thesis

Miesten kokemus isyydestään lastensuojelun tilannearviossa

Abstract

Tutkimuksessa tutkittiin isien kokemaa vanhemmuutta omaan lapseen kohdistuneen lastensuojeluilmoituksen tilannearvion yhteydessä. Tavoitteena oli tuoda näkyväksi isien perheensisäistä kokemuksellista vanhemmuutta suhteessa puolisoon ja lapseen sekä tarkastella isien näkemystä siitä, miten lastensuojeluilmoitustilanne koski heidän isyyttään. Sukupuolikysymykset ovat oleellisia lastensuojelussa, koska työ on perinteisesti ollut naissosiaalityöntekijöiden työtä äitien kanssa, jolloin isien osallisuus jää vähäiseksi. Miehiä ei saa nähdä sosiaalityössä pelkkinä ongelmien aiheuttajina vaan perhettä voidaan parhaiten auttaa, jos isien kertomat voimavarat vanhemmuudessa saadaan todelliseen käyttöön ja osallisuus vahvistuu. Lastensuojelutyöstä puuttuvat suunnitelma isien tukemiseksi sekä isät huomioivat työmenetelmät. Tutkimus oli laadullinen tutkimus, jossa isien kokemusta tutkittiin hermeneuttis-fenomenologisella tutkimusotteella. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoiduilla lyhyillä kahdenkeskisillä teemahaastatteluilla toimisto- ja kotikäynneillä sekä puhelimitse kuudeltatoista isältä aikavälillä 11.3 – 24.6 2013 Oulunsalon lastensuojelussa. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla, luokittelemalla ja tyypittelemällä kokemusten merkitystihentymiä. Analyysissä käytettiin apuna SPSS-tilasto-ohjelmaa, jolla laskettiin tunnuslukuja sekä vertailtiin ja ristiintaulukointiin merkitysmuuttujia taustamuuttujien kanssa. Valtaosa isistä oli 30-40-vuotiaita, ammattitutkinnon suorittaneita, työssäkäyviä, parisuhteessa olevia ja lasten kanssa yhdessä asuvia. Seitsemän oli eronnut. Lastensuojeluilmoitusten tärkeimpiä huolia olivat alkoholin käyttö, parisuhdeväkivalta sekä lasten pahoinpitelyepäilyt. Haastattelutilanteissa korostui isien vaikeus sanoittaa vanhemmuuttaan. Kokemuksissa suhteessa lapseen korostuivat toiminnallisuus, pehmoisyys, elämän opettajana toimiminen, kurinpitäminen sekä läsnäolo. Suhteessa puolisoon isän rooli näyttäytyi kokemuskuvauksissa tasa-arvoisuutena, kasvattajuutena, kotitöiden tekijyytenä, elättäjyytenä ja omien lasten hoitajuutena. Alkoholia käyttävien sekä eronneiden isien vanhemmuus näkyi kokemuskuvauksissa heikompana kuin muilla iseillä. Isät kokivat lastensuojeluilmoituksen ja tilannearviotilanteen negatiivisten tunteiden kautta ja toivat esille tavoitteita isyyden parantamisesta. Tutkimusasetelmassa lastensuojelukontekstin epäsuhtainen valtatilanne näkyi isien pyrkimyksissä kuvata vanhemmuuttaan mahdollisimman hyvänä ja nykyhetken negatiivisia asioita ohittaen. Tästä johtuen isyys näyttäytyi vahvana eikä aineistoon päätyneet tilannearviotapaamisista poisjättäytyneet isät

    Similar works