Tutkimuksemme tarkoituksena on tutkia työyhteisön merkitystä noviisiopettajan toimintaan luokan työrauhan rakentajana ja ylläpitäjänä. Teoreettisessa viitekehyksessä käsittelemme laajalti koulun työyhteisöä sekä työrauhaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Vastavalmistuneen eli noviisiopettajan näkökulma kulkee teorian mukana. Tutkimusotteemme on laadullinen ja aineistonkeruumenetelmänä olemme käyttäneet teemahaastattelua. Olemme haastatelleet tutkimustamme varten neljää ensimmäistä vuotta luokanopettajan työssä toimivaa henkilöä. Analysoimme aineistomme käyttäen sisällönanalyysia ja tutkimuksessamme yhdistyy niin aineistolähtöinen ja teoriaohjaava sisällönanalyysi. Lisäksi olemme käyttäneet analyysin tekemisessä apuna kvantifiointia.
Tutkimuksemme tuloksena työyhteisön merkitys noviisiluokanopettajan toimintaan luokan työrauhan rakentajana ja ylläpitäjänä näyttäytyy opettajan ammatillisen kehittymisen ja työhyvinvoinnin kautta. Tutkimuksessamme korostuu koulun yhteisöllisen toimintakulttuurin merkitys, jossa työntekijät jakavat keskenään ideoita ja tietoa työhön liittyvissä asioissa sekä tarjoavat toisilleen tukea erilaisissa ongelmatilanteissa. Opettajien työyhteisöissä vallitsee avun pyytämiseen kannustava ilmapiiri ja opettajilla on tunne siitä, että he saavat tarvittaessa tukea ongelmatilanteisiin. Tunne avun saamisesta on noviisiopettajalle tärkeää, koska apua saadakseen on opettajan omalla aktiivisuudessa ja aloitteella suuri rooli.
Mitä yhteisöllisempi koulun toimintakulttuuri on, sitä korkeampaa kollegiaalisuuden tasoa koulussa toteutetaan. Yhteisöllisen toimintakulttuurin omaavissa kouluissa yhden opettajan ongelmat koetaan yhteisiksi ja niihin etsitään yhdessä ratkaisua. Yhteisöllisessä toimintakulttuurissa opettajat tekevät myös laajasti yhteistyötä keskenään. Yhteistyö muiden työyhteisön jäsenten kanssa mahdollistaa opettajan ammatillisen kehittymisen esimerkiksi itsereflektion avulla
