Tämä raportti kuvailee rekisteriaineistojen valossa kaksoistutkinnon suorittaneita, kaksoistutkinnon suorittamisen yhteyttä myöhempiin koulutus- ja työmarkkinatulemiin, sekä selvittää vuosina 1992–2001 toteutetun nuorisokokeilun vaikutuksia.
Kaksoistutkintoja suoritettiin vuonna 2020 noin 1 700 kappaletta. Kaksoistutkinnon suorittaneet ovat todennäköisemmin naisia sekä iältänsä että peruskoulun 9-luokan lukuaineiden arvosanojen valossa lähempänä keskimääräistä ylioppilasta kuin ammattitutkinnon suorittanutta henkilöä.
Kaksoistutkinnon suorittaneet suorittavat vähemmän todennäköisemmin korkeakoulututkinnon, ja ansaitsevat vähemmän 35-vuotiaana ylioppilastutkinnon suorittaneisiin verrattuna. Vain ammatillisen koulutuksen suorittaneisiin verrattuna kaksoistutkinnon suorittaneet suorittavat todennäköisemmin korkeakoulututkinnon ja yli kaksi toisen asteen tutkintoa. Kaksoistutkinnon suorittaneiden tulot ylittävät ammatillisen koulutuksen suorittaneiden tulot 26–28-vuotiaana.
Nuorisoasteen kokeilu lisäsi eri koulumuotojen yhteistoimintaa ja opintojen valinnaisuutta. Tulosten perusteella kokeilu vaikutti pääasiassa miesten koulutusvalintoihin. Uudistuksen lisäsi miesten hakeutumista lukioon ja vähensi ammatillisen tutkinnon sekä kaksoistutkinnon suorittamista 20 ikävuoteen mennessä. Tarkastelussa ei havaita vaikutuksia miesten tai naisten työllisyyteen tai tuloihin.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.(tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä
