Tutkimuksen tausta ja tarkoitus: Tutkimus kiinnittyy yhteiskunnassa tapahtuvaan väestön ikääntymisen mukanaan tuomiin haasteisiin. Näihin haasteisiin vastataan uudella Vanhuspalvelulailla. Tutkimuksen tarkoituksena on normatiivisten ja teoreettisten lähtökohtien pohjalta kuvata Vanhuspalvelulain mukaisen palvelutarpeen arvion toteutumista. Tutkimus toteutettiin iäkkäiden henkilöiden haastatteluilla ja työntekijöille suunnatulla kyselyllä. Näin kerättiin kokemuksia iäkkään henkilön monipuolisen palvelutarpeen arvioinnin ja osallisuuden toteutumisesta sekä vastuutyöntekijän tarpeellisuuden määrittämisestä.
Aineisto ja menetelmät: Aineisto on kerätty Webropol – kyselyllä ja teemahaastattelulla. Kvantitatiivinen aineisto analysoitiin perusmenetelmien lisäksi pääkomponenttianalyysin perusteella tehdyillä summamuuttujilla tietoa tiivistäen ja lopuksi moniulotteisella korrespondenssianalyysillä (MCA) hyödyntäen SPSSohjelmaa. Kvalitatiivinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen aineiston tulokset yhdistettiin loppuanalyysissä.
Tulokset: Mitä kattavammin toimintakyvyn eri osa-alueet huomioitiin palvelutarpeen arvioinnissa, sitä monipuolisemmin palvelutarpeen arviointi toteutui ja johti hyvään palvelusuunnitelmaan sekä palveluiden toteutumiseen. Palvelutarpeen arvioinneissa fyysinen ja kognitiivinen toimintakyky painottuivat selvästi eniten ja vastaavasti sosiaalinen sekä psyykkinen toimintakyky ja toimijuus jäivät vähemmälle huomiolle. Erityisesti riippuvuudet ja ihmissuhdeongelmat jäävät katveeseen palvelutarpeen arvioinnissa. Työntekijän ammattitausta vaikutti jonkin verran siihen, mikä toimintakyvyn osa-alue painottuu eniten palvelutarpeen arvioinnissa. Palveluiden oikeaaikaisuus nousi haasteeksi molemmissa aineistoissa.
Johtopäätökset: Ikääntyneiden palveluihin tarvitaan toimintamallien uudistamista ja asennemuutosta. Palvelutarpeen arviointi on liiaksi palvelujärjestelmälähtöistä ja näin ollen iäkkäät henkilöt eivät aina koe saavansa tarkoituksenmukaisia palveluita. Erityistä huomiota on kiinnitettävä myös palveluiden oikea-aikaisuuteen. Iäkkäiden henkilöiden osallisuus mahdollistuu eri palveluvaihtoehtoja monipuolisesti esittämällä. Omaa aktiivisuutta pidetään lähtökohtana osallisuuden toteutumiselle, mikä toimijuudeltaan heikentyneillä ikääntyneillä henkilöillä ei toteudu. Vastoin yleisiä käsityksiä läheis- ja naapuriapu toimivat ja ovat merkittävässä osassa iäkkäiden henkilöiden kotona selviytymisessä. Vastuutyöntekijän rooli korostuu etenkin ikääntyneen henkilön kohdalla sosiaalisten turvaverkkojen puuttuessa ja toimijuuden ollessa heikentynyt.
Tulosten hyödyntäminen: Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää Vanhuspalvelulain toimeenpanossa ja iäkkäiden henkilöiden palvelujärjestelmän kehittämisessä.The aim and purpose of this study is how to attach the challenges of ageing of the population in a Finnish society. These challenges are responded by a new Act on Older Person’s service. The purpose of this study is, based upon normative and theoretical starting points, to describe how the Act on Older Person's Service, according to the service needs assessment is implemented. The study was conducted by interviewing older people and workers with a targeted questionnaire survey. Thus data collected, the experiences of the older people, their diverse service needs assessment and implementations of participation and also to determinate the need of employee who is in charge.
Method: The data were collected by implementing Webropol - survey and theme interviews. The quantitative data were analyzed, in addition to the basic methods of principal component analysis, which was based to the summation variable data that were summarized and finally, using the multi-dimensional correspondence analysis (MCA) utilizing the SPSS program. The qualitative data was analyzed using content analysis. Quantitative and qualitative data were combined in the final stage as one analysis.
Results: The more comprehensive way the capabilities of various aspects of the service were taken into account in the assessment of the service need, the more diversely it was completed and it resulted to a good service plan, as well as realization of the services. According to the service needs assessments the physical and cognitive capacity were most emphasized factors, and correspondingly, social- and mental functioning and being participant were paid less attention. In particular, addictions and interpersonal problems were left with less attention in the service needs assessment. The employee's professional background had some effect on what functional aspects were focused on in the most service needs assessment. The right timing of the services emerged as a challenge within the both material.
Conclusions: Within the services for the elderly, there are needed new approaches and attitude change. Service needs assessment is too service-oriented and, therefore, older people do not always feel they receive the appropriate services. Particular attention needs to be paid to the right timing of the services. The participation of the older people becomes a possibility when one presents diverse options of the services. Older peoples own activity is considered to be the starting point for the realization of inclusion, which is compromised when the individual's functional ability and agency is debilitated and thus is not realized. Contrary to general perceptions that regards the close and neighborly help, it does function, and it is an important part of the coping of older people at their home. Employee who is responsible, his/hers role is emphasized particularly when older people are lacking of their social safety nets and their personal functions are impaired. The results can be utilized in the implementati n of the Act on Older Person's Service, and developing the service system for the older people.Yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n ja Lapin yliopiston Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan Kuntoutuksen sekä Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma, ylempi (AMK), Sosiaalityön koulutusohjelm
