Lehto, Kirsi

Finnish

Osuva

  This is a self-archived – parallel published version of this article in the publication archive of the University of Vaasa. It might differ from the original. Rohkeudesta ja rajojen hallinnasta Author(s): Lehto, Kirsi Title: Rohkeudesta ja rajojen hallinnasta Year: 2023 Version: Publisher’s PDF Copyright ©2023 Focus Localis ry. Please cite the original version:  Lehto, K. (2023). Rohkeudesta ja rajojen hallinnasta. Focus Localis, 51(3), 3–4. https://journal.fi/focuslocalis/article/view/136143  3PÄÄKIRJOITUSRohkeudesta ja rajojen hallinnastaTyöyksinäisyys heikentää yllättävän monen asiantuntijan terveyttä ja hyvinvointia. Tuoreen tutki-muksen mukaan nimittäin noin kolmasosa työntekijöistä kokee jonkinasteista yksinäisyyttä työ-paikallaan (Tanskanen ym. 2023). Työyksinäisyys käsitteenä tarkoittaa työhön liittyvistä epätyy-dyttäviksi koetuista suhteista kumpuavia negatiivisia tunteita. Työyksinäisyyttä kokevat kärsivät monenlaisista hyvinvointihaasteista, ja he myös suoriutuvat työstään heikommin. Työyksinäisyyden riskit kasvavat työyhteisöjen hajautuessa ja kasvokkaisten tapaamisten vähentyessä. Lähityössäkään ei vältytä yksinäisyyden kokemuksilta. Työyksinäisyyden torjumiseksi tutkimus kehottaa työyh-teisöjä panostamaan päivittäisiin sosiaalisuutta tukeviin käytänteisiin ja vuorovaikutukseen esi-henkilön ja kollegoiden kanssa. Kohtaamisten laatu ratkaisee, ei määrä. Työn tekemisen paikat, tavat ja käytännöt ovat muuttuneet etä- ja hybridityön myötä, eikä paluu-ta entisenlaiseen toimisto- ja työhuonetyöskentelyyn oikeastaan enää ole. Paikkariippumattoman työn teemoja käsiteltiin monipuolisesti teemanumerossamme (Focus Localis 1/23). Tässä nume-rossa täydennämme kuvaa julkaisemalla kaksi artikkelia, joissa etä- ja hybridityötä lähestytään erityisesti työn rajojen hallinnan sekä koettujen tunteiden näkökulmista. Mira Karjalaisen ar-tikkeli tarkastelee työn rajojen muuntumista ja hämärtymistä pitkittyneessä etätyössä. Korona-aikaan monen asiantuntijan työpiste löytyi kotoa keittiön pöydän äärestä. Työmatka saattoi ty-pistyä muutamaksi askeleeksi, ja työ kietoutua tiiviisti vapaa-aikaan. Karjalaisen artikkeli luo ymmärrystä siitä, miten monella eri tavalla työn rajat hiipuvat, ja miten tärkeää niiden hallinta on kuormituksen vähentämiseksi, ja miten merkityksellistä organisaatioissa on panostaa sosiaa-listen suhteiden tukemiseen työyksinäisyyden torjumiseksi. Anne Parkatti, Marita Husso ja Mia Tammelin keskittyvät artikkelissaan ammatilliseen toimijuuteen ja tunteisiin pakotetussa etä-työssä. Etätyöhön pakotetut työntekijät kokivat monenlaisia tunteita riittämättömyydestä ja yk-sinäisyydestä innostukseen ja iloon. Uudessa tilanteessa selvittiin työntekijöiden sopeutuvuuden ansiosta. Lisäksi esihenkilön tuella, luottamuksella ja kannustavalla palautteella oli iso merkitys. Viesti on, että hybridityöhön siirryttäessä toimivien laitteiden lisäksi kannattaa huolehtia yhtei-söllisyydestä ja toimivasta vuorovaikutuksesta. Sosiaalinen rohkeus on yksilön voimavara, joka kasvaa suotuisassa työyhteisön kulttuurissa mer-kittäväksi yhteisöllisyystekijäksi. Sosiaalista rohkeutta on puuttua epäkohtiin tai myöntää omat virheensä. Taustalla on henkilön pyrkimys toimia oikein ja hyvin organisaation ja sen yhteisen edun kannalta, mutta samalla se voi olla riskialtista toimijalle itselleen. Epäkohdat puheeksi ot-tava voi saada hankalan ihmisen viitan ylleen. Yhteisö, jossa on sallittua puhua huolta aiheutta-vista asioista, vahvistaa yksilöiden yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tukee hyvinvointia. Sosiaalinen rohkeus on eräänlainen voimavarakaravaani, joka linkittyy moniin myönteisiin voimavaratekijöi-hin organisaatiossa (Kaltiainen, Virtanen & Hakanen 2022).Yhteyttä työyksinäisyyden ja sosiaalisen rohkeuden välillä kannattaisi selvittää enemmän. On tarpeellista nostaa esiin työyksinäisyyteen liitettyjä ilmenemismuotoja ja tunteita. Yksinäisyyden kokeminen saattaa herättää myös häpeän tunteita, jos oletetaan, että työelämässä pitäisi jatkuvasti toimia sosiaalisesti ja energisesti verkostoituen. Henkilö saatetaan leimata passiiviseksi vetäyty-jäksi tai jopa hankalaksi ja omituiseksi, vaikka kyse onkin yksinäisyyden kokemuksesta. Apua tarvitsevien ja heikompien oikeuksien puolustamista pidetään erityisen rohkeana toi-mintana. Käsitteinä sosiaalinen rohkeus ja moraalinen rohkeus ovat erillisiä, vaikkakin tietyis-sä tilanteissa ne linkittyvät toisiinsa. Molemmat edellyttävät omien arvojen mukaan toimimista 4 FOCUS LOCALIS 3/2023ja oikeudenmukaisuuden puolustamista. Hoitotyön ammattilaisten koulutuksessa eettisten on-gelmatilanteiden punnitseminen kasvattaa moraalista rohkeutta. Se on hyvä perusta, jota täytyy kannatella työpaikoilla tapahtuvassa kehittämistyössä, etenkin kun tiedetään, että sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen työntekijöiden hyvinvointia heikentävät eettinen stressi ja jatkuva riittämättömyyden tunne (ks. Tehyn kyselyt). Eettistä kuormitusta syntyy, kun henkilö ei voi toimia omien arvojensa mukaan tai niin hyvin kuin haluaisi. Aiheesta pitäisi voida puhua työyhteisössä jo ennen kuin ihmiset kuormittuvat liikaa. Erityisesti vanhuspalveluissa työn kuor-mitus on suurta. Työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseen halutaan yhteisöllisiä ratkaisuja, kuten työyhteisön yhteistyön sujuvuuden parantamista sekä johtajuuden kehittämistä valmentavaksi (ks. myös Selander, Nikunlaakso & Laitinen 2023). Tämän numeron artikkelissa Eveliina Saari, Vilja Levonius, Elina Weiste ja Jaana Laitinen tar-kastelevat työntekijälähtöistä kehittämistä vanhustyön arjessa. Artikkelissa rohkaistaan etsimään ratkaisuja eettisesti kuormittaviin tilanteisiin työyhteisötasolla. Kehittämiseen on varattava riittä-västi aikaa, ja johdon on aktiivisesti edistettävä kehittämispyrkimyksiä. Myös hyvien käytänteiden levittämistä hyvinvointialueilla tarvitaan. Katsauksessaan Marjatta Martin ja Jari Lindh tarkastelevat vammaissosiaalityön oikeudellista osaamista hyvinvointialueilla. Katsauksessa painotetaan hyvinvointialueiden velvollisuutta huo-lehtia henkilöstön asianmukaisesta koulutuksesta ja osaamisen päivittämisestä. Sitä varten tarvi-taan toimivia verkostoja ja rakenteita eri tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden kesken. Ari Salmisen katsauksessa keskitytään hyvä veli –verkostoihin korruptiivisessa toiminnassa sekä niiden torjuntaan. Kunnallishallinnossakin on havaittavissa korruptioherkkiä toimialueita ja hyvä veli –verkostojen altistumisalueita. Korruption torjunnan kannalta on tärkeää tunnistaa riskit ja vaaran paikat sekä eri toimijoiden vastuut korruption vastaisessa työssä. Tämän numeron kirjoituksissa on löydettävissä tarttumapintaa rohkeuteen. Rajojen asettaminen, tunteista ja kuormituksesta puhuminen kysyvät rohkeutta. Rohkeutta tarvitaan myös kokeiltaessa ja kehitettäessä uusia käytänteitä sekä puolustettaessa heikommassa asemassa olevien oikeuksia. Korruptioon ja epäeettisiin johtamisjärjestelmiin puuttuminen vaatii rohkeutta. Rohkeaa puhetta tarjoaa myös uusi Fokuksessa palstamme. Kolumni vaihtuvilta tekijöiltä on kulloinkin ajankohtaisten teemojen ytimessä. Ensimmäisessä Fokuksessa Kuntaliiton toimitus-johtaja Minna Karhunen peräänkuuluttaa kunnilta rohkeutta tehdä valintoja ja päätöksiä, koska uusi hallitusohjelma mahdollistaa sen: ”Pallo on nyt kunnilla”. Toimituksen puolesta kiitän kirjoittajia ja artikkelien vertaisarvioijia arvokkaasta työstä tieteen ja kehityksen hyväksi.Hyvää syksyä!Kirsi LehtoPäätoimittajaP.S. Syksyyn kuuluu olennaisesti Hallinnon ja kuntatutkimuksen tiedepäivät. Tänä vuonna ne järjestetään Åbo Akademissa Turussa 15.-17.11.2023. Päivien teemana on niukkuuden aika. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa: https://www.abo.fi/fi/hktp2023/. LähteetKaltiainen, J., Virtanen, A. & Hakanen, J. J. (2022). Being socially courageous promotes organizational identifica-tion via crafting social resources at work. Human relations. http://dx.doi.org/10.1177/00187267221125374Selander, K., Nikunlaakso, R. & Laitinen, J. (2023). Työn kuormitus- ja voimavaratekijät: Miten ylläpidetään van-huspalveluissa työskentelevien työkykyä? Työelämän tutkimus 21 (2), 240-266. Tanskanen, J., Siiriäinen, A., Kemppinen, S., Mäkelä, L. & Urrila, L. (2023). Yhdessä etä- ja hybridityössä! Tutkimus työyksinäisyydestä ja ennaltaehkäisevän ja korjaavan toimintamallin kehittäminen. Vaasan yliopiston raport-teja 37. https://osuva.uwasa.fi/handle/10024/15130

Rohkeudesta ja rajojen hallinnasta

https://osuva.uwasa.fi/bitstream/10024/16726/2/Osuva_Lehto_2023.pdf

Rohkeudesta ja rajojen hallinnasta

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Osuva