Eidstø, Einar

Lampi, Jussi

Pekkanen, Juha

Salmela, Anniina

Selinheimo, Sanna

Finnish

Julkari

Sisäilmastoseminaari 2023 45LUOTTAMUS JULKISIA INSTITUUTIOITA KOHTAAN JA TOIMINTAKYVYN VAIKEUSASTEET SISÄILMAAN LIITTYVISSÄ OIREISSA  Sanna Selinheimo1,2, Einar Eidstø2, Jussi Lampi3, Anniina Salmela3 ja Juha Pekkanen2, 3   1Työterveyslaitos, Helsinki 2Kansanterveystieteen osasto, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto 3Ympäristöterveys, Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos, Kuopio  TIIVISTELMÄ  Selvitimme sisäilmaan liittyviin oireisiin yhdistyvää toimintakyvyn haitan asteita väestötasolla sekä onko haitan vaikeusaste yhteydessä luottamukseen julkisia instituutioita kohtaan. Käytimme THL:n ja HY:n toteuttamaa kyselytutkimusta Kansallinen sisäilmakartoitus 2018. Siinä selvitettiin kansalaisten (n=1774) sisäilmaan liittyvien oireiden ilmenevyyttä, oireisiin yhdistyvää toimintakyvyn haitan vaikeusastetta ja luottamusta julkisiin instituutioihin. Tulostemme perusteella sisäilmaan liittyviin oireisiin yhdistyvä toimintakyvyn haitan aste vaihtelee väestössä voimakkaasti. Erityisesti vaikea-asteinen toimintakyvyn haitta on yhteydessä heikkoon luottamukseen julkisia instituutioita kohtaan. JOHDANTO Sisäilmaan liittyvät oireet ovat yleisiä toimistotyyppisissä ympäristöissä /1,2/. Oireet vaihtelevat lievistä ja ohimenevistä oireista pitkiin ja hankaliin oireisiin, joihin liittyy myös merkittävää toimintakyvyn haittaa.  Vaikka vaikeasti oireilevien toimintakyvyn haitta ja kliininen kuva on tunnettu jo pitkään /3-6/, tulee kuitenkin huomioida, että kaikki sisäilmaan liittyvät oireet eivät välttämättä aiheuta toimintakyvyn haittaa. Toistaiseksi sisäympäristöön liittyviin oireisiin yhdistyvän toimintakyvyn haitan vaikeusasteita on tutkittu vähän, vaikka näkökulma on keskeinen, jotta yksilölliset tarpeet voidaan huomioida sisäilmaongelmien ratkaisuprosesseissa.  Vastaavasti tekijöitä, jotka liittyvät yksilöiden luottamukseen julkisia instituutioita kohtaan sisäilmakysymyksissä, on tutkittu vähän, vaikka on näyttöä siitä, että koettu huono terveys on yhteydessä huonoon luottamukseen. Sisäilmakysymyksissä on alustavaa näyttöä siitä, että työpaikkojen sisäilmaongelmien ratkaisun pitkittyminen saattaa heikentää luottamusta eri työpaikan toimijoiden välillä /7,8/. Toistaiseksi ei kuitenkaan tiedetä, liittyykö toimintakyvyn haitta epäluottamuksen kokemukseen julkisia instituutioita kohtaan. Selvitämme tässä tutkimuksessa sisäilmaan liittyviin oireisiin yhdistyvää toimintakyvyn haitan asteita väestössä sekä sitä, miten haitta-asete on yhteydessä luottamukseen julkisia instituutioita kohtaan yleensä ja sisäilmaan liittyvissä kysymyksissä. 46 Sisäilmayhdistys Raportti 41AINEISTO JA MENETELMÄT Aineisto Tutkimuksessa käytetään THL:n ja HY:n yhdessä toteuttamaa poikkileikkausaineistoon perustuvaa kyselytutkimusaineistoa KASI - Kansallinen sisäilmakartoitus 2018.  Kansallinen sisäilmakartoitus 2018 -kyselytutkimukseen valittiin satunnaisotannalla 4997 25-64-vuotiasta suomenkielistä henkilöä. Vastausprosentti oli 36%. Kartoituksessa selvitettiin kansalaisten sisäilmaan liittyvän oireilun ja siihen yhdistyvän toimintakyvyn haitan yleisyyttä ja vaikeusasteita sekä suhtautumista ympäristöterveystekijöihin mukaan lukien luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin sisäilma-asioissa. Kansallisen sisäilmakartoitus 2018 -tutkimuksen yksityiskohtaiset tavoitteet ja menetelmät on kuvattu tarkemmin menetelmäraportissa /9/.  Muuttujina tässä tutkimuksessa käytetään vastaajien raportoimia sisäilmaoireita työpaikalla ja kotona, oireisiin yhdistyvää toimintakyvyn haittaa ja luottamusta yhteiskunnallisiin instituutioihin. He, jotka raportoivat oireita viimeisen 12 kuukauden aikana, luokiteltiin oireileviksi henkilöiksi ja he, jotka eivät raportoineet oireita tai joilla oli ollut oireita yli 12 kuukautta sitten, luokiteltiin oireettomiksi. Sisäilmaan yhdistyvää toimintakyvyn haitan astetta arvioitiin kysymällä, ovatko sisäilmaan liittyvät oireet vaikeuttaneet työskentelyä, kotiasioiden hoitamista tai toimeentuloa muiden ihmisten kanssa viimeisen 12 kuukauden aikana luokitellen vastaukset viiteen luokkaan (0 = ei oireja merkittävä toimintakyvyn haitta). Vastaajien luottamusta sisäilma-asioissa julkisiin yhteiskunnallisiin instituutioihin (terveydenhuolto, oikeusjärjestelmä, valtion  luokkaan (vastaukset 1-2 luokiteltiin 0 = ei luottamusta ja vastaukset 3-5 luokiteltiin 1= luottamusta). Tilastolliset menetelmät Toimintakyvyn haitan asteen yhteyttä sosiodemografisiin tekijöihin ja sisäilmaan liittyvään oireiluun testattiin ensin khi2-testillä. Toimintakyvyn haitan (ei sisäilmaan liittyviä oireita tai toimintakyvyn haittaa vertailuryhmänä) yhteyttä luottamukseen yhteiskunnallisiin toimijoihin testattiin käyttäen multinomiaalista logistista regressiota, vakioiden ikä, sukupuoli ja koulutus (matala, keskiaste, korkea aste). TULOKSET Vastaajista 1.8% raportoi vaikeaa toimintakyvyn haittaa, 5.2% keskivaikeaa, 11.0% lievää ja 4.9% raportoin oireita ilman haittaa. Mitä enemmän vastaaja koki toimintakyvyn haittaa sisäilmaan liittyviin oireisiin yhdistyen, sitä todennäköisemmin hän raportoi epäluottamusta julkisia instituutioita, paitsi mediaa ja sosiaalista mediaa, kohtaan (kuva 1.).  Myös vakiointien jälkeen vaikea toimintakyvyn haitta oli yhteydessä heikkoon luottamukseen terveydenhuoltoa, oikeusjärjestelmää, valtion viranomaisia ja rakennusalaa kohtaan. Yhteys vaikean toimintakyvyn haitan ja heikon luottamuksen välillä oli voimakkaampi (aOR 1.61 [95% CI 0.70-3.69] - 4.09 [95% CI 1.97-8.52]) kuin lievän haitan ja luottamuksen välillä. Sen sijaan mediaa ja sosiaalista mediaa Sisäilmastoseminaari 2023 47kohtaan luottamus oli hieman parempi, mitä vaikeammasta toimintakyvyn haitasta oli kysymys.  Kuva 1. Raportoitu huono luottamus julkisia instituutioita kohtaan sisäilmaan liittyvissä kysymyksissä. *Puuttuvien vastausten lukumäärä vaihtelee, vastaajien määrä ei oireita kokevien ryhmässä (verrokit) n=1332-1347, oireita mutta ei toimintakyvyn haittaa kokevien ryhmässä n=84-85, oireita ja lievää haittaa kokevien ryhmässä n=194-196, oireita ja kohtalaista haittaa kokevien ryhmässä n=91-92 ja oireita ja merkittävää haittaa kokevien ryhmässä n=31-32. YHTEENVETO Tässä väestöpohjaisessa tutkimuksessa selvitimme sisäilmaa liittyviin oireisiin yhdistyvän toimintakyvyn haitan asteita ja haitta-asteiden yhteyttä luottamukseen yhteiskunnallisia instituutioita kohtaan. Tulosten perusteella sisäilmaan liittyviin oireisiin yhdistyvä toimintakyvyn haitta vaihtelee voimakkaasti väestössä. Mitä merkittävämpi toimintakyvyn haitta on, sitä heikompi luottamus oli muita instituutioita paitsi mediaa ja sosiaalista mediaa kohtaan. Ne, joilla oli sisäilmaan liittyviä oireita mutta ei toimintakyvyn haittaa, poikkesivat vain vähän vastaajista, joilla ei ollut sisäilmaan liittyviä oireita.  Toistaiseksi sisäilman terveysvaikutuksia koskevissa tutkimuksissa ei ole huomioitu toimintakyvyn haitan vaihtelua /10,11/ tai tutkimukset ovat keskittyneet vaikea-asteiseen oireiluun /4, 12,13,21/. Toimintakyvyn haittaa tulisi kuitenkin arvioida jatkumona, joka mahdollistaa yksilöllisten toimintakykyyn vaikuttavien tekijöiden paremman huomioimisen /14/ ja tukitoimien kohdistamisen sisäilmatilanteita ratkottaessa. Lisäksi kansanterveydellisesti arvioituna toimintakyvyn haitan huomioiminen tukee eri sairaustilojen aiheuttaman haitan vertailua /15, 16/.  48 Sisäilmayhdistys Raportti 41Tuloksemme ovat yhdenmukaisia aikaisempien tutkimusten kanssa, jotka ovat osoittaneet huonon terveydentilan olevan yhteydessä heikentyneeseen luottamukseen yhteiskunnallisia instituutioita, kuten terveydenhuoltoa kohtaan /18,19/. Terveydenhuollon toimivuuden näkökulmasta heikentynyt luottamus voi heikentää vaikuttavan hoidon edellyttämää hoitoon sitoutumista /17/. Tulostemme perusteella onkin keskeistä pyrkiä tunnistamaan tekijöitä, jotka vaikuttavat luottamuksen kokemukseen hoidon vaikuttavuuden tukemiseksi. Aikaisemman laadullisen näytön perusteella sisäilmasta oireita kokevat henkilöt tuovat esille vähätellyksi tulemisesta terveydenhuollon toimijoiden tasolta /20/. Tällaiset kokemukset saattavat kuvastaa laajempaa yhteiskunnallista sisäilmaan liittyvää polarisoitunuttakin keskustelua ympäristötekijöiden ja biopsykososiaalisten tekijöiden vaikutuksista erityisesti pitkittyviin sisäympäristöön liittyviin terveysongelmiin /22-26/. Toisiinsa nähden ristiriitaiset näkemykset saattavatkin vaikuttaa luottamukseen niitä instituutioita kohtaan, joilla on keskeinen rooli sisäilman terveyskysymysten ratkaisuissa. Siten tuloksemme nostavat esille tutkijoiden ja kliinikoiden konsensustyön merkityksen luottamuksen rakentumiseksi yhteiskunnallisia instituutioita kohtaan. Tämä tutkimus perustuu väestöpohjaiseen aineistoon, joka on sen vahvuus. Osallistumisprosentti kyselyyn oli vain 36 %, mutta koska raportoitu sisäilmaan liittyvä oireilu vastasi aikaisempaa väestötutkimusta, jossa oli korkeampi osallistumisprosentti /27/, otosta voidaan pitää soveltuvana tähän tutkimukseen. Toimintakyvyn tasoa arvioitiin tässä tutkimuksessa itseraportoituihin tuloksiin perustuen eikä kliinisiä tutkimuksia tehty. Lisäksi aineisto perustuu poikkileikkausasetelmaan, jolloin päätelmiä toimintakyvyn haitan ja luottamuksen välisestä syy-seuraussuhteesta ei voida tehdä. Näitä voidaan pitää tutkimuksen rajoituksina. JOHTOPÄÄTÖKSET Sisäilmaan liittyviin oireisiin yhdistyvä toimintakyvyn haitan aste vaihtelee väestössä voimakkaasti. Erityisesti vaikea-asteinen toimintakyvyn haitta on yhteydessä heikkoon luottamukseen julkisia instituutioita kohtaan, joka voi heikentää julkisten instituutioiden toimivuutta.  LÄHDELUETTELO  1. Bluyssen P, Roda C, Mandin C, et al. Air. 2016;26(2):298-317. 2. Carrer P, Wolkoff P. Assessment of indoor air quality problems in office-like environments: Role of occupational health services. International journal of environmental research and public health. 2018;15(4):741. 3. Karvala K, Uitti J, Luukkonen R, Nordman H. Quality of life of patients with asthma related to damp and moldy work environments. Scandinavian journal of work, environment & health. 2013:96-105. 4. Vuokko A, Karvala K, Suojalehto H, et al. Clinical characteristics of disability in patients with indoor air-related environmental intolerance. Safety and Health at Work. 2019. 5. WHO. Indoor air pollutants: exposure and health effects. Copenhagen: WHO Regional Office for Europe;1983. Sisäilmastoseminaari 2023 496. Redlich CA, Sparer J, Cullen MR. Sick-building syndrome. The Lancet. 1997;349(9057):1013-1016. 7. Lahtinen M, Salonen H, Lappalainen S, Huttunen J, Reijula K. Renovation of a journal of industrial medicine. 2009;52(5):438-445. 8. Lahtinen M, Huuhtanen P, Kähkönen E, Reijula K. Psychosocial dimensions of solving an indoor air problem. Indoor Air. 2002;12(1):33-46. 9. Lampi J, Salmela A, Ung-Lanki S, Tuoresmäki P, Pekkanen J. Kansallinen sisäilmakartoitus 2018: aineisto ja menetelmät.  (In Finnish - The National survey of indoor air - Report 2018). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos;2018.11.  10. Mendell MJ, Mirer AG, Cheung K, Tong M, Douwes J. Respiratory and allergic health effects of dampness, mold, and dampness-related agents: a review of the epidemiologic evidence. Environmental health perspectives. 2011;119(6):748-756. 11. Afshari A, Anderson HR, Cohen A, et al. WHO guidelines for indoor air quality: dampness and mould. In: WHO guidelines for indoor air quality: dampness and mould. World Health Organization; 2009. 12. exposure including Stachybotrys chartarum, and comparison with darkroom disease. Allergy. 2010;65(2):245-255. 13. Selinheimo S, Vuokko A, Hublin C, et al. Health-related quality among life of employees with persistent nonspecific indoor-air-associated health complaints. Journal of Psychosomatic Research. 2019. 14. Cieza A, Sabariego C, Bickenbach J, Chatterji S. Rethinking Disability. BMC medicine. 2018;16(1):14. 15. Gao T, Wang XC, Chen R, Ngo HH, Guo W. Disability adjusted life year (DALY): A useful tool for quantitative assessment of environmental pollution. Science of the Total Environment. 2015;511:268-287. 16. Murray CJ, Tandon A, Salomon JA, Mathers CD, Sadana R. New approaches to enhance cross-population comparability of survey results. Summary measures of population health: Concepts, ethics, measurement, and applications. 2002:421-432. 17. Gilson L. Trust and the development of health care as a social institution. Social science & medicine. 2003;56(7):1453-1468. 18. Mohseni M, Lindström M. Social capital, political trust and self rated-health: A population-based study in southern Sweden. Scandinavian journal of public health. 2008;36(1):28-34. 19. Armstrong K, Rose A, Peters N, Long JA, McMurphy S, Shea JA. Distrust of the health care system and self-reported health in the United States. Journal of general internal medicine. 2006;21(4):292-297 20. Seppälä T, Finell E, Kaikkonen S. Making sense of the delegitimation experiences of people suffering from indoor air problems in their homes. International Journal of Qualitative Studies on Health and Well-being. 2022;17(1):2075533. 50 Sisäilmayhdistys Raportti 4121. Vuokko A, Karvala K, Lampi J, et al. Environmental Intolerance, Symptoms and Disability Among Fertile-Aged Women. International journal of environmental research and public health. 2018;15(2):293. 22. Norbäck D. An update on sick building syndrome. Current opinion in allergy and clinical immunology. 2009;9(1):55-59. 23. Nordin S. Reply to the letter to the nontoxicity should be proven with special techniques prior claiming that it may environmental health. 2020;229:113544. 24. Nordin S. Mechanisms underlying nontoxic indoor air health problems: A review. International Journal of Hygiene and Environmental Health. 2020;226:113489. 25. Tuuminen T, Andersson M, Hyvönen S, Lohi J, Vaali K. Indoor air nontoxicity should be proven with special techniques prior claiming that it may cause a variety of mental disorders. International Journal of Hygiene and Environmental Health. 2020;229:113545-113545. 26. Valtonen V. Clinical diagnosis of the dampness and mold hypersensitivity syndrome: Review of the literature and suggested diagnostic criteria. Frontiers in immunology. 2017:951. 27. Pekkanen, J., Jousilahti, P., and Tiina, L., Indoor air-associated symptoms (in Finnish), in Health, functional capacity and welfare in Finland  FinHealth 2017 study, Koponen, P., et al., Editors. 2018, National Institute for Health and Welfare: Helsinki. p. 90-91.   SISÄILMASTOSEMINAARI 2023 Messukeskus14.3.2023 Sisäilmayhdistys rySIY Raportti 41Sisäilmastoseminaari 2023 1          SISÄILMASTOSEMINAARI 2023  14.3.2023               Toimittajat:  Mervi Ahola Anna Merikari 2 Sisäilmayhdistys Raportti 41  Sisäilmayhdistys ry  Puheenjohtaja prof. Risto Kosonen Toiminnanjohtaja DI Mervi Ahola  Sisäilmastoseminaarin ohjausryhmä 2023: Mervi Ahola Ulla Haverinen-Shaughnessy Kati Huttunen Anne Hyvärinen Paavo Kero Hanna Keränen Anne Korpi Hannu Koskela Risto Kosonen Katri Leino Tero Marttila Sami Niemi Pertti Pasanen Juha Pekkanen Anna-Mari Pessi Anna Saarinen Heidi Salonen Piia Sormunen Jorma Säteri Marianna Tuomainen Katja Tähtinen Tuula Vasankari Kirsi Villberg Aki Vuokko Mika Vuolle Leif Wirtanen  Sisäilmayhdistys raportti 41  SISÄILMASTOSEMINAARI 2023 Mervi Ahola ja Anna Merikari (toim.)  Kannen kuva: Terveydellisen merkityksen arvioinnin osa-alueet sisäilmatilanteissa (Terveydellisen merkityksen arviointi sisäilmatilanteissa -ohje, Työterveyslaitos 2022) artikkelista Terveydellisen merkityksen arviointi sisäilmatilanteissa  Artikkeleiden sisällöstä vastaavat kirjoittajat, eikä niitä ole vertaisarvioitu.  SIY Sisäilmatieto Oy ISSN 1237-1866 ISBN 978-952-5236-54-5 Painopaikka Grano Oy, Vaasa 

Luottamus julkisia instituutioita kohtaan ja toimintakyvyn vaikeusasteet sisäilmaan liittyvissä oireissa

https://www.julkari.fi/bitstream/10024/146754/1/SIS2023_Selinheimo_45-50.pdf

Luottamus julkisia instituutioita kohtaan ja toimintakyvyn vaikeusasteet sisäilmaan liittyvissä oireissa

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari