Energia-ala on joutunut viime vuosina kohtaamaan poikkeuksellisia kriisejä. Koronapandemian ja Ukrainan sodan vaikutukset ovat ulottuneet myös kotimaisiin energia-alan yrityksiin. Energia-ala on myös merkittävässä roolissa ilmastonmuutoksen torjunnassa, jonka pakottama vihreä siirtymä vaatii energia-alan yrityksiltä suuria muutoksia. Lisäksi kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuva ulko- ja turvallisuuspoliittisten jännitteiden myötä kohonnut uhka vaatii yrityksiltä valppautta. Yritysten menestyminen toimintaympäristössä tapahtuvista rajuista muutoksista huolimatta edellyttää muutosjoustavuutta eli resilienssiä. Resilienssiä on tutkittu paljon esimerkiksi psykologiassa, mutta liiketaloudellisessa yhteydessä tieteellinen konsensus puuttuu esimerkiksi sen määritelmien ja taustatekijöiden osalta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella kartoittavasti kotimaisten energia-alan yritysten muutosjoustavuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Muutosjoustavuutta tutkimalla voidaan pyrkiä esimerkiksi parantamaan yritysten edellytyksiä selviytyä ja menestyä alati muuttuvassa ja epävarmassa maailmassa.
Tämän tutkimuksen tavoitetta lähestytään energia-alan yritysten liikkeenjohdon näkökulmasta, sillä heillä oletetaan olevan kattava kokonaiskuva edustamiensa yritysten toiminnasta. Laadullisena tutkimuksena tämän tutkimuksen aineisto koostuu liikkeenjohdon edustajilta kerätyistä puolistrukturoiduista haastatteluista, jotka toteutettiin etähaastatteluina kesällä 2023. Haastattelukysymykset johdettiin teoreettisen kirjallisuuskatsauksen pohjalta. Aikaisempi muutosjoustavuuden teoria vaikutti ohjaavasti myös aineiston analyysiin, joka toteutettiin laadullisena sisällönanalyysinä. Sisällönanalyysi aloitettiin aineistolähtöisesti, eli haastatteluaineistosta poimittiin merkityksellisten katkelmien perusteella koodeja ja edelleen laajempia teemoja. Analyysin teoriaohjaavuus ilmeni lopullisten teemakokonaisuuksien muodostamisessa.
Muutosten tahti energia-alalla on kiihtynyt merkittävästi kuluneina vuosina. Merkittävät yhteiskunnalliset kriisit ovat vaikuttaneet yrityksiin esimerkiksi etätyön yleistymisen kautta, joka on aiheuttanut haasteita sisäisen viestinnän tehokkuudelle. Lisäksi yritysturvallisuuteen ja toimitusketjuhäiriöihin suhtaudutaan aiempaa vakavammin, mikä on näkynyt esimerkiksi riskienhallintaprosessien reaktiivisena uudistamisena. Ennakointi ja toimiva sisäinen viestintä ovat eräitä muutosjoustavuuteen vaikuttavia tekijöitä, mutta energia-alan yrityksissä vallitsee myös pääosin avoin ja välitön kulttuuri sekä korkea yksilöllisen autonomian aste, jotka myös tukevat muutosjoustavuutta. Energia-alan yritykset harjoittavat laaja-alaista varautumista, millä ennakoidaan toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia.
Uudistumisen ja ajassa pysymisen tarve on energia-alalla laajasti tiedostettu. Ala on kuitenkin perinteikäs, ja vanhat ajattelutavat saattavat rajoittaa uusien näkökulmien omaksumista. Yritykset ovat kuitenkin osoittaneet muutosjoustavuutta kykenemällä selviytymään ja osin jopa menestymään päällä olleista kriiseistä huolimatta. Muutosjoustavuuden kannalta keskeisimmät kipupisteet liittyvät kuitenkin perinteisiin ajattelutapoihin ja sisäisen viestinnän haasteisiin, joita voitaisiin ehkäistä esimerkiksi johdon monimuotoisuutta edistämällä ja lähestymällä sisäistä viestintää strategisesta näkökulmasta. Energia-alan työntekijät ovat kuitenkin sitoutuneita työhönsä ja kykeneviä joustavasti sopeutumaan muutoksiin, kun niiden tarkoitusperät ovat tiedossa. Tällä tutkimuksella osallistutaan resilienssiä käsittelevään tieteelliseen keskusteluun uudesta näkökulmasta ja tuotetaan jopa huoltovarmuussuunnittelua tukevaa tietoa
