Levanen, Leo

Finnish

Journal.fi

KATSAUKSIA T LEO LEVANEN Kumpi on vanhempi, draamateatteri vai nukketeatteri? Filosofian tohtori Leo Levanen pohtii artik- kelissaan draamateatterin ja nukketeatterin varhaishistoriaa. ■ Varsinkin vanhimpien ilmiöiden ajoitus, kuvaus ja selitys sekä lähteiden niukkuus edellyttävät historiantutkimuksessa pitkälle tulkintaa. Usean tieteellisen lähestymistavan eli tutkimusotteen hyödyntäminen ja vuo- rovaikutus tulkinnassa lisäävät tulkinnan luotettavuutta ja relevanttiutta. Tutkimusot- teista loogis-analyyttinen lähestymistapa li- sää etenkin tulkinnan ja tyypillistämisen yleistettävyyttä, toisiaan täydentävät herme- neuttinen ja fenomenologinen lähestymis- tapa edistävät etenkin kohteen merkittävi- en ainutkertaisten ja luonteenomaisten ai- nesosien huomioon ottamista ja dialektinen lähestymistapa rakentaa tulkintaan edellis- ten lisäksi etenkin dynaamisuutta. Realismiin ja eläytymiseen pohjautuvan teatterityön perusteiden kehittäjä Konstan- tin Sergejevits Stanislavski (1863-1938)1 kykeni kriittisesti ja luovasti hyödyntämään työssään eri tieteellisten ja taiteellistenkin lähestymistapojen, taiteen metodien ominai- suuksia. Tämä on osaltaan vaikuttanut hä- nen kohoamiseensa teatteritaiteen tunne- tuksi, arvostetuksi ja merkittäväksi kehittä- jäksi ja uudistajaksi. Osaltaan myös tämän vuoksi Stanislavskin käsitys teatteritaiteen perusteista tarjoaa relevantin näkökulman ja perustan teatterihistorian kysymysten kä- sittelyyn, esimerkiksi draamateatterin ja nukketeatterin keskinäisen suhteen ja sen kehityksen selvittämiseen. Nukketeatterin suhde draamateatteriin Draamateatteri ja nukketeatteri ovat itsenäi- siä teatteritaiteen lajeja, joilla on sekä yh- teinen perusta ja monia yhtäläisyyksiä että omat erikoisominaisuutensa ja ehtonsa. Draamateatteri ja nukketeatteri täydentävät toisiaan siten, että molemmat kykenevät omilla keinoillaan ilmentämään sellaisia in- himillisen elämän asioita ja puolia, joihin toinen ei pysty.2 Tarkoitukseni on esittää realistisen teatteritaiteen näkökulma ja sen mukainen vastaus kysymykseen, kumpi on varhaisempi, draamateatteri vai nukketeat- teri vai ovatko ne yhtä vanhoja. Vastaus kysymykseen riippuu ratkaise- vasti siitä, miten draamateatterin ja nukke- teatterin välinen suhde määritellään. Nukel- la on olennainen asema ja merkitys nuk- keteatterissa tämän nimenkin perusteella ja nukke on olennaisin nukketeatterin draa- mateatterista erottava elementti. Täten draa- mateatterin ja nukketeatterin välisen suh- teen määrittelyssä on olennaisinta se, mikä on näyttelijän ja nuken rooli ja funktio nukketeatterissa. 1 Konstantin Stanislavskin ajattelun, elämän ja työn keskeinen aineisto ja siten myös lähteistö on julkais- tu koottuna teossarjoihin K.S. Stanislavskij, "Sobranije sotsinenij v vosmi tomah" ja !.N. Vinogradskaja (toim.), "Zizn i tvortsestvo K.S. Stanislavskogo. Letopis v tse- tyreh tornah". 341 KATSAUKSIA Ihmisteatterin tunnetuin ja esineteatterin, etenkin nukketeatterin kanssa yhtäläisin laji on draamateatteri. Esineteatterin tunnetuin ja ihmisteatterin, etenkin draamateatterin kanssa yhtäläisin laji on nukketeatteri. Tä- ten draamateatterin ja nukketeatterin suh- de, yhtäläisyys ja eroavuus ilmaisevat ihmis- teatterin ja esineteatterin suurimman yhtä- läisyyden sekä pienimmän eroavuuden ja tässä suhteessa rajan. Draamateatterin ja nukketeatterin raja ja peruseroavuus mää- räytyvät esineen, nuken roolista ja funkti- osta teatteriesityksessä. Nukketeatteri edel- lyttää, että nukke on henkilöhahmo ja il- mentää roolihenkilönä draamallista toimin- taa. Draamateatterissa taas nukke ei ole henkilöhahmo eikä ilmennä roolihenkilö- nä draamallista toimintaa, vaan on näyttä- mötarvike. Nukketeatterissa on esiintynyt nukkehahmojen lisäksi myös ihmishahmo- ja roolihenkilöinä ja näyttelijä on nuken käyttämisen sijasta itse naamioitunut nukketeatterinomaiseksi henkilöhahmoksi. Draamateatterissa nukke on ollut vain näyt- tämötarvikkeena. Nukke on eloton esine, myös nukkete- atterissa. Siellä henkilöhahmoksi soveltuu mikä tahansa sellainen esine, jonka näytte- lijä katsoo ominaisuuksiltaan sopivaksi näy- telmän johonkin rooliin ja jolla näyttelijä uskoo voivansa herättää yleisössä jonkin mielleyhtymän. Nukkena voi siten olla sekä jokin esine sellaisenaan että nimenomaan tiettyä roolia varten valmistettu nukke, joka kuvaa jotain ihmistä, eläintä tai oliota. Esi- tyksessä nukke esineenä ilmentää henkilö- hahmoa, sen ulkoisia, fyysisiä piirteitä ja siten draaman teatteritulkinnan ja sen hen- kilöhahmon taiteellis-esteettisiä ainesosia. Tässä suhteessa henkilöhahmoina kaikki nuket, esineet ovat taide-esineitä. Nukke- teatteritaiteessa nukke on siten taide-esine.3 Nukke ei ole elävä ihminen, eläin tai olio, vaan aina elävän olennon, ihmisen, eläimen tai olion plastillinen kuva. Nukke on yleis- tys ja vertauskuva sekä moninaisesti muo- vautuva esine. Täten nukke omaa elävöi- tyneen elottoman ja vertauskuvallisen esi- neen ilmaisurnahdollisuudet." Nukketeatterin olennainen erikoisominai- suus on näyttelijän ja nuken välinen suh- de. Realistiselle nukketeatterille on ominais- ta näyttelijän ja nuken välinen intensiivinen vuorovaikutus- ja riippuvuussuhde, jossa näyttelijä ja nukke edellyttävät ja täydentä- vät toisiaan. Nukke on ilman näyttelijää pelkästään eloton esine, jolla ei ole mitään psyykkistä toimintaa. Tämän vuoksi nukke vaatii ihmistä, näyttelijää psyykkiseksi ja fyysiseksi voimanlähteekseen ja elävöittä- jäkseen. Näyttelijä ilmentää draaman sano- man nuken avulla ja nuken kautta ja tar- vitsee siten nuken taiteellisen luomistyönsä ulkoiseksi, fyysiseksi ilmentämisvälineeksi. 5 Nukketeatteriesityksessä nukke on siten teatteritaiteellisen luomistyön, draaman tul- kinnan ja niitä ilmaisevan draamallisen toi- minnan ilmentämisväline. Heijastamalla aja- tuksiaan ja tunteitaan nuken kautta näytte- lijä luo sellaisen ehdollisen ja kuvitteellisen nukketeatterin todellisuuden, jossa yleisö voi kokea nuken ajattelevaksi, tuntevaksi ja toimivaksi ja siinä suhteessa eläväksi roo- lihahmoksi. Nukketeatteria luonnehditaan- kin "elottoman esineen elävöitymisen ih- meeksi" .6 Näyttelijäntyön luonne teatteritaiteen lajien jaottelu kriteerinä Konstantin Stanislavski jakoi teatteritaiteel- lisen luomistyön ja siten näyttelijäntyön ja roolisuorituksen sisäiseen, psyykkiseen ja ulkoiseen, fyysiseen draaman tulkintaan. Sisäinen, psyykkinen näyttelijäntyö ja roo- lisuoritus ovat henkilöhahmon kuvitteelli- seen elämään perehtymistä, eläytymistä ja samastumista sekä tältä pohjalta henkilö- hahmon psyykkisen ja fyysisen draamalli- sen toiminnan rakentamista. Ulkoinen, fyy- sinen näyttelijäntyö ja roolisuoritus ovat henkilöhahmon psyykkisen ja fyysisen draa- mallisen toiminnan ilmentämistä. Sisäinen roolitulkinta on henkilöhahmon draamalli- sen käyttäytymisen ja siten ilmennettävän luomista ja ulkoinen roolitulkinta on hen- kilöhahmon draamallisen käyttäytymisen ja siten ilmennettävän ilmentämistä.7 Realistinen teatteritaide katsoo, että draa- mateatterin näyttelijäntyö ja nukketeatterin näyttelijäntyö eivät eroa sisäisen, psyykki- sen roolisuorituksen suhteen, mutta eroa- 342 KATSAUKSIA vat ulkoisen, fyysisen ilmaisun, roolisuori- tuksen suhteen. Täten se pitää taiteellisen luomistyön ulkoista, fyysistä ilmentä- mistapaa olennaisena nukketeatterin draa- mateatterista erottavana tekijänä. Molem- missa teattereissa näyttelijä ilmentää rooli- tulkintansa omalla toiminnallaan, oman toi- mintansa avulla. Draamateatterissa näkyvä- nä ulkoisena, fyysisenä ilmentäjänä on näyt- telijä itse ja hänen oma käyttäytymisensä eli näyttelijä ilmentää itsensä avulla ja kautta. Nukketeatterissa näkyvänä ulkoisena, fyy- sisenä ilmentäjänä on näyttelijän itsensä ja hänen oman käyttäytymisensä sijasta näyt- telijästä erillinen ilmentämisväline, nukke ja sen käyttäytyminen eli näyttelijä ilmentää esineen avulla ja kautta. Nukketeatterissa elävä näyttelijä ja eloton esine edellyttävät ja täydentävät toisiaan sekä muodostavat elimellisen kokonaisuuden siten, että ihmi- nen, näyttelijä on nuken elävöittäjä ja nuk- ke on ihmisen, näyttelijän taiteellisen luo- mistyön ulkoinen, fyysinen ilmentämisväli- ne. 8 Realistisen teatteritaiteen näkökulmasta esineen, nuken rooli ja funktio ilmentämis- välineenä määräävät ratkaisevasti sen, kum- pi on vanhempi, draamateatteri vai nukke- teatteri. Teatterin katsotaan syntyneen ta- pahtumassa, jossa maagisia kykyjä omaava henkilö symbolisine välineineen, esineineen toimi välittäjänä kokoontuneiden ihmisten ja henkisten voimien välisessä yhteydenpi- dossa. Mikäli katsotaan, että tässä välittä- mistapahtumassa korostui välittäjän rooli enemmän kuin hänen käyttämänsä symbo- lisen välineen, esineen funktio, varhaisin teatteri nähdään draamateatterikorostei- seksi. Mikäli katsotaan, että tässä välittämis- tapahtumassa korostui välittäjän käyttämän symbolisen välineen, esineen funktio enem- män kuin hänen itsensä rooli, varhaisin teat- teri nähdään nukketeatterikorosteiseksi. Mikäli taas katsotaan, että tässä välittämis- tapahtumassa välittäjän ja hänen käyttämän- sä symbolisen välineen, esineen rooli ja funktio olivat yhtä tärkeitä, varhaisin teat- teri nähdään joko sekä draama- että nuk- keteatterinomaiseksi tai olennaisesti nukke- teatterimaiseksi. 2 Je. Demmeni, Skolnyj kukolnyj teatr. (Leningrad 1960), s. 54; A. Fedotov, Sekrety teatra kukol. (Mos- kova 1963), s. 9-12, 21; S. Obraztsov, Moja professi- ja. (Moskova 1981a), s. 231, 378; S. Obraztsov, Teatr kukol. Fotoalbom. (Moskova 1981b), 101. sivu (teok- sessa ei ole sivunumerointia); N. Smirnova, Teatr Ser- geja Obraztsova. (Moskova 1971), s. 26-27, 83-86, 196-198, 254-255; ks. myös H. Jurkowski, Aspects of puppet theatre. A collection of essays. Toim. P. Fran- cis (London 1988), s. 2-31; Je. Kalmanovskij, Dela kukolnyje. Teatr n. 8. 1965, s. 50; M. Koroljov, Iskus- stvo teatra kukol (Leningrad 1973), s. 27-30; S. Obrazt- sov, Some considerations on the puppet theatre. Teok- sessa M. Niculescu et al. (toim.) The puppet theatre of the modern world. (Erfurt 1967), s. 18; N. Smirno- va, Sovetskij teatr kukol 1918-1932 (Moskova 1963), s. 6, 209. 3 Kalmanovskij 1965, s. 50, 58; Obraztsov 1967, s. 19; Obraztsov 1981a, s. 236; Smirnova 1963, s. 7; ks. myös Jurkowski, s. 29, 39, 45, 78; Smirnova 1971, s. 31, 83. 4 Fedotov, s. 9-11, 30-32; M. Korolov, A producer's reflections on the roles of the actor and the designer. Teoksessa M. Niculescu et al. (toim.) The puppet theat- re of the modern world. (Erfurt 1967), s. 34; Obrazt- sov 1967, s. 19-20; Obraztsov 1981b, 20. sivu (teok- sessa ei ole sivunumerointia); Smirnova 1971, s. 83- 86, 254-255; ks. myös Demmeni, s. 27; Jurkowski, s. 2-4, 24, 39, 78; Koroljov 1973, s. 86, 95-104; S. Obrazt- sov, Rezisser uslovnogo teatra. Teatr n. 11. 1940, s. 45; Smirnova 1963, s. 6; N. Smirnova, Iskusstvo igra- justsih kukol. Smena teatralnyh sistem (Moskova 1983), s. 122. 5 Kalmanovskij 1965, s. 50; Obraztsov 1940, s. 45-46; Obraztsov 1967, s. 19-20; Obraztsov 1981a, s. 236, 303, 347; Smirnova 1971, s. 39-40, 53, 83-84, 92-93, 195, 201-205; Smirnova 1983, s. 112, 116-120, 125, 132- 133; ks. myös Fedotov, s. 26-27; Jurkowski, s. 4, 29- 31, 37-42, 55, 59-62, 78-80; Koroljov 1973, s. 28-33, 39-42, 48; Korolov 1967, s. 33-34; Smirnova 1963, s. 7; Je. Stronskaja, Oni rabotajut volsebnikami. Teok- sessa A. Litvin (toim.) My idem v teatr (Leningrad 1978), s. 404-405. 6 Ks. viite 5. 7 K. Stanislavskij, Stati, retsi, besedy, pisma. Sbornik sostavlen i podgotovlen k petsati G. Kristi i N. Tsus- kinim. (Moskova 1953), s. 457; K. Stanislavskij, Rabo- ta aktjora nad soboj. Tsast I. Rabota nad soboj v tvort- seskom protsesse perezivanija. Dnevnik utsenika. Sobranije sotsinenij v vosmi tomah. Tom 2. (Moskova 1954), s. 5, 25-29, 43, 374; K. Stanislavskij, Moja zizn v iskusstve. Sobranije sotsinenij v vosmi tomah. Tom 1 (Moskova 1962), s. 483-486. 8 Fedotov, s. 26; Kalmanovskij 1965, s. 50; Obraztsov 1981a, s. 38, 347; Smirnova 1971, s. 10, 27, 39-40, 87, 195-198; ks. myösJe. Kalmanovskij, Teatr kukol, den segodnjasnij. Iz zapisok kritika (Leningrad 1977), s. 12; Koroljov 1973, s. 28-33; Smirnova 1983, s. 146. 343 

Kumpi on vanhempi, draamateatteri vai nukketeatteri?

https://journal.fi/haik/article/download/138785/86572

Kumpi on vanhempi, draamateatteri vai nukketeatteri?

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Journal.fi