Saavutettavuuspohjainen matkojen suuntautumisen ja kulkutavan valinnan simulointimalli

Abstract

Transportation models are needed to assess the impact of planned transportation and land use projects and operations. Models currently in use are to a large extent outdated and theoretically problematic and are poorly applicable to many current problems. The goal of this work is to develop a new kind of transportation model, one that takes trip chains into account, includes a time-dimension and in which ordinary daily trips and related decision-making is handled by simulation. The model is implemented for the Helsinki commuting area using the spatial precision of a regular 250 meter grid. The main purpose of the model is to investigate how changes in land use and transportation system affect traveling. Results from the model are examined for the present day and for the forecasted year 2035 according to a draft of the 2011 Helsinki region transport system plan. According to the results, the model looks promising and its strengths and limitations have been identified for further development and use. The model is applicable in the short term especially for applications that require spatial precision or inclusion of pedestrian and bicycle trips in analysis and in the long term it can be considered a possible candidate to replace traditional aggregate models.Liikennemalleja tarvitaan liikenteen ja maankäytön suunniteltujen hankkeiden ja toimenpiteiden vaikutusten arviointiin. Nykyisin käytössä olevat mallit ovat monelta osin vanhentuneita ja teoreettisesti ongelmallisia ja soveltuvat heikosti moniin nykyajan sovelluskohteisiin. Tämän työn tavoitteena on kehittää uuden tyyppinen liikennemalli, jossa otetaan matkaketjut huomioon, johon sisällytetään aikadimensio ja jossa simuloimalla käsitellään yksittäisten talouksien ja yksilöiden tavallisia arkipäivämatkoja ja niihin liittyvää päätöksentekoa. Malli laaditaan Helsingin työssäkäyntialueelle 250 metrin säännöllisen ruudukon alueellisella tarkkuudella. Mallin pääasiallinen käyttötarkoitus on tutkia, miten maankäytön ja liikennejärjestelmän muutokset vaikuttavat liikkumiseen. Työssä tarkastellaan mallin antamia tuloksia nykytilanteelle ja Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman 2011 luonnoksen mukaiselle vuoden 2035 ennustetilanteelle. Tulosten perusteella malli näyttää lupaavalta ja siitä on tunnistettu vahvuuksia ja puutteita jatkokehitystä ja käyttöä varten. Malli soveltuu lähitulevaisuudessa erityisesti alueellista tarkkuutta tai kevyen liikenteen huomioimista vaativiin sovelluksiin ja pitkällä aikavälillä sitä voidaan harkita korvaamaan perinteisiä aluekeskiarvomalleja