Kenen historia? : raportti monipuolisen historiantutkimuksen, -opetuksen ja vuoropuhelun tilasta ja haasteista Suomessa / Helsinki : Historians without Borders in Finland, 2018

Snellman, Alex

Finnish

Journal.fi

HISTORIALLINEN AIKAKAUSKIRJA 116:4 (2018)    479Alex SnellmanHyvä tarkoitus, epämääräiset käsitteetTarkkuutta kolonialismin ja vähemmistöjen tutkimukseenH istorioitsijat ilman rajoja -yhdistys jul-kaisi 24. lokakuuta 2018 raportin Kenen historia? Raportti monipuolisen histo-riantutkimuksen, -opetuksen ja vuoropuhelun tilasta ja haasteista Suomessa. Sen laaja-alainen otsikko ei vastaa sisältöä, joka koostuu yliopisto-jen historia-aineille suunnatusta kyselystä, joka tarkastelee kolonialismin ja vähemmistöjen his-torian opettamista yliopistoissa, sekä joidenkin vähemmistöryhmien edustajien kommenteista, jotka käsittelevät samaa teemaa erityisesti kou-luissa. Tarkkanäköinen blogisti Kaisa Kyläkoski kiinnitti raportin kohdalla huomiota siihen, kuinka kolonialismin ja suomalaisten vähem-mistöjen yhdistäminen tuntuu ristiriitaiselta.1 Raportin luettuani minun on helppo jakaa tämä näkemys. Hyvää pyrkimystä kolonialismin kriit-tiseen tarkasteluun ja vähemmistöjen tuomiseen osaksi suomalaista historiatietoisuutta ei kannata pilata huolimattomuudella.Suomella on kolonialistinen historia erityi-sesti Ruotsin ja Venäjän valtakuntien osana, esi-merkiksi maailmankaupan ja lähetystyön kautta, mutta aihetta kartoittava kysely ja raportti ovat valitettavan epämääräisiä. Käsitteitä ei määritellä eikä niiden välisiä sidoksia pohdita. Kolonialismi-käsite otetaan täysin annettuna, vaikka se yleensä liittyy erityisesti merellisten imperiumien meren-takaisiin siirtomaihin ja niistä kotoisin oleviin vähemmistöryhmiin. Kansainvälisen kaupan ja liikenneverkostojen kautta on nykyisen Suomen-kin alueella tähän kolonialismiin kytkös, mutta ei sen tuottamia kotimaisia vähemmistöjä.Paljon oleellisempaa olisi siksi tarkastella mannerimperiumien (kuten 1600-luvun Ruotsi Saamenmaan osalta, Venäjä) reuna-alueilla tapahtuneita anneksioita ja assimilaatioita, joista on englanniksi laajaa kirjallisuutta. Tuntuu, että raportissa anglo-amerikkalaisen tutkimuksen tarkastelema länsieurooppalaisen merentakai-sen kolonialismin malli on (tieteelliskolonialis-tisesti?) haluttu lätkäistä sellaisen järjestelmän päälle, joka ei perustunut kolonioihin vaan rajamaihin. Merellisten ja mannerimperiumien asenteissa alistamiinsa alueisiin ja ihmisryhmiin on toki merkittäviä yhtäläisyyksiä, mutta niitä yhdistävä käsite olisi pikemmin imperialismi (jonka tutkimuksessa kolonialismi, Edward Said jne. ovat yksi osatekijöistä), ei kolonialismi pää-käsitteenä.Tämä raportti tuntuu jatkavan sillä linjalla, jossa Suomen sijainti 1800-luvulla tässä Venäjän valtakunnan mannerkontekstissa puuttuu täysin ja Suomea tarkastellaan irrallaan ympäristöstään. Ei ihmekään, että raportissa mainitaan venäjän-kielisten nuorten kokevan itsensä ulkopuolisiksi suomalaisessa yhteiskunnassa.Hyvin ongelmallista on, ettei kolonialismin ja suomalaisten vähemmistöjen suhdetta proble-matisoida. Saamelaisten kohdalla kolonialismi tai imperialismi on todennäköisesti mielekäs lähestymistapa, mutta muiden vähemmistöjen kohdalla vain hyvin välillisesti ja lähinnä asen-teellisena ilmiönä, joka kallistuu toisinaan ksenofobian ja rasismin suuntaan. Vähemmis-töjä on erittäin tärkeä tuoda osaksi suomalaista historiatietoisuutta, ja raportin tarkoitus on hyvä, mutta se toteutuisi paremmin, mikäli lähtökoh-tana olisivat historian vähemmistöt eikä kolonia-lismi, joka pikemminkin hämärtää kuvaa useim-pien suomalaisten vähemmistöjen alkuperästä ja asemasta. Lisäksi se ohittaa kokonaan muut vähemmistöt kuten sukupuolivähemmistöt.Raportin tekijät ovat selvästi ottaneet lähtö-kohdakseen, että kolonialismi on tärkeä ja yksi-selitteinen ilmiö, joka itsestään selvästi koskee 1.  Kaisa Kyläkoski, Kenen historia – tulkinta julkistustilaisuudesta. 25.10.2018,  http://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com/2018/10/kenen-historia-tulkinta.html (3.11.2018). Emma Hakala, Iina Hakola & Jenni Laakso (toim.) Kenen historia? Raportti monipuolisen historiantutkimuksen, -opetuksen ja vuoropuhelun tilasta ja haasteista Suomessa. HWB Report 3, 10/2018. Historians without Borders in Finland 2018.480   HISTORIALLINEN AIKAKAUSKIRJA 116:4 (2018)ALEX SNELLMANmyös Suomea ja jota siksi tulee käsitellä. He jopa vihjaavat, että kolonialistiset asenteet ovat voineet vaikuttaa monikulttuurisen Suomen historian sivuuttamiseen. Koska kysely osoittaa, että kolo-nialismia käsitellään vaihtelevalla laajuudella yliopistoissa, täytyy heidän mukaansa tilannetta korjata. Melko kevyen ja väärinymmärryksille alttiin kyselyn ja vähemmistöryhmien edustajien kommenttien perusteella he tekevät muitakin painavia politiikkasuosituksia kuten: ”Samalla myös Suomen historiallista asemaa tulee voida tarkastella muusta kuin kansallisen kertomuksen näkökulmasta.” Tuntuu, että jo vuosikymmeniä jatkunut kansallisen katseen avartaminen on siis mennyt hukkaan?Mikä sitten olisi tätä raporttia osuvampi tapa tarkastella kolonialismia ja vähemmistöjä? Ottaa lähtökohdaksi Suomen vähemmistöt ja kirjoit-taa historiaa niiden omista lähtökohdista käsin, sisällyttää se koulujen opetusohjelmaan ja viitata kolonialismiin Suomen osalta vain siinä määrin kuin se on perusteltua käsitteiden tarkkarajaisen ja tieteellisen käytön kannalta.FT Alex Snellman on Emil Aaltosen säätiön tutkijatohtori Helsingin yliopistossa.  Sähköposti: alex.snellman@outlook.com.

Hyvä tarkoitus, epämääräiset käsitteet : tarkkuutta kolonialismin ja vähemmistöjen tutkimukseen

https://journal.fi/haik/article/download/140568/88351

Hyvä tarkoitus, epämääräiset käsitteet : tarkkuutta kolonialismin ja vähemmistöjen tutkimukseen

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Journal.fi