Työn aihe ja tarkoitus
Uniapnea on yleistyvä krooninen sairaus, johon yhdistyy kardiovaskulaarisairastavuus, obesiteetti ja tyypin II diabetes. Sairauden vaikeusastetta kuvaa unenaikaista hengityskatkoksista saatava apnea-hypopneaindeksi (AHI). Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää 3D-kuvantamismenetelmin saatujen nenäontelon poikkipinta-alojen vaikutusta uniapneaa sairastavien AHI-luokitukseen.
Aineisto ja metodi
Tutkimuksen aineisto koostui 58 uniapneapotilasta, joilla ei ollut merkittäviä nenän sivuonteloiden patologisia ilmentymiä. Potilaille oli teetetty yöpolygrafia- ja nenäontelon kartiokeilatietokonetomografiatutkimus. Kartiokeilakuvista mitattiin 3D-slicer-ohjelmaa käyttäen poikkipinta-aloja ennalta määritetyin anatomisin kiintopistein. Anteriorisella osuudella nenäonteloa mittaukset suoritettiin tiheimmin. Mittaukset tehtiin kuvista osittain ohjelman automaatiolla ja osittain käsin. Tilastollisella analyysillä selvitettiin poikki-pinta-alamittausten mahdollista korrelaatiota potilaiden uniapnean AHI-luokituksen vakavuuteen.
Keskeiset tulokset
AHI-luokituksen vakavuuden ja pienimmän nenäontelon poikkipinta-alan, kaikkien mittausten yhteenlasketun pinta-alan sekä anterioristen mittausten pinta-alojen välillä tutkimuksessa ei havaittu korrelaatiota. Lisäksi tilastollisesti merkittävää eroa poikkipinta-aloissa ei havaittu korkeimpien ja matalimpien AHI-luokitusten omaavien potilaiden välillä.
Johtopäätökset
Tutkimuksen keskeisimpien tulosten valossa uniapneapotilaiden AHI-luokituksen vakavuus ei vaikuta korreloivan heidän nenäontelonsa poikkipinta-alojen kanssa. Aiemmissa tutkimuksissa nenäontelon kapeinta kohtaa on tutkittu käyttäen akustista rinometriaa, johon verratessa kartiokeilakuvien antama tieto on objektiivisempaa. Tämä tutkimus selvitti nenäontelon virtausolosuhteisiin liittyvää sairautta radiologisin mittauksin. Kuitenkin ilmavirtaus on fysikaalisena ilmiönä monimuotoinen, ja tutkimustietoa nenän 3D-kuvantamisesta ja ilmavirtausolosuhteista tarvitaan tulevaisuudessa lisää
