Pulma, Panu

Finnish

Journal.fi

TIEDEYHTEISÖ T Suomen Historiallinen Seura 125 vuotta ■ Suomen Historiallinen Seu- ra vietti 125-vuotisjuhliaan val- takunnallisen Historian viikon aikana 3-9. marraskuuta 2000. Viikkoon sisältyi Suomen His- toriallisen Seuran, Historian ja yhteiskuntaopin opettajien ja Historian Ystävien Liiton yh- dessä järjestämät Historian Päi- vät Helsingissä ja kaikissa yliopistokaupungeissa. Viikon aikana järjestettiin esitelmiä, keskusteluja, näyttelyjä ja tut- kimuskirjallisuuden esittelyti- laisuuksia, joihin osallistui lä- hes 2 000 henkeä. Juhlavuoden kunniaksi Suo- men Historiallinen Seura kut- sui kolme uutta kunniajäsen- tä, prof. Aira Kemiläisen, prof. Hannu Soikkasen ja prof. Päi- viö Tommilan. Seuran kunnia- jäsen on ennestään akateemik- ko Eino Jutikkala. Tilaushistoria- keskus jatkaa Paikallis- historiallisen Toimiston työtä ■ Paikallishistoriallinen Toi- misto toimi vanhassa kuosis- saan 67 vuotta. 1990-luvulla käynnistyi prosessi, jonka ta- voitteena oli PHT:n toiminnan virtaviivaistaminen ja tehosta- minen. Tilaushistoriamarkkinat ovat laajentuneet - yhä useam- min erilaiset järjestöt, yhteisöt ja yritykset hakevat historian- kirjoittajia tai haluavat asian- tuntija-apua. Paikallishistoriat toki ovat säilyneet, ja tulevat varmasti jatkossakin säilymään tilaushistoriamarkkinoiden va- kaana tukijalkana, mutta vii- meisen 10 vuoden aikana on kuntien asenne ja markkina- käyttäytyminen selvästi muut- tunut. Tulostavoitteisuus ja ta- loudellinen kurinalaisuus on nykyisin aivan toista luokkaa kuin vielä 1980-luvulla. Vaati- mustason nousu johtaa siihen, että tavoitteet tulee suunnitel- la ja "räätälöidä" entistä tar- kemmin tilaajakohtaisesti. Täs- sä sekä kirjoittajat että tilaajat tarvitsevat entistä enemmän asiantuntija-apua. Tilaushistoriamarkkinoiden moninaiset muutokset johtivat tarpeeseen laajentaa Paikallis- historiallisen Toimiston asian- tuntijuuden perustaa: keväällä 1997 pidettiin Tampereella his- torianlaitosten ja PHT:n yhtei- nen seminaari, jossa asetettiin suuntaviivat PHT:n toiminnan uudistamiselle. Myös Suomen Kotiseutuliiton kanssa käytiin neuvotteluja, mutta näiden or- ganisaatioiden tarpeet osoit- tautuivat siinä määrin erilaisik- si, ettei organisatorista yhteis- toimintamuotoa lähdetty vie- mään eteenpäin, vaikka ideoi- ta olikin. Sen sijaan PHT:n pro- fessionaalista pohjaa laajennet- tiin kutsumalla vuonna 1998 uusiksi jäsenjärjestöiksi Suo- men Taloushistoriallinen Yh- distys sekä Työväen historian ja perinteentutkimuksen seura. Vuonna 2000 jäsenjärjestöksi kutsuttiin vielä Suomen Suku- tutkimusseura. Vuonna 1997 aloitettiin myös sääntöjen uudistaminen - 1930-luvun säännöt olivat paitsi yhdistyslain, myös ter- veen yhdistyskäytännön vastai- set (johtokunta mm. vahvisti oman tili- ja vastuuvapauten- sa!) ja samassa yhteydessä alet- tiin hakea parempaa nimeä ra- 378 TIEDEYHTEISÖ joittavaksi ja byrokraattiseksi koetun vanhan nimen sijaan. Sääntö- ja nimenmuutospro- sessia pyöritettiin perusteelli- sesti sekä jäsenjärjestöissä että johtokunnassa, ja syksyllä 2000 viimein Patentti- ja rekisterihal- litus vahvisti uudet säännöt ja (ei aivan yksimielisesti hyväk- sytyn) uuden nimen Tilaushis- toriakeskus- Beställningshisto- rikcentralen. Järjestö jatkaa perinteiseen tapaan Kansallis- arkiston (Riksarkivet) suojissa ja suojeluksessa, ja tulee avaa- maan kotisivunsa Kansallisar- kiston osoitteen yhteyteen. Tilaushistoriakeskus- Beställ- ningshistorikcentralen valitsee uudet johtoelimensä vielä vuo- den 2000 puolella ja uusien sääntöjen mukainen toiminta käynnistyy heti vuoden 2001 alusta. Uudistusten tavoitteena on entistä monipuolisempi ja parempi asiakaspalvelu, pa- remmat tutkimustulokset ja paremmat tutkimusedellytyk- set kaikkien osapuolten hyö- dyksi. Panu Pulma Paikallishistoriallisen Toimis- ton puheenjohtaja 199~2000 Väitöksiä Fil. lis. Henry Oinas-Kukkonen on väitellyt Oulun yliopistos- sa 28.8.1999 (US Attitude to- wards the Japanese Commu- nist Movement 1944-1947). Vastaväittäjä oli prof. Theodo- re McNelly. Valt. lis. Marjaliisa Hentilä on väitellyt Helsingin yliopis- tossa 30.8.1999 (Keikkavaaka ja kousikka. Kaupan työ ja te- kijät 1800-luvulta itsepalvelu- aikaan). Vastaväittäjä oli prof. Matti Peltonen. Fil. lis. Kimmo Laine on väi- tellyt Turun yliopistossa 4.9.1999 (Pääosassa Suomen kansa. Suomi-Filmi ja Suomen Filmiteollisuus kansallisen elo- kuvan rakentajina 1933-1939). Vastaväittäjä oli lehtori Tytti Soila. Fil. maist., professori Juha Manninen on väitellyt Oulun yliopistossa 17.9.1999 (Feuer am Pol. Zum Aufbau der Ver- nunft im europäischen Nor- den). Vastaväittäjät olivat prof. Pertti Karkama ja prof. Sven- Erik Liedman. Fil. kand. Tapio Tiihonen on väitellyt Helsingin yliopis- tossa 25.9.1999 (Karjalan kan- naksen suurtaistelut kesällä 1944). Vastaväittäjinä olivat dos. Martti Turtola ja fil. tri Vesa Tynkkynen. Fil. lis. Jaakko Lehtovirta on väitellyt Turun yliopistossa 13.11.1999 (Ivan IV as Empe- ror. The Imperial Theme in the Establishment of Muscovite Tsardom). Vastaväittäjä oli prof. Frank Kämpfer. Fil. lis. Lasse Laaksonen on väitellyt Helsingin yliopistossa 13.11.1999 (Todellisuus ja har- hat - Kannaksen taistelut ja suomalaisten joukkojen tila tal- visodan lopussa 1940). Vasta- väittäjä oli dos. Martti Turtola. Fil. lis. Eevaleena Me/kas on väitellyt Turun yliopistossa 4.12.1999 (Kaikkoavat paratii- sit. Suomalaisten siirtokuntien aatteellinen tausta ja perusta- misvaiheet Brasiliassa ja Domi- nikaanisessa tasavallassa n. 1825-1932). Vastaväittäjä oli dos. Olavi Koivukangas. Fil. lis. Ismo Björn on väi- tellyt Joensuun yliopistossa 21.1.2000 (Kaikki irti metsäs- tä. Metsän käyttö ja muutos taigan reunalla itäisimmässä Suomessa erätaloudesta vuo- teen 2000). Vastaväittäjä oli prof. Matti Peltonen. Fil. lis. Sergei Bogatyrev on väitellyt Helsingin yliopistossa 4.3.2000 (The Sovereign and His Consellors: Ritualised Con- sultations in Muscovite Politi- cal Culture, 1350s-1570s). Vas- taväittäjä oli prof. Paul Bush- kovitch. Fil. maist. Andre Sahlström on väitellyt Helsingin yliopis- tossa 18.3.2000 (Under blåsvar- ta färger - Den estniska kon- stitutionella krisens verkningar i de finsk-estniska relationer- na åren 1934-1938). Vastaväit- täjinä olivat dos. Martti Ahti ja dos. Heikki Roiko-Jokela. Teol. lis. Mikko Ketola on väitellyt Helsingin yliopistossa 8.4.2000 (The Nationality Question in the Estonian Evan- gelical Lutheran Church, 1918- 1939). Vastaväittäjä oli prof. Nicholas Hope. Fil. maist. Reijo Ahtokari on väitellyt Tampereen yliopistos- sa 15.4.2000 (Salat ja valat. Va- paamuurarit suomalaisessa yh- teiskunnassa ja julkisuudessa 1756-1996). Vastaväittäjä oli dos. Marko Nenonen. Teol. lis. Riho Saard on väi- tellyt Helsingin yliopistossa 15.4.2000 (Eesti rahvusest lu- terliku pastorkonna väljakune- mine ja 'vaba rahvakiriku' pro- jekti loomine, 1870-1917). Vas- taväittäjä oli prof. Seppo Zet- terberg. Teol. lis. Tuija Laine on väi- tellyt Helsingin yliopistossa 5.5.2000 (Englantilaisperäinen hartauskirjallisuus Suomessa Ruotsin vallan aikana). Vasta- väittäjä oli prof. Pentti Virran- koski. 379 

Tilaushistoriakeskus jatkaa Paikallishistoriallisen Toimiston työtä

https://journal.fi/haik/article/download/138799/86586

Tilaushistoriakeskus jatkaa Paikallishistoriallisen Toimiston työtä

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Journal.fi