Tässä sosiaalityön pro gradu -opinnäytteessä tarkastelen kotouttavan sosiaalityön asiantuntijuuden
haasteita maahanmuuttajien integraation eli kotoutumisen edistämisen toimintaympäristön
muutoksissa. Kotoutumisen edistämisen lakisääteiset tavoitteet toimeenpannaan monialaisena
yhteistyönä kunnissa, hyvinvointialueilla ja työvoimapalveluissa. Hyvinvointialueiden aloitettua
toimintansa 2023 poistuivat sosiaalipalvelut kuntien palveluvalikosta ja samalla kotoutumisen
edistämisen kentälle syntyi uusi hallinnollinen rajapinta. Kotoutumisen edistämisen palvelumallin
muutos jatkuu vuonna 2025, kun kotoutumislainsäädännön kokonaisuudistuksen myötä kunnille
säädetään uusia kotoutumisen edistämisen tehtäviä.
Maahanmuuttajien kotoutumista edistäviä palveluita järjestetään julkisten ja yksityisten sekä
kansalaisyhteiskunnan toimijoiden monialaisena yhteistyönä. Kun yhteistyöhön osallistetaan myös
asiakas ja hänen yhteisönsä, kotoutumisen edistämisestä tulee monitoimijaista.
Palvelurakennemuutoksen myötä kotoutumislainsäädännön piirissä olevien asiakkaiden palvelut
hajautuvat eri toimialoille ja niiden rajapinnoille. Uusi toimintaympäristö on kiinnostava niin
asiakastyön kokonaisuuden hallinnan näkökulmasta kuin uuden työnjaon ja lainsäädännössä
määritellyn monialaisen yhteistyön järjestymisen kannalta.
Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat kotoutumisen edistämisen yleiset ja sosiaaliset
tavoitteet. Tutkimusaineisto koostuu hallituksen kotoutumisen edistämistä koskevan lakiesityksen HE
208/2022 vp valiokuntakäsittelyvaiheessa 2022–2023 annetuista asiantuntijalausunnoista. Analyysiin
valituissa lausunnoissa kotoutumisslainsäädännön toimeenpanon paikallistason käytäntöjen
asiantuntijat kunnista, erilaisista järjestöistä ja hyvinvointialueilta esittävät näkemyksiä kotoutumisen
edistämisen nykytilanteesta ja tulevista haasteista työnjaon muuttuessa. Tutkimus on laadullinen ja
tutkimusmenetelmä on teoriaohjaava sisällönanalyysi.
Tutkimusaineiston analyysissä muodostui kolme monialaisen kotouttamistyön kokonaisuutta:
vuorovaikutuksen, osallistamisen ja yhteistyön kentät. Tutkimus osoitti, että kotoutumisprosessin
käynnistäminen edellyttää asiakastyöltä monikulttuurisia vuorovaikutustaitoja ja kulttuuritietoista
työotetta sekä asiantuntijuutta sektorirajat ylittävän palvelutarpeen arvioinnissa. Muuttajien
osallistaminen suomalaiseen yhteiskuntaan puolestaan edellyttää yksilöiden ja yhteisöiden potentiaalin
sekä kotoutumisen edistämisen rakenteellisten esteiden tunnistamista. Monialaisen yhteistyön kentällä
tarvitaan kokemusta toimialojen rajapinnoilla työskentelystä sekä näkemystä asiakastyön
kokonaishallinnasta ja ymmärrystä kotoutumisprosessin kokonaisvaltaisuudesta.
Kotoutumisen edistämisen kentällä havaittujen haasteiden tarkastelu osoitti, että kotouttavan
sosiaalityön asiantuntijuus ja työorientaatio antaisivat työkalut kotouttamistyön kokonaisuuden
hallintaan tilanteessa, jossa palvelut polveilevat toimialojen sisällä ja välillä. Tutkimus myös osoitti,
että monialaiselle työskentelylle on toimintavalmiudet. Jatkossa on kiinnostavaa seurata, löytyykö
organisaatiotasolla kykyä ja halukkuutta järjestää tila kotoutumisen edistämisen erilaisten
asiantuntijuuksien toteuttamiselle sekä monialaisen ja myös monitoimijaisen yhteistyön kehittämiselle
