Teknologian nopea kehitys on tuonut henkilötietojen suojeluun uusia haasteita. Vuonna 1995 annettu EU:n henkilötietodirektiivi on yhä keskeinen Euroopan tietosuojalainsäädännössä, vaikka se on annettu jo yli 17 vuotta sitten. Nykypäivän uusiin tilanteisiin tarvitaan uutta sääntelyä. Eurooppalaiseen henkilötietojen suojaan tarvitaan myös yhdenmukaisuutta. Unionin jäsenvaltiot ovat kaikki implementoineet henkilötietodirektiivin eri tavalla. Henkilötietojen suoja perusoikeutena ei toteudu samanlaisena jokaiselle unionin kansalaiselle. Lisäksi tietosuojan erilainen taso jäsenmaiden välillä rajoittaa digitaalisten sisämarkkinoiden kasvua.
Euroopan komissio on antanut tammikuussa 2012 ehdotuksen uudesta tietosuojasääntelystä EU:ssa. Tulevan sääntelyn tavoitteena on luoda kattava ja johdonmukainen säädöskehys kattamaan kaikki unionin toimivaltaan kuuluvat alat, mukaan lukien poliisiyhteistyö ja rikosasioissa tehtävä oikeudellinen yhteistyö. Tulevalla sääntelyllä vahvistetaan oikeusvarmuutta ja luottamusta käytännön toiminnan sujuvuuteen yksilöiden, talouden toimijoiden ja viranomaisen kannalta. Uudistuksessa rekisteröityjen yksilöiden oikeuksia tehostetaan, rekisterinpitäjille säädetään uusia velvollisuuksia ja valvontaviranomaisten asemaa ja riippumattomuutta vahvistetaan.
Uudistuksessa rekisterinpitäjät velvoitetaan nimittämään tietosuojavastaavia julkisella ja yksityisellä sektorilla. Tulevaisuudessa tietosuojavastaavat ovat todennäköisesti keskeisessä asemassa organisaatioissa, jotka käsittelevät henkilötietoja. Uudistus sisältää tietosuojavastaavan nimittämiseen, pätevyysvaatimuksiin, asemaan ja tehtävänkuvaukseen liittyviä sääntöjä. Periaatteessa tulevaisuudessa voidaan luottaa siihen, että tietosuojavastaavat kaikkialla Euroopassa pitävät huolta tietosuojasta käytännön tasolla samalla tavalla.
Eurooppalainen tietosuojalainsäädäntöuudistus on vielä kesken ja nähtäväksi jää, millaiset vaikutukset uudistuksella on kansalliseen lainsäädäntöön ja sisämarkkinakehitykseen sekä käytännön elämän tietosuojaan
