Syväoppiminen puhutun kielen tunnistamisessa

Abstract

This thesis applies deep learning based classification techniques to identify natural languages from speech. The primary motivation behind this thesis is to implement accurate techniques for segmenting multimedia materials by the languages spoken in them. Several existing state-of-the-art, deep learning based approaches are discussed and a subset of the discussed approaches are selected for quantitative experimentation. The selected model architectures are trained on several well-known spoken language identification datasets containing several different languages. Segmentation granularity varies between models, some supporting input audio lengths of 0.2 seconds, while others require 10 second long input to make a language decision. Results from the thesis experiments show that an unsupervised representation of acoustic units, produced by a deep sequence-to-sequence auto encoder, cannot reach the language identification performance of a supervised representation, produced by a multilingual phoneme recognizer. Contrary to most existing results, in this thesis, acoustic-phonetic language classifiers trained on labeled spectral representations outperform phonotactic classifiers trained on bottleneck features of a multilingual phoneme recognizer. More work is required, using transcribed datasets and automatic speech recognition techniques, to investigate why phoneme embeddings did not outperform simple, labeled spectral features. While an accurate online language segmentation tool for multimedia materials could not be constructed, the work completed in this thesis provides several insights for building feasible, modern spoken language identification systems. As a side-product of the experiments performed during this thesis, a free open source spoken language identification software library called "lidbox" was developed, allowing future experiments to begin where the experiments of this thesis end.Tämä diplomityö keskittyy soveltamaan syviä neuroverkkomalleja luonnollisten kielien automaattiseen tunnistamiseen puheesta. Tämän työn ensisijainen tavoite on toteuttaa tarkka menetelmä multimediamateriaalien ositteluun niissä esiintyvien puhuttujen kielien perusteella. Työssä tarkastellaan useampaa jo olemassa olevaa neuroverkkoihin perustuvaa lähestymistapaa, joista valitaan alijoukko tarkempaan tarkasteluun, kvantitatiivisten kokeiden suorittamiseksi. Valitut malliarkkitehtuurit koulutetaan käyttäen eri puhetietokantoja, sisältäen useampia eri kieliä. Kieliosittelun hienojakoisuus vaihtelee käytettyjen mallien mukaan, 0,2 sekunnista 10 sekuntiin, riippuen kuinka pitkän aikaikkunan perusteella malli pystyy tuottamaan kieliennusteen. Diplomityön aikana suoritetut kokeet osoittavat, että sekvenssiautoenkoodaajalla ohjaamattomasti löydetty puheen diskreetti akustinen esitysmuoto ei ole riittävä kielen tunnistamista varten, verrattuna foneemitunnistimen tuottamaan, ohjatusti opetettuun foneemiesitysmuotoon. Tässä työssä havaittiin, että akustisfoneettiset kielentunnistusmallit saavuttavat korkeamman kielentunnistustarkkuuden kuin foneemiesitysmuotoa käyttävät kielentunnistusmallit, mikä eroaa monista kirjallisuudessa esitetyistä tuloksista. Diplomityön tutkimuksia on jatkettava, esimerkiksi litteroituja puhetietokantoja ja puheentunnistusmenetelmiä käyttäen, jotta pystyttäisiin selittämään miksi foneemimallin tuottamalla esitysmuodolla ei saatu parempia tuloksia kuin yksinkertaisemmalla, taajuusspektrin esitysmuodolla. Tämän työn aikana puhutun kielen tunnistaminen osoittautui huomattavasti haasteellisemmaksi kuin mitä työn alussa oli arvioitu, eikä työn aikana onnistuttu toteuttamaan tarpeeksi tarkkaa multimediamateriaalien kielienosittelumenetelmää. Tästä huolimatta, työssä esitetyt lähestymistavat tarjoavat toimivia käytännön menetelmiä puhutun kielen tunnistamiseen tarkoitettujen, modernien järjestelmien rakentamiseksi. Tämän diplomityön sivutuotteena syntyi myös puhutun kielen tunnistamiseen tarkoitettu avoimen lähdekoodin kirjasto nimeltä "lidbox", jonka ansiosta tämän työn kvantitatiivisia kokeita voi jatkaa siitä, mihin ne tämän työn päätteeksi jäivät

    Similar works