Tässä tutkimuksessa tarkastellaan oppilaiden yrittäjämäisen toiminnan ilmenemistä ja tukemista musiikin perusopetuksessa. Tutkimus edustaa tapaustutkimusta, jossa opettaja tutkii omaa työtään musiikin opettajana. Työn keskiössä on 7. luokan musiikin opetukseen suunniteltu ja luotu opetuskokeilu, musiikin oppimisympäristö, jonka tavoitteena on ollut edistää oppilaiden yrittäjämäistä toimintaa. Oppimisympäristön suunnittelussa on nojauduttu Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004-asiakirjaan, erityisesti sen sisältämään ”Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys” -aihekokonaisuuteen sekä musiikin opetussuunnitelmaan.
Yrittäjämäinen toiminta on yksi yrittäjyyskasvatuksen osa-alue. Tähänastinen yrittäjyyskasvatuksen tutkimus on painottunut ylimmille koulutusasteille. Tässä työssä yrittäjämäinen toiminta määritellään perusopetuksen tehtävän eli kasvun ja oppimisen näkökulmasta, erityisesti musiikin opiskeluun soveltaen.
Tutkimus rakentuu kahdesta empiirisestä vaiheesta. Ensimmäisessä vaiheessa selvitetään sisällönanalyysin avulla se, miten Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 ohjeistaa oppilaiden yrittäjämäistä toimintaa. Tulokset osoittavat, että asiakirja ei tarkenna selkeästi yrittäjämäisiä toimintatapoja. Yrittäjämäinen toiminta näyttäytyy selkeimmin innovatiivisuutena ja päämäärätietoisuutena. Toisessa vaiheessa tutkija-opettaja suunnittelee musiikin oppimisympäristön siten, että se mahdollistaa ja tukee oppilaiden yrittäjämäistä toimintaa. Tehty sovellus kuvataan tarkoin. Opetusjärjestelyjen aikana seurataan oppilaiden yrittäjämäisen toiminnan ilmenemistä.
Tutkimuksen toiseen vaiheeseen osallistuivat seitsemännen vuosiluokan yhden oppilasryhmän oppilaat (N = 26). Tutkimusaineistona ovat oppilaiden päiväkirjoihinsa tekemät muistiinpanot, joita oppilaat kirjoittivat jokaisen opiskelutilanteen jälkeen. Litteroitua päiväkirja-aineistoa kertyi 251 sivua. Lisäksi aineistona ovat oppituntien video- ja mp3-tallenteet sekä opettajan tutkijapäiväkirja. Aineisto kerättiin lukuvuonna 2006 – 2007.
Musiikin oppimisympäristön toteutus pyrki antamaan mahdollisuuksia yrittäjämäiseen toimintaan niin soitto-, kuuntelu- kuin laulupainotteisessa musiikin opiskelussa. Oppilaille annettiin mahdollisuus valintoihin ja omakohtaisiin päätöksiin erilaisten vaihtoehtojen puitteissa. Jokaiselle oppilaalle muodostui omanlainen musiikin opiskelupolku, jossa he kuvasivat yrittäjämäistä toimintaa opettajan antamien käsitteiden valossa sekä vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Keskeisiksi yrittäjämäisiksi työtavoiksi ja ominaisuuksiksi nousivat mm. aloitekyky, itseluottamus, pitkäjänteisyys, yhteistyökyky, epävarmuuden sietäminen ja virheistä oppiminen. Oppilaiden yrittäjämäinen toiminta ilmeni eri tavoin soitto-, kuuntelu- ja laulupainotteisessa opiskelussa.
Tulokset osoittavat yrittäjämäisen toiminnan mahdollistuvan opetusjärjestelyillä. Tulokset myös kuvaavat musiikin oppiaineen haasteellisuutta. Yrittäjämäinen toiminta musiikin opiskelussa sai erilaisia piirteitä riippuen siitä, onko oppilas harrastunut, kiinnostunut vai musiikkia harrastamaton.
Tutkimuksen avulla voidaan kehittää yrittäjämäisen toiminnan oppimista ja opettamista perusopetuksen käytännöissä, opetussuunnitelmatyössä sekä opettajankoulutuksessa.In this research, the manifestation and support of pupils’ enterprise action in the basic education of the subject of music was studied. The research was a case study where the teacher researched her own work as a music teacher. A teaching experiment that was designed and created for the seventhgraders’ usic education and that was supposed to promote pupils’ enterprise action formed the core of the research. The design of the learning environment was based on the cross-curricular theme of “Participatory citizenship and entrepreneurship” and the curriculum of music education defined in National Core Curriculum for Basic Education 2004.
Enterprise action is one of the fields in entrepreneurship education. Until now, research on entrepreneurship education has been focused on upper educational levels. In this research, enterprise action is defined from the point of view of the task of basic education, that is the one of growth and learning, when applied especially in the study of music.
The research included two empirical phases. In the first phase, the way National Core Curriculum for Basic Education 2004 guides pupils’ enterprise action is analyzed through content analysis. The results showed that the document does not provide any specific definition of enterprise action. Most clearly, it appears as innovativeness and target-orientedness. In the second phase, the teacher-researcher designed the music learning environment that would enable and support pupils’ enterprise action. The application is carefully described in this report. The manifestation of pupils’ enterprise action was observed during the teaching arrangements.
One group of seventh-graders (N=26) participated in the second phase of the research. The research data was comprised of pupils’ diary notes that they were to write after each learning situation. The transcript of the diaries consisted of 251 pages altogether. In addition, video and mp3 recordings of the lessons and the teacher’s research diary were used as research data. The data was collected in the study year of 2006–2007.
The realization of the learning environment aimed at providing opportunities for enterprise action both in playing-, listening-, and singing-oriented music education. The pupils were given the possibility to choose and make voluntary decisions within the framework of a variety of options. Every student created their personal learning paths where they described enterprise action in the light of the concepts provided by the teacher and within their mutual interaction. Among others, the most salient enterprise ways of action and features were initiative, self-confidence, perseverance, ability to co-operate, tolerance of uncertainty, and learning through mistakes. The pupils’ enterprise action occurred differently in playing-, listening-, and singing-oriented studying.
The results showed that enterprise action can be made possible through teaching arrangements. In addition, the results illustrated the challenging nature of the subject of music. The manifestation of enterprise action in music lessons varied based on whether a pupil was interested in music or not or had music as his or her hobby.
This research can be useful when developing the learning and teaching of enterprise action in the practices of basic education, curriculum design, and teacher education
