Opinnäytetyössä on tutkittu oikeusdogmaattisesta näkökulmasta sitä, millainen sopimus osakassopimus on, ketkä sen solmivat ja mistä siinä voidaan määrätä. Osakassopimuksen käsitteen ja sisällön lisäksi painopisteenä on osakassopimuksen elinkaaren loppupää, eli miten sopimus päättyy, miten siitä voi irtaantua vai voiko sekä mitkä ovat seuraukset jos syyllistytään sopimusrikkomukseen ja osakassopimus päätetään luvattomasti.
Osakassopimus on vapaamuotoinen sopimus, joka solmitaan yleensä kohdeyhtiön osakkeenomistajien kesken. Toisinaan yhtiökin voi olla sopimusosapuolena. Osakassopimuksessa sovitaan yhtiön asioista, muiden muassa sen hallinnoimisesta ja osakkeiden luovuttamisesta sekä osakkeenomistajien oikeuksista ja velvollisuuksista, eikä siitä ole erillistä lainsäädäntöä. Osakassopimus on sopimusoikeudellinen työkalu eikä sillä lähtökohtaisesti ole yhtiöoikeudellista sitovuutta.
Ellei sopimuksen päättymisestä ole toisin sovittu, siihen sovelletaan yleisiä velvoiteoikeudellisia periaatteita. Määräaikainen osakassopimus päättyy pääsääntöisesti määräajan päättymiseen ja toistaiseksi voimassaoleva sopimus on lähtökohtaisesti irtisanottavissa. Vain harvoin on mahdollista purkaa koko sopimus.
Usein osakassopimukseen sisällytetään vahingonkorvauslausekkeeksi velvollisuus suorittaa sopimussakko mikäli sopimusvelvoitteita rikotaan. Tällöin vältytään menettämästä vahingonkorvausta tilanteissa, joissa vahingon toteennäyttäminen olisi hankalaa. Sanktioksi on voitu myös sopia esimerkiksi osakkeisiin liittyvien hallinnoimisoikeuksien menettäminen sopimusrikkomuksen myötä. Mikäli sopimussakosta tai muusta vahingonkorvauksesta ei ole sopimuksessa maininta, sovelletaan jälleen velvoiteoikeuden yleisiä periaatteita vahingonkorvauksesta
