Hyljekannat ovat vahvistuneet ja merialueen lisäksi hyljehavaintoja tehdään nykyään mereen laskevien jokien alaosilla. Halleja sekä norppia on jokivesissä erityisesti syysaikaan vaellussiikojen (Coregonus lavaretus) ja muiden lohikalojen noustessa kudulle. Syyskaudella 2022 Iijoessa selvitettiin karkotinkokeilulla, voidaanko hylkeiden aiheuttamia vahinkoja kalastukselle ja siikojen emokalapyynnille välttää sulkemalla joki karkottimien avulla tehdyllä ääniesteellä.
Iijoki on padottu, ja alimmalta padolta, Raasakan vesivoimalaitokselta, mereen on noin viisi kilometriä. Siian lisääntyminen joessa perustuu pääosin istutuskiertoon, jossa ennen kutua pyydetään emokaloja mädin lypsyä varten. Emokalapyynnissä joessa käytetään pääosin siikapatoja, joiden päähän on laitettu verkko. Joessa olevat pyydykset houkuttelevat hylkeitä. Hylkeet syövät siikoja verkoista ja samalla rikkovat pyydyksiä. Iijoella hylkeiden aiheuttama haitta on todettu niin suureksi, että emokalapyynnin toteuttaminen ei ole viime vuosina ollut mielekästä.
Ääneen perustuvilla karkottimilla pyritään vähentämään hylkeiden pyynnille aiheuttamaa haittaa. Karkottimet tuottavat voimakasta ääntä, jonka tarkoitus on estää hylkeitä lähestymästä suojattua aluetta. Ääni on tyypillisesti korkeataajuista, noin 8–20 kHz, ja jaksotukseltaan vaihtelevaa. Karkottimien ääni on osin ihmisen kuuloalueen ulkopuolella korkeampien taajuuksien osalta, mutta kattaa hylkeiden herkimmän kuulon alueen. Kokeessa viisi Ace Aquatec US-3 -tyyppistä karkotinta asennettiin Iijoen pohjaan pääuomaan ja yksi sivu-uomaan. Etäisyys jokisuusta oli noin kolme kilometriä. Karkottimien vaikutusalueen perusteella saatiin luotua koko joen poikkialan kattava äänieste. Hylje kuulee karkotinta lähestyessään sen äänen ja yleensä välttää aluetta karkottimen lähistöllä.
Tutkimusaikana karkottimien ollessa toiminnassa siikasaaliit olivat suuremmat hyljekarkottimien ylä- kuin alapuolisella alueella. Kirjanpitokalastajien havaintojen perusteella karkottimet vähensivät pyynnille aiheutuvaa haittaa huomattavasti. Hylkeistä tehtiin havaintoja myös karkotinten yläpuoliselta alueelta. Yksittäisten hylkeiden esiintymiseen karkotinten vaikutusalueella voi vaikuttaa eläinten yksilöllinen sietokyky äänille.
Syyskauden mittaisen kokeilun perusteella karkottimilla oli suotuisa vaikutus emokalapyyntiin ja siikasaaliisiin. Karkottimia kannattaa käyttää emokalapyynnin suojaamisessa, mutta ne eivät kuitenkaan kokonaan ratkaise pyydyksiin ja hylkeisiin liittyvää ongelmaa. Osa eläimistä voi olla heikkokuuloisia tai sietää voimakasta ääntä ja on myös mahdollista, että hylkeet voivat oppivat ohittamaan karkottimet. Niiden toimivuus pidemmällä aikavälillä nähdäänkin vasta, mikäli niiden käyttöä jatketaan systemaattisesti usean vuoden aikana
