Tutkielmassa tarkastellaan ehdollisena hyväksyttyjä yrityskauppoja. Yrityskauppavalvontaa kohdistetaan tietyt liikevaihtorajat ylittäviin yrityskauppoihin. Yrityskauppa voidaan hyväksyä sellaisenaan tai ehdollisena tai se voidaan kieltää kokonaan. Tutkielman tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, milloin yrityskauppa voidaan hyväksyä ehdollisena, ja siitä, minkälaisia ehtoja yrityskaupoille voidaan asettaa. Ensimmäiseen kysymykseen vastaamiseksi on selvitetty ehdollisena hyväksyttyjen yrityskauppojen, sellaisenaan hyväksyttyjen yrityskauppojen ja kiellettyjen yrityskauppojen välistä rajanvetoa. Tämän jälkeen on oikeusdogmaattista metodia hyödyntäen perehdytty siihen, minkälaisia ehtoja yrityskaupoille on käytännössä asetettu.
Yrityskauppa voidaan hyväksyä ehdollisena silloin, kun yrityskaupasta aiheutuvat haitalliset kilpailuvaikutukset voidaan poistaa tai korjata ehtoja asettamalla. Yrityskaupoille asetettavat ehdot voivat muodostua rakenteellisista ehdoista, käyttäytymisehdoista tai näiden yhdistelmistä. Rakenteelliset ehdot kohdistuvat liiketoiminnan tai sen osan myymiseen taikka immateriaalioikeuden myymiseen. Käyttäytymisehdot puolestaan kohdistuvat yrityksen tulevaan käyttäytymiseen ja ne voivat siten sisällöltään olla hyvinkin vaihtelevia. Rakenteellisia ehtoja pidetään käyttäytymisehtoihin nähden ensisijaisina, mutta käytännössä suurin osa Kilpailu- ja kuluttajaviraston asettamista sitoumuskokonaisuuksista muodostuu rakenteellisten ehtojen ja käyttäytymisehtojen yhdistelmistä. Euroopan komissio puolestaan on noudattanut rakenteellisten ehtojen ensisijaisuutta ratkaisukäytännössään.
Myös rakenteellisten ehtojen ja käyttäytymisehtojen sisällä on mahdollista tunnistaa tietyntyyppisiä ehtoja. Jokainen yrityskauppa on kuitenkin yksittäistapaus ja siten myös yrityskaupparatkaisuissa asetetut ehdot eroavat toisistaan. Tutkielmassa arvioidaan myös ehdollisena hyväksyttyjen yrityskauppojen ja ehtojen tulevaisuuden näkymiä. Ehdollisena hyväksyttyjen yrityskauppojen määrän uskotaan lisääntyvän ja niissä asetettavien ehtojen sisällön arvioidaan rakenteellisten ehtojen osalta pysyvän melko samanlaisena. Käyttäytymisehtojen osalta ehtojen sisällön uskotaan monipuolistuvan entisestään
