Tutkielma on temaattisesti kiinnostunut erityisesti 1990-luvulla räjähdysmäisesti kasvaneista yksityisistä sotilas –ja turvallisuusalan yrityksistä. Työn tarkoituksena on avata näiden yritysten sekä Yhdistyneiden kansakuntien (YK) välistä yhteyttä sekä tutkia, millaista toimijuutta YK yrityksistä tuottaa. Tutkielman lähtökohtana on asetelma, jossa YK on itse perinteisestä normatiivisesta suhtautumisestaan huolimatta toimialan merkittävä asiakas, sekä lukuisista eri tekijöistä sekä kehityssuunnista johtuen kasvavasti kiinnostunut yritysten tuottamista palveluista.
Työ lähestyy tutkimusaineistoa vahvan teoreettisesta näkökulmasta. Teoria koostuu Sarah Percyn teoksessa Mercenaries: The History of a Norm in International Relations (2007) esitetystä kieltävän normin käsitteestä. Teorian ydinajatuksena on kansainvälisissä suhteissa läpi historian vaikuttanut kieltävä normi, joka esittää palkkasoturit moraalisesti ongelmallisina, sillä he ovat yksinomaan motivoituneet rahasta – ja he eivät näin ollen toimi aatteesta – ja toisekseen, toimivat legitiimiksi koetun kontrollin ulkopuolella. Analyysin tehtävänä on peilata tätä kieltävää normia tutkimusaineistoon ja tutkia, kuinka voimakkaasti normi on aineistossa havaittavissa. Kysymys on kiinnostava ottaen huomioon toisaalta YK:n aiemman, vahvasti normatiivisen diskurssin sekä toisaalta sen oman, edelleen kasvavan riippuvuussuhteen yksityisistä sotilas –ja turvallisuusalan yrityksistä.
Analyysi osoittaa, että kieltävä normi vaikuttaa edelleen YK:n tuottamassa puheessa. Yksityiset sotilas –ja turvallisuusalan yritykset nähdään melko verrannollisina palkkasotureihin, joskin tämä diskurssi vaimenee mitä myöhäisemmästä aineistosta on kyse. Tämä näkyy muun muassa siinä, että yritysten sekä niiden työntekijöiden nähdään omaavan yksinomaan rahallisia intressejä. Yhtä lailla, yritysten toiminta nähdään uhkana valtion harjoittamalle väkivallan monopolille. Tästä huolimatta yritykset nähdään myös YK:lle tarpeellisina, sekä niiden läsnäolon lopullisuus YK:n kontekstissa tunnustetaan
