu tietynlaisista eliöistä, joiden läsnäolo suolla tekee suosta suon. Samalla suo näyttäytyy monimuotoisen lajiston elinpaikkana. Näkymätön suo puolestaan todellistuu erilaisissa mittauksissa, joilla tarkkaillaan veden pintaa ja aineiden kiertoa suolla. Käytäntöjen kautta suo liitetään ilmaston muodostamaan verkostoon, jossa sen tehtäväksi muotoutuu ilmastonmuutoksen hillintä. Eri suon todellisuuksien rakentamiseen osallistuu monenlaisia toimijoita ihmisistä eläimiin ja kasveista koneisiin. Ihmiset ovat keskeisessä asemassa suon todellistumisessa, mutta oppaassa ihmisten roolia usein häivytetään ja peitellään esimerkiksi antamalla koneille toimijuutta. Suo muodostuu monenlaajuisissa verkostoissa, jotka kattavat niin suolla keskenään vuorovaikutuksessa olevat osaset kuin maailmanlaajuisen ilmaston verkoston.
Ennallistettu suo ilmentää ympäristöpolitiikkaa, joka perustuu ympäristön hallintaan. Taustalla vaikuttaa ajatus ihmisten aiempien toimien häivyttämisestä ja suon muokkaamisesta luonnollisemmaksi. Samalla määrittyy suon oikea olemisen tapa, joka määrittyy veden pinnan tason, oikeanlaisen lajiston ja aineidenkierron kautta. Tutkimuksessa suo näyttäytyy hankalasti määriteltävänä ja rajattavana kokonaisuutena, sillä se todellistuu monien verkostojen osana
