Arvosteltu teos: Suuri affääri: Helsingin Sanomien yrityshistoria 1889-2016 / Niklas Jensen-Eriksen, Elina Kuorelahti. Helsinki : Siltala, [2017]

Nevalainen, Pasi

Finnish

Journal.fi

224   Historiallinen aikakauskirja 116:2 (2018)arviot Menestyvä bisnes kasvatti vaikutusvaltaisen medianniklas jensen-eriksen & elina kuorelahti: Suuri affääri. Helsingin Sanomien yrityshistoria 1889–2016. siltala 2017. 450 s. isBn 978-952-234-465-6.Helsingin Sanomien historia (1889–2009) -projektin osana valmistunut Suuri affääri keskittyy yritys- ja liike-toimintahistorian näkökulmaan. niklas jensen-eriksen ja elina kuorelahti kuvaavat Helsingin Sanomien kas-vua Päivälehden perustamisesta (1889) aina 2010-luvun kynnykselle saakka, jolloin ”nuorten radikaalien perus-tama startup” oli muuttunut mediakonserniksi.kirjoittajat alleviivaavat, että kyseessä on yrityshis-toria, mutta on selvää, että liiketoiminnalla ja lehden sisällöllä on yhteys. ”suuri affääri” (s. 7) viittaakin yhtiön toimintafilosofiaan, jonka mukaan sanomalehden tuli laatujournalismia tuottaakseen oltava lähtökohtaisesti kannattava. lehtiyhtiön liiketoiminnalla ja journalismilla on siis selvä yhteys. tässä suhteessa teos on erinomai-nen näkökulma paitsi maan merkittävimmän lehtitalon historiaan, myös journalismin kehitystä koskevaan kes-kusteluun. sujuvasti kirjoitettu teos kiinnostanee useita kohderyhmiä.tutkimuksen keskeisin havainto on, että Helsingin Sanomat on aina ollut liikeyritys: ”se ei ole muuttunut sellaiseksi vasta 2000-luvun vuosina, jolloin on puhuttu paljon median kaupallistumisesta tai hienommin mark-kinoitumisesta ja jolloin alan liiketoiminnan tuottovaa-timukset ovat koventuneet.” (s. 11) kirjoittajien mukaan Helsingin Sanomat oli 1900-luvun lopulla niin hyvin menestynyt, että journalistit olivat unohtaneet lehden olevan liikeyritys. tämän takia 1990-luvulta alkanut median viimeisin murros oli monelle alan toimijalle suuri shokki.Helsingin Sanomien edeltäjä Päivälehti (1889–1904) syntyi nuorsuomalaisen puolueen äänenkannattajaksi. tavoitteena oli alun alkaen valtakunnallinen lehti, joka ei kuitenkaan kilpailisi maakuntalehtien kanssa, vaan täydentäisi niitä. aatteelliset juuret näkyivät siinä, että lehteen sijoittaneiden motiivit liittyivät pikemmin kan-natukseen ja poliittisiin päämääriin kuin tuotto-odo-tuksiin. tästä johtuva sijoittajien pitkämielisyys pelasti lehden sen vaikeina aikoina.tästä Päivälehden aatteellisesta lähtökohdasta joh-tuen kirjoittajien tapa kutsua Päivälehteä ja vielä Hel-singin Sanomiakin 2010-luvun termein ”startupiksi” – millä yleensä viitataan korkeintaan muutaman vuo-den ikäiseen, hyvin kasvuhakuiseen yritystoimintaan –saattaa kuulostaa vieraalta. rinnastuksen tarkoituksena on selvästi innostaa lukijaa vertaamaan 1900-luvunalun ongelmissa painivaa lehtitulokasta tämän päivänHistoriallinen aikakauskirja 116:2 (2018)    225arviotpienyritykseen. kirjoittajat korostavatkin toiminnan kasvuhakuisuutta. lehden kehitys harrastelijamaisesta toiminnasta mediataloksi on monella tapaa kiinnostava tarina.1900-luvun alussa ajoittain pahoissakin ongelmissa paininut Helsingin Sanomat onnistui askel askeleelta parantamaan asemiaan. tilaajamäärän kasvaessa siitä tuli houkutteleva myös mainostajille. kriisiajat, kuten sota, lama ja sisäpoliittiset levottomuudet lisäsivät uutisjournalismin kysyntää ja hiljalleen vaurastuvalla kansalla oli entistä useammin varaa tilata lehti. Mikään taianomainen menestyskertomus Helsingin Sanomien alkutaival ei kuitenkaan ollut. jensen-eriksen ja kuore-lahti toteavat: ”Myöhempien sukupolvien vuolaasti ylis-tämät päivälehteläiset olivat aloittelevia yrittäjiä, jotka tekivät kaikki virheet, joita noviisit voivat tehdä ja vielä muutaman lisää.” (s. 28)tarkastellessaan Helsingin Sanomien realiteetteja liikeyrityksenä, tekijät nostavat esille tuttuja ja tärkeitä liiketoimintahistorian teemoja. eräs näistä on yrityksen omistuksen vaikutus sen toimintaan. Hesaristahan muo-dostui kolmen sukupolven ajaksi erkkojen perheyritys. tässä mielessä tutkimus ottaa paikkansa myös osana viime vuosien erkko-kirjallisuutta.1 Perheyritysmäisyys näyttäytyi paitsi erkkojen dynastiana myös yhtiön rakenteissa ja taloudenpidossa. kirjoittajat korostavat yhtiön ihmisläheistä, jopa sisäänpäin lämpiävää henki-löstöpolitiikkaa. Vahva omistaja näkyi myös journalisti-sessa linjassa. erkot halusivat avata ovia länteen ja suh-tautuivat myönteisesti Yhdysvaltoihin. sen sijaan suhde vasemmistoon vaihteli.toinen tärkeä teema ovat tuotannontekijät ja mark-kinahäiriöt. Paperin hinta, saatavuus ja paperikartellit nousevat tutkimuksessa keskeiseen osaan. toisaalta esiin tuodaan myös lehtien keskinäinen sopimus kes-kinäisen kilpailun rajoittamisesta. kolmas tärkeä teema on yrityksen laajeneminen eri muodoissaan. kirjoitta-jat kiinnittävät paljon huomiota kiinteistökauppoihin ja painotaloihin. erityisesti toimitilojen laajenemiseen Helsingin kortteleissa paneudutaan paikallishistorian tarkkuudella. omasta mielestäni kiinnostavampia tematiikkoja ovat itse lehden ja liiketoiminnan laaje-neminen. tärkeä osa yrityksen strategiaa oli valtakun-nallisen jakeluverkoston kehittäminen. Yhä suurempi osa maata haluttiin saada varhaisjakelun piiriin. usein unohdamme, kuinka suuri merkitys esimerkiksi logistii-kalla on. tässä suhteessa kiinnostava yksityiskohta on Varkauden lehtipainon perustaminen. satelliittipainon avulla Helsingin Sanomat vahvisti asemiaan maan itä- ja keskiosissa.Vuosisadan mittaan keskeinen kehityslinja on leh-den epäpolitisoituminen ja muuttuminen massatuot-teeksi. Median muuttuminen yleispalvelulehdiksi on kiinnostava, joskin journalismin historiassa varsin paljon käsitelty aihe. Helsingin Sanomien valtti oli korostunut maltillisuus ja uutisten pitäminen uutisina, ”yhtä tark-koina kuin puolueettominakin” (s. 167). keskittyminen informoimiseen ja viihdyttämiseen poliittisesti väritty-neen journalismin sijasta oli kilpailuetu, jolla tavoiteltiin markkinaosuuksia. tässä se myös onnistui.Vuosisadan lopulla sanoma oli kasvanut sanomaleh-destä viestintäkonserniksi. Median muutos ja viestin-nän digitalisoituminen pakottivat yhtiön muuttumaan. 1990-luvulta alkanut kehitys on todella käänteentekevä, kuten kirjoittajat itsekin toteavat. siksi kirjan aluksi esitetty argumentti, jonka mukaan murros muistutti journalisteille sanomalehdenteon olevan liiketoimintaa, tuntuu jopa vähättelevältä. ensin 1990-luvun laman myötä lehden levikki kääntyi laskuun. aluksi muutos ei näyttänyt niin mullistavalta, kääntyihän levikki vielä hetkeksi uuteen nousuun. totuus kuitenkin valkeni hil-jalleen. Paperilehden levikki ei ikinä saavuttanut entisiä mittasuhteitaan. Maksavien asiakkaiden ja mainostulo-jen väheneminen ovat ongelma, sillä lehden perinteisen filosofian mukaan vahva talous mahdollistaa laaduk-kaan journalismin.Yhtiö ei enää ollut pelkästään Helsingin Sanomat, vaikka lehti säilyikin yrityksen keskiössä. Mielestäni kiinnostavinta on, kuinka ulkoisten paineiden keskellä konsernin toimintatapa muuttui: nyt se oli valmis hyl-käämään vanhat periaatteet. se osti osuuksia maakun-talehdistä ja laajensi ilmaisjakelumarkkinoille. Myös erkkojen aika päättyi, kun aatos erkko jäi muodollisesti pois lehden johdosta 1990-luvun lopulla. aiempi peh-meä henkilöstöpolitiikka sai väistyä. tosin, kuten kirjoit-tajat huomauttavat, yhtiötä kovalla kädellä uudistaneet olivat nekin erkon palkkaamia.astuminen sähköisen viestinnän aikakauteen oli hapuileva prosessi. kuten aiemmassakin kirjallisuu-dessa todetaan, lehdistölle siirtyminen internetiin oli vaikeaa, koska lukijat eivät olleet valmiita maksamaan sisällöstä, jonka olivat tottuneet saamaan ilmaiseksi. samaan aikaan perinteiset sanomalehtimarkkinat olivat kylläiset eivätkä luvanneet kasvua. sitä sanoma kuiten-kin etsi. kirjoittajat toteavat sanomien tehneen jälleen useita virheitä. Harharetket nähdään keskeisenä osana yrityksen uudistumista. nimensä mukaisesti teos on Helsingin Sanomat -kes-keinen ja seuraa lehtitalon kehitystä välillä neliö neli-öltä. sen sijaan mediamarkkinoiden yleinen kehitys jää sivurooliin. näkökulma kuitenkin lunastaa paikkansa. lukijana jään pohtimaan, kuinka lehtitalojen ja muiden tiedotusvälineiden liiketoiminnalliset päämäärät ovat vaikuttaneet suomalaisen mediamaiseman muotoutu-miseen.Pasi nevalainen, Ftjyväskylän yliopisto1. ks. esim. aleksi Mainio, Erkon Kylmä sota. Helsingin Sanomat Moskovan varjossa. siltala 2018; janne Virkkunen, Päiväleh-den mies. WsoY 2013; antti Blåfield, Loistavat Erkot. Patruu-nat ja heidän päätoimittajansa. otava 2015; ohto Manninen & raimo salokangas, Eljas Erkko. vaikenematon valtiomahti. WsoY 2009.226   Historiallinen aikakauskirja 116:2 (2018)

Menestyvä bisnes kasvatti vaikutusvaltaisen median

https://journal.fi/haik/article/download/140525/88308

Menestyvä bisnes kasvatti vaikutusvaltaisen median

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Journal.fi