Valon biologiset vaikutukset

Abstract

Uuden valoherkän aistinsolun ("luontaisesti valoherkkä verkkokalvon gangliosolu" tai "melanopsiinia sisältävä verkkokalvon gangliosolu") löytö silmässä, aiemmin tunnettujen tappi- ja sauvasolujen lisäksi, vuonna 2002 on syventänyt kronobiologian ja valaistustekniikan tietämystä. Uuden aistinsolun on havaittu vastaavan ihmisen ja muiden nisäkkäiden sisäisen kellon tahdistamisesta ulkoiseen valo/pimeä-rytmiin sekä muista tässä työssä käsiteltävistä biologista vaikutuksista. Työssä tutkittiin uuden aistinsolun (fotoreseptorin) mahdollisia vaikutuksia valaistustekniikkaan. Aistinsoluun liittyvä biologinen tausta on käyty läpi vain perusteiden tasolla työn keskittyessä lähinnä uuteen aistinsoluun liittyvien valovaikutusten tutkimiseen. Uuden aistinsolun analyysi on tehty kirjallisuuskatsauksena käyttäen olemassa olevia julkaisuja. Käytännön sovellukset kuten vuorotyö, jet lag ja kaamosmasennus ovat käyty läpi vain perusteiden osalta. Kirjallisuuskatsauksen tuloksena paljastui monta mahdollista sovellusta valaistustekniikassa uudelle aistinsolulle. Kuitenkin on huomattavaa, että vaikka kehitys kronobiologisten vasteiden tuntemuksessa viimeisen viiden vuoden aikana on ollut nopeaa liittyen uuteen aistinsoluun, on paljon uuden aistinsolun ominaisuuksista vielä selvittämättä. Ennen kuin fotooppiselle näkemiselle (päivänäkeminen) vastaavia suosituksia uudelle aistinsolulle voidaan tehdä, lisätutkimusta tarvitaan selvittämään eri aivorakenteiden ja perinteisten fotoreseptorien (sauva- ja tappisolut) osuus kronobiologisessa säätelyssä