Aikaisempi tutkimus merkityksellisestä työstä on keskittynyt tarkastelemaan merkityksellisen työn lähteitä (yksilö, työ, organisaatio ja yhteiskunta) sekä niiden keskinäisiä suhteita. Tutkimus on toteutettu pitkälti positiivisen organisaatio-opin (POS) näkemyksiä mukaillen, jolloin tutkittavat asiat esitetään pysyvinä ja universaaleina. Tässä pro gradu -tutkielmassa tuon tutkimuskenttään mukaan uudenlaisen näkökulman tarkastelemalla merkityksellisen työn kokemuksen rakentumista identiteettityönä. Tämä tutkimus on toteutettu siitä näkökulmasta, että todellisuus on sosiaalisesti rakentunut, jolloin myös kokemus merkityksellisestä työstä on kontekstisidonnainen ja rakentuu jatkuvasti uudelleen. Merkityksellisen työn tarkastelu identiteettityönä tuo näkyville kulttuurissamme vallitsevia moninaisia ja ristiriitaisia käsityksiä merkityksellisestä työstä. Tutkimus on toteutettu laadullisesti ja se kiinnittyy organisaatio- ja johtamistutkimukseen.
Aineisto koostuu syksyllä 2013 toteutetuista akateemisesti koulutettujen nuorten naisten haastatteluista. Kohderyhmä edustaa niin sanottua Y-sukupolvea. Empiirinen osuus on rakennettu analysoimalla aineistoa narratiivista eli kerronnallista otetta hyödyntäen ja tuottamalla aineistosta viisi identiteettitarinaa. Mallikansalaisen, Inhimillisyyden etsijän, Kehittäjän, Järkevän haaveilijan ja Arjen tasapainottelijan identiteettitarinat rakentuvat haastateltavien puheessa heidän kertoessa kokemuksiaan työstä ja työelämästä.
Tuottamani viisi erilaista identiteettitarinaa kertovat kukin omalla tavallaan niistä käsityksistä, joita tällä hetkellä organisaatioissa ja yhteiskunnassa jaetaan ja toistetaan. Näiden identiteettitarinoiden kautta haastateltavat rakentavat identiteettiään merkityksellisen työn tekijöinä. Haastateltavien puheessa rakentuu samanaikaisesti useampi identiteettitarina. Tämä näyttäytyy aineistossa ristiriitaisuuksina ja turhautumisena, sillä kukin identiteetti pitää sisällään erilaisia olettamuksia ja käsityksiä. Toimija pyrkii kuitenkin sovittelemaan ristiriitoja, jotta kykenee muodostamaan yhtenäisen ja positiivisen kuvan itsestään ja tekemästään työstä
