Koululiikuntaan liittyviä kokemuksia on tutkittu suhteellisen runsaasti. Useiden tutkimusten mukaan koululiikunnan kokemisen taustalla on voimakkaasti opettajan toiminta. On tärkeää, että liikuntaan liittyviä kokemuksia ja merkityksiä tarkastellaan myös opettajien näkökulmasta. Tämä antaa mahdollisuuden tuoda näkyviin, miten itselle merkitykselliset asiat heijastuvat opetukseen ja kokemuksiin, joita oppilaat saavat liikunnasta. Tämän tutkimuksen tehtävänä on muodostaa tutkimushenkilöiden liikunnanopettajan työtä kuvaava merkitysverkosto ja kehittää, perustella sekä testata uutta teoreettista käsitettä liikuntapääoma tähän tutkimukseen sovelletun fenomenologisen metodin avulla. Metodiset ratkaisut nojautuvat Giorgin ja Perttulan fenomenologisten metodien kehittelyihin. Tutkimushenkilöinä on 11 liikunnan aineenopettajaksi pätevöitynyttä luokanopettajaa. Tutkimusaineisto muodostui tutkimushenkilöiden avoimista haastatteluista sekä kirjallisesta aineistosta. Tutkimuksen teoreettisena ja metodologisena viitekehyksenä toimivat fenomenologia ja holistinen ihmiskäsitys.
Liikunnanopettajan työn merkityksiä kuvataan viidestä sisältöalueesta koostuvan yleisen merkitysverkoston avulla. Merkitysverkoston kuvailevan analyysin perusteella opetuksessa korostuu oppilaan yksilöllisyys ja huomio kiinnittyy organisointiin sekä oppimisympäristöjen luomiseen. Liikunnalliset taidot tuodaan esiin voimakkaasti liikuntalajien kontekstissa, jolloin korostuu yksilön osaaminen suhteessa lajin vaatimiin taitoihin. Ilmaisu, esteettisyys ja yhteiset kokemukset osana liikuntaa jäävät suhteellisen vähälle merkitykselle. Oppilaan hyvinvointi nähdään melko puhtaasti yhteiskunnan terveyspuhetta edustavan fyysisen olomuodon kautta. Tutkimushenkilöiden liikunnallisissa kokemuksissa saadaan näkyviksi holistisen ihmiskäsityksen eri olomuodot. Työlle annettavia merkityksiä kuvataan kehon, tajunnan ja situaation vaikuttamisen kanavien kautta. Itse opetukseen liittyvän työn kuvaukset painottuvat voimakkaasti situaation kanavan käyttöön. Työn ja liikunnanopettajuuden tulevaisuuden kuvauksissa
merkitykset tuodaan esiin kaikkien vaikuttamisen kanavien kautta. Kuvattaessa kokemuksia, joita oppilaiden halutaan saavan opetuksesta, painottuu tajunnan kanavan käyttö.
Käsite liikuntapääoma tarkoittaa yksilön liikunnallisista kokemuksista kertynyttä pääomaa. Kytken sen osaksi Bourdieun kulttuurista pääomaa, joka yksilöllä ilmenee tapoina ja taipumuksina. Liikuntapääoma voi muodostua kilpailun, terveyden, ilmaisun, yhteisöllisyyden ja itsen kehittymisen osaalueista. Tälle tutkimusryhmälle muodostuneessa liikuntapääomassa terveyden ja itsen kehittymisen osa-alueet ovat vallitsevia. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että tutkimushenkilöt kokevat työssään merkitykselliseksi oman vallitsevan liikuntapääoman mukaiset asiat. Tämä myös näyttää ohjaavan tutkimushenkilöiden liikunnan opetusta sekä tapoja kohdata ja nähdä liikkuva oppilas.
Tutkimus avaa uuden ajattelutavan liikunnan opettamiseen ja opettajan työhön. Kun opettaja sisäistää holistisen ihmiskäsityksen ja sen mukaiset vaikuttamisen kanavat sekä näkee liikuntapääoman oppilaille tarjottavana opetuksen perustana, hän voi suunnitella opetuksen vaihtoehtoisella tavalla ottaen huomioon niin yksittäisen oppilaan kuin koko koulun.Experiences of physical education have been studied relatively abundantly. According to several researches, teachers’ action affects strongly on the experiences of physical education. It is important that these experiences and meanings are also covered from teachers’ point of view. Through such research it is possible to bring forth how the matters that teachers’ consider important reflect in teaching and pupils’ experiences of physical education. The purpose of the present research is to construct a network of meanings that describes PE teachers’ work and to develop, justify, and test a new theoretical concept ”the experience-based capital of physical exercise” through the phenomenological method applied in this research. The methodological solutions ground on Giorgi’s and Perttula’s elaborations of phenomenological methods.
The participants were eleven classteachers who had qualified as subject teachers of physical education. The research data were comprised of the participants’ open interviews and written data. Phenomenology and the holistic conception of human being function as the theoretical and methodological framework of this research.
The conceptions of PE teachers’ work are illustrated with a common network of meanings that consists of five contentual areas. According to the descriptive analysis of the network of meanings, pupils’ individuality is emphasized in teaching and the attention is focused on organizing and creating learning environments. Sporty skills are strongly brought out within the context of the forms of physical activity highlighting an individual’s expertise in relation to the skills needed in a particular form of physical activity. Expression, aesthetic nature, and shared experiences are considered as relatively less important than other parts of physical exercise. Pupils’ wellbeing is evaluated quite clearly according to the physical condition that exemplifies societal health-related talk.
The participants’ experiences of physical education elicit the various forms of the holistic conception of human being. The meanings that were attached to work were described through body, consciousness, and the channels of influencing a situation, here understood as a human being’s relationship with physical and mental (consisting e.g. values, attitudes, etc.) world. The abovementioned descriptions of work that related to actual teaching strongly emphasized the use of the channel of situation. The illustrations of work and the future of teacherhood in physical education were brought out through every channel of influencing. The use of the channel of consciousness was emphasized when the participants described experiences that they wished that their pupils would get from education.
The concept of the experience-based capital of physical exercise refers to an individual’s resources that are gathered through experiences of physical activities. The concept is understood as a part of Bourdieu’s cultural capital that is manifested as an individual’s habits and aptitudes. The experiencebased capital of physical exercise may consist of the dimensions of competition, health, expression, communality, and self development. The participants’ experience-based capital of physical exercise was informed by the dimensions of health and self development. The research implies that the participants considered as significant in their work those dimensions that were dominant in their experience-based capital of physical exercise. Consequently, it seemed to govern the participants’ teaching of physical education and their ways of confront and perceive an exercising pupil.
This research introduces a new outlook into physical education instruction and teachers’ work. When teachers internalize the holistic conception of human being and channels of influencing conformable to it and consider the experience-based capital of physical exercise as a foundation for teaching provided for pupils, they can plan their teaching with an alternative manner that pays attention both to an individual pupil and to the whole school
